Helsingin
kaupunginhallitus
salasi päätöksen,
jonka mukaan
Myllypuron
myrkkylähiön
viimeisille asukkaille
maksettiin suurempi
korvaus kuin
aikaisemmin pois
muuttaneille.

Helsingin kaupungin
viime vuoden toukokuussa
tekemä salainen korvauspäätös
on suututtanut Alakiventie
8:n entiset asukkaat,
jotka nousivat julkisuuteen
maaperän myrkkyskandaalin
myötä. Päätöksen
mukaan viimeisille jäljellä
olleille asukkaille
maksettiin suurempi korvaus
asunnoista kuin aikaisemmin
muuttaneille.
Pienemmän korvauksen
saaneet eivät ole jääneet
nuolemaan näppejään, vaan
he haastavat kaupungin oikeuteen.
Lokakuun aikana
kanteen on jättänyt 27 entistä
asukasta. Heistä osa
muutti pois Myllypurosta
vuosituhannen vaihteessa.
Asukkaiden asianajajan
Ulla-Riitta Harjun mukaan
korvausten välillä on niin
suuri ero, että oikeutta kannattaa
hakea käräjöimällä.
- Kyllä siellä on perusteita.
Olemme sitä mieltä, että
asukkailla on täydet mahdollisuudet
saada korvauksia.
Muuten kanteita ei olisi
viety oikeuteen.
Harju ei halua paljastaa,
kuinka suuren summan
kaupunki lopulta suostui
maksamaan asukkaille. Iltalehden
saamien tietojen
mukaan asukkaiden oma
vaatimus ei kuitenkaan toteutunut,
vaan kyse oli
kompromissista.

Salainen päätös ei
miellytä asukkaita

Asukkaat ovat ottaneet
tiedon salaisesta päätöksestä
vastaan hämmästyneinä.
Suurimmalla osalla asukkaista
ei ole tiedossa edes
sitä, kuinka paljon enemmän
muille on maksettu.
- Meitä on lyöty korville
tässä asiassa. Vaikka itkee
kenelle tahansa, virkamiehet
eivät voi tehdä mitään.
Poliitikot ovat puolestaan
sysänneet vastuun virkamiehille.
Kaupungin lakimies
ei ole tiettävästi suostunut
neuvottelemaan oman
asianajajamme kanssa, entinen
asukas kertoo.
Asukkaan mukaan monet
perheet joutuivat lähtemään
Myllypurosta henkisen painostuksen
seurauksena.
Korvaussopimuksia ei kuitenkaan
tehty hätiköiden.
Osalla Myllypurosta lähtöpassit
saaneilla asukkailla
on ollut vaikeuksia löytää
vastaavan kokoista asuntoa
vapailta markkinoilta. Kaupungin
maksama korvaus
on vaihdellut asunnon koon
ja kunnon mukaan.
-Asuntoja oli hyvin vähän
tarjolla. Niistä monet
olivat niin huonokuntoisia,
että remontointiin piti käyttää
reilusti lainarahaa. Nyt
täytyy vain toivoa, että emme
joudu maksumiehiksi oikeudessa.

Terveyshaitat
näkyvät yhä

Kaupungin kanssa asuntojen
myyntihinnoista käyty
pitkä kädenvääntö ei ole ollut
myllypurolaisten ainoa
ongelma, sillä heistä moni
on kärsinyt myös terveydellisistä
ongelmista. Myrkkylähiössä
asuneiden keskuudessa
on todettu muun
muassa useita syöpäsairauksia.
Ympäristökeskuksen johtavana
ylilääkärinä työskennelleen
Antti Pöngän
englanninkielisessä tutkimuksessa
Myllypuroa verrattiin
Kontulaan, jossa
asukkaiden sosiaaliset olosuhteet
ovat olleet lähes vastaavia.
Tutkimuksen mukaan
Alakiventiellä on esiintynyt
erityisen paljon erilaisia
ihosyöpiä. Tuloksissa raportoitiin
jopa 111 prosentin
eroista. Kaikkia syöpätapauksia
Myllypurossa havaittiin
noin 50 prosenttia
Kontulaa enemmän.

PAULI REINIKAINEN
pauli.reinikainen@iltalehti.fi

Iltalehti kertoi vuoden 2002 elokuussa Alakiventie 8:n

jäljellä olevien asukkaiden tuntemuksista.Tuolloin moni
oli jo muuttanut pois.

Kuntaliitto ei kritisoi
salaisia päätöksiä

Kunnissa tehtävät salaiset
päätökset vaativat
aina lainsäädännöllisen
perusteen. Sellaisia voivat
olla esimerkiksi sosiaali-
ja terveydenhuollon
asiakassuhteet, yksityisen
henkilön taloudellinen
asema ja yritysten
ja kuntien liikesalaisuudet.
- Ei läpinäkyvyys sulje
pois sitä, että tietyt asiakirjat
on määrätty salassa
pidettäviksi, Kuntaliiton
johtava lakimies
Taisto Ahvenainen sanoo.
Ahvenainen ei halua
ottaa kantaa Myllypuron
tapaukseen, vaan puhuu
asiasta yleisesti.
Myllypuron salaiseksi
luokiteltu korvauspäätös
jätettiin merkitsemättä
kyseisen kokouksen
asialistalle. Toisin sanoen
se tuotiin suoraan kaupunginhallituksen
pöydälle.
Tällainen käytäntö
ei ole kovin erikoinen
kaupunkien päättävissä
elimissä.
Ristiriitoja salaisten
päätösten ja kuntalaisten
välillä saattaa syntyä
myös esimerkiksi toimeentulotukia
koskevissa
päätöksissä. Samoissa
olosuhteissa elävät eivät
voi tietää, saavatko muut
yhtä suuren korvauksen.
- Avoimuuden lisääminen
olisi hyväksi aina,
kun laki antaa siihen
mahdollisuuden, Ahvenainen
jatkaa.

Harju toivoi yhteistä
sopimusta

Ahvenaisen mukaan
salaisiksi luokitelluista
asioista tiedetään yleensä
jo etukäteen, että ne
herättävät paremmin
julkisen mielenkiinnon.
- Jos haluaa haudata
asian joka taholla, se
kannattaa virallistaa.
Kiinnostus herää heti,
jos joku kertoo salaisuudesta.
Asianajaja Ulla-Riitta
Harjun mukaan kaikki
Alakiventie 8:n asukkaat
kattava sopimus olisi
voitu tehdä jo aikoja sitten,
jos kaupunki olisi
siihen suostunut.
- Sen jälkeen keskityttiin
neuvottelemaan siitä,
millä hinnalla asukkaat
ovat valmiita myymään.
Totta kai olisin itsekin
toivonut yhteistä
sopimusta.


PAULI REINIKAINEN