| Helsingin kaupunginhallitus salasi päätöksen, jonka mukaan Myllypuron myrkkylähiön viimeisille asukkaille maksettiin suurempi korvaus kuin aikaisemmin pois muuttaneille. Helsingin kaupungin viime vuoden toukokuussa tekemä salainen korvauspäätös on suututtanut Alakiventie 8:n entiset asukkaat, jotka nousivat julkisuuteen maaperän myrkkyskandaalin myötä. Päätöksen mukaan viimeisille jäljellä olleille asukkaille maksettiin suurempi korvaus asunnoista kuin aikaisemmin muuttaneille. Pienemmän korvauksen saaneet eivät ole jääneet nuolemaan näppejään, vaan he haastavat kaupungin oikeuteen. Lokakuun aikana kanteen on jättänyt 27 entistä asukasta. Heistä osa muutti pois Myllypurosta vuosituhannen vaihteessa. Asukkaiden asianajajan Ulla-Riitta Harjun mukaan korvausten välillä on niin suuri ero, että oikeutta kannattaa hakea käräjöimällä. - Kyllä siellä on perusteita. Olemme sitä mieltä, että asukkailla on täydet mahdollisuudet saada korvauksia. Muuten kanteita ei olisi viety oikeuteen. Harju ei halua paljastaa, kuinka suuren summan kaupunki lopulta suostui maksamaan asukkaille. Iltalehden saamien tietojen mukaan asukkaiden oma vaatimus ei kuitenkaan toteutunut, vaan kyse oli kompromissista. Salainen päätös ei miellytä asukkaita Asukkaat ovat ottaneet tiedon salaisesta päätöksestä vastaan hämmästyneinä. Suurimmalla osalla asukkaista ei ole tiedossa edes sitä, kuinka paljon enemmän muille on maksettu. - Meitä on lyöty korville tässä asiassa. Vaikka itkee kenelle tahansa, virkamiehet eivät voi tehdä mitään. Poliitikot ovat puolestaan sysänneet vastuun virkamiehille. Kaupungin lakimies ei ole tiettävästi suostunut neuvottelemaan oman asianajajamme kanssa, entinen asukas kertoo. Asukkaan mukaan monet perheet joutuivat lähtemään Myllypurosta henkisen painostuksen seurauksena. Korvaussopimuksia ei kuitenkaan tehty hätiköiden. Osalla Myllypurosta lähtöpassit saaneilla asukkailla on ollut vaikeuksia löytää vastaavan kokoista asuntoa vapailta markkinoilta. Kaupungin maksama korvaus on vaihdellut asunnon koon ja kunnon mukaan. -Asuntoja oli hyvin vähän tarjolla. Niistä monet olivat niin huonokuntoisia, että remontointiin piti käyttää reilusti lainarahaa. Nyt täytyy vain toivoa, että emme joudu maksumiehiksi oikeudessa. Terveyshaitat näkyvät yhä Kaupungin kanssa asuntojen myyntihinnoista käyty pitkä kädenvääntö ei ole ollut myllypurolaisten ainoa ongelma, sillä heistä moni on kärsinyt myös terveydellisistä ongelmista. Myrkkylähiössä asuneiden keskuudessa on todettu muun muassa useita syöpäsairauksia. Ympäristökeskuksen johtavana ylilääkärinä työskennelleen Antti Pöngän englanninkielisessä tutkimuksessa Myllypuroa verrattiin Kontulaan, jossa asukkaiden sosiaaliset olosuhteet ovat olleet lähes vastaavia. Tutkimuksen mukaan Alakiventiellä on esiintynyt erityisen paljon erilaisia ihosyöpiä. Tuloksissa raportoitiin jopa 111 prosentin eroista. Kaikkia syöpätapauksia Myllypurossa havaittiin noin 50 prosenttia Kontulaa enemmän. PAULI REINIKAINEN pauli.reinikainen@iltalehti.fi |
![]() Iltalehti kertoi vuoden 2002 elokuussa Alakiventie 8:n jäljellä olevien asukkaiden tuntemuksista.Tuolloin moni oli jo muuttanut pois. Kuntaliitto ei kritisoi salaisia päätöksiä Kunnissa tehtävät salaiset päätökset vaativat aina lainsäädännöllisen perusteen. Sellaisia voivat olla esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakassuhteet, yksityisen henkilön taloudellinen asema ja yritysten ja kuntien liikesalaisuudet. - Ei läpinäkyvyys sulje pois sitä, että tietyt asiakirjat on määrätty salassa pidettäviksi, Kuntaliiton johtava lakimies Taisto Ahvenainen sanoo. Ahvenainen ei halua ottaa kantaa Myllypuron tapaukseen, vaan puhuu asiasta yleisesti. Myllypuron salaiseksi luokiteltu korvauspäätös jätettiin merkitsemättä kyseisen kokouksen asialistalle. Toisin sanoen se tuotiin suoraan kaupunginhallituksen pöydälle. Tällainen käytäntö ei ole kovin erikoinen kaupunkien päättävissä elimissä. Ristiriitoja salaisten päätösten ja kuntalaisten välillä saattaa syntyä myös esimerkiksi toimeentulotukia koskevissa päätöksissä. Samoissa olosuhteissa elävät eivät voi tietää, saavatko muut yhtä suuren korvauksen. - Avoimuuden lisääminen olisi hyväksi aina, kun laki antaa siihen mahdollisuuden, Ahvenainen jatkaa. Harju toivoi yhteistä sopimusta Ahvenaisen mukaan salaisiksi luokitelluista asioista tiedetään yleensä jo etukäteen, että ne herättävät paremmin julkisen mielenkiinnon. - Jos haluaa haudata asian joka taholla, se kannattaa virallistaa. Kiinnostus herää heti, jos joku kertoo salaisuudesta. Asianajaja Ulla-Riitta Harjun mukaan kaikki Alakiventie 8:n asukkaat kattava sopimus olisi voitu tehdä jo aikoja sitten, jos kaupunki olisi siihen suostunut. - Sen jälkeen keskityttiin neuvottelemaan siitä, millä hinnalla asukkaat ovat valmiita myymään. Totta kai olisin itsekin toivonut yhteistä sopimusta. PAULI REINIKAINEN |