(Linkit viittaavat toimittajan kommentteihin)

LAUSUNTO

16.8.2001 Dnro 304/07/2001

Helsingin kaupungin

Kiinteistövirasto
PL 2200
00099 Helsingin kaupunki

Viite:
Helsingin kaupungin kiinteistöviraston

lausuntopyyntö 1.6.2001

Vastauksena Helsingin kaupungin kiinteistöviraston 1.6.2001 päivättyyn lausuntopyyntöön Myllypurossa tehdyistä selvityksistä Kansanterveyslaitos toteaa seuraavaa:

Eräät alueen asukkaat ovat pyytäneet ulkopuolista arviota yo. tutkimuksista. Lausuntopyynnön liitteenä on kopio asukkaiden vaatimuksesta, päivätty 1.3.2001. Vaatimuspaperissa esitetty kritiikki kohdistuu pääosin syöpäselvitykseen (Ympäristökeskuksen julkaisuja 7/2000) sekä selvitykseen tehdystä terveystarkastuksesta. Tämä lausunto perustuu pelkästään näihin papereihin sekä muihin selvityspyynnön liitteenä oleviin papereihin, eli selvityksiin ilma, maaperä ja pohjavesi tutkimuksista. Syöpäselvityksen vielä tarkempi selvittely olisi vaatinut yhteydenottoa tutkijoihin.

Vaatimuspaperin toisessa kohdassa kritisoidaan koko Helsingin eikä Kontulan käyttämistä vertailualueena. Kritiikki tuntuu oikeaan osuvalta. Raportissa esitetty perustelu, eli se että Kontulassa oli koko Helsinkiä alempi syöpäilmaantuvuus, on yllättävä ja olisi tullut perustella paremmin.

Kolmas kohta: Jos Alakiventie 4A ja Yläkiventie 2C todella eivät ole kaatopaikan päällä, näitä rakennuksia ei olisi pitänyt liittää altistuneiden joukkoon.

Neljäs kohta: PCB ja dioksiini ovat erittäin kalliita määrityksiä, joten on yleisen tavan mukaista tehdä niitä vähemmän kuin muita mäarityksiä. Voidaan tietysti kysyä, olisivatko lisämääritykset olleet tarpeen, koska kaksi kolmesta PCB pitoisuudesta ylitti raja-arvon. Toisaalta 3 metrin syvyydestä mitattu PCB pitoisuus kuvaa erittäin huonosti asukkaiden altistusta, ovathan PCBt haihtumattomia yhdisteitä. Tarkemman altistuksen selvittäminen olisi vaatinut massiivisen väestötutkimuksen, jossa olisi selvitetty veri- ja rasvakudosnäytteistä PCB ja dioksiinialtistumista. Tämän suorittamiseen ei Myllypurossa kuitenkaan ole järkeviä perusteita.

KokonaisPCB pitoisuudesta on myös vaikea päätellä syöpävaarallisuutta. Niinpä lisäksi olisi tullut määrittää toksiset kongeneerit, jotta olisi voitu laskea TCDD ekvivalensseja vastaavat arvot PCB:lle.

Viides - seitsemäs kohta: On totta, että aineisto olisi ilmeisesti sallinut tarkemman altistuksen arvioinnin eli huomattavasti esitettyä paremman analyysin altistuksen ja syöpävaaran mahdollisesta yhteydestä. Yleensä syöpävaara kasvaa kumulatiivisen altistuksen suhteessa, joten tätä olisi ollut syytä tarkastella. Tätä tukee seitsemännessä kohdassa mainittu syöpäilmaantuvuuden lisääntyminen 5 vuoden asumisen jälkeen.

Kahdeksas kohta: Ks. yllä kommenttia neljänteen kohtaan.

Yhdeksäs kohta: Yksi tehdyn terveystarkastuksen tarkoitus varmaan on asukkaiden rauhoittaminen, kuten syöpäselvityksessäkin todetaan (s. 13). Sen mahdollisuudet tarkemmin selvittää altistusta ja sen mahdollisesti aiheuttamia terveyshaittoja on varsin rajoitettu. Lähinnä jos tarkastuksessa voitaisiin todeta asukkailla jokin yhteinen, epätavallinen sairaus tai oireyhtymä tai havaittaisiin jotain poikkeuksellista altistumisesta tai altistumisreiteistä, voitaisiin toivoa päästävän terveyshaittojen ja niiden aiheuttajien jäljille. Kun kyseessä oli hyvin monimutkainen, tarkemmin tuntematon altiste tai altisteet, joista voi olla hyvin monenlaisia seuraamuksia, on tällainen terveystarkastus aika yleinen toimenpide. Tällaiseen tarkastukseen olisi hyvä liittää henkilökohtaisen altistuksen arviointia, mutta tämä olisi vaatinut tarkempaa käsitystä keskeisestä altistusta aiheuttaneesta aineesta.

Muina huomioina Kansanterveyslaitos toteaa, että ei ole ilmeistä, että pelkästään ruuansulatuskanavien syövät ja ihosyöpä olisivat lisääntyneet Myllypurossa asuneilla. Taulukossa 3 lähes kaikkien syöpien ilmaantuvuus on lisääntynyt. Samoin lisääntymistä todettiin lähes kaikissa ikäryhmissä. Yksi tekijä, joka on yhteydessä hyvin moniin eri syöpiin, on sosiaaliluokka. Tutkimuksen tulokset tulisikin vakioida sosiaaliluokan suhteen.

Yhteenveto Kansanterveyslaitos toteaa, että vaatimuspaperissa esitetty kritiikki on pääosin oikeaan osuvaa ja että aineiston lisäanalyysit antaisivat osaltaan lisävalaistusta kaatopaikka-altistumisen ja syöpävaaran mahdollisesta yhteydestä. On kuitenkin huomattu, että tällaisessa analyysissa altistumisen ja sairastuvuuden välistä yhteyttä ei koskaan voida varmasti osoittaa. Tämä on totta erityisesti tässä tapauksessa, jossa altistumisen arviointi on hyvin hataraa.