Kohta
kolme
Helsingin ympäristökeskuksella
on täytynyt olla tiedossa, että mainittujen kahden (alueen suurimman)
rakennuksen alla ei ole kaatopaikkajätettä, koska näiden
rakennusten asukkaita ei kutsuttu edes terveystarkastuksiin – perusteluna
oli, että rakennukset ovat puhtaalla maalla! Miksi näiden rakennusten
asukkaat sitten otettiin mukaan syöpätilastoon? Mitä tulee
mahdollisuuteen kaatopaikkakaasujen kulkeutumisesta maaperässä
sivusuunnassa kyseisiin rakennuksiin, on se erittäin epätodennäköistä
– ovathan rakennukset kallioperustalla (toinen kokonaan, toinen suurimmaksi
osaksi).
Tästä ristiriidasta
johtuen, riippumatta siitä tiesikö Helsingin ympäristökeskus
vai ei ja kaikkien epäilysten hälventämiseksi, on ehdottoman
tärkeää toteuttaa sama syöpätilasto siten, että
kaatopaikan ulkopuolisten rakennusten vaikutus on siitä eliminoitu.
Jos syövän ja muiden alueella todettujen sairauksien prosentuaalinen
osuus tällä tavoin tarkasteltuna vielä nousee, on se selvä
indikaattori terveyshaittojen yhteydestä kaatopaikalla asumiseen.
Jos taas ei, voimme olla huojentuneita.
, jossa
todetaan ”ovathan PCBt haihtumattomia yhdisteitä”.
Useiden
lähteiden mukaan PCB’t kuitenkin haihtuvat. Tässä
muutama:
PCBs
can get into the air by evaporating to some degree, Canady said. “Contrary
to popular opinion, PCBs can volatilize,” or turn into a vapor.
tätä
tukee myös Työterveyslaitoksen kemikaalikortti, jossa
sanotaan:
”HENGITYSTEITSE
ALTISTUMISEN VAARA: Tästä aineesta syntyy melko hitaasti haitallinen
pitoisuus haihtumalla 20°C:ssa.”
Myös Helsingin
kaupungille kaatopaikan tutkimusta tehnyt Viatek totetaa raportissaan:
"Varsinaisten
haihtuvien yhdisteiden lisäksi huokoskaasun välityksellä
voi jätteestä purkautua myös PCB-yhdisteitä."
Jos kerran haihtuminen on mahdollista,
eikö voida olettaa, että maaperässä kaasuksi muuttunut
PCB voisi kulkeutua rakennuksiin muun kaasun mukana? Kaasun kulkeutumista
luultavasti edesauttaa ”pohjaveden” pinnan vaihtelut sateiden/vuodenaikojen
vaikutuksesta, tällöin veden pinta toimii tavallaan ”mäntänä”,
joka noustessaan pakottaa kaasut maanpinnan yläpuolelle ja joissakin
kohdin rakennusten alapohjan läpi. Tässä on vielä huomattava,
että rakentajan laiminlyönnin seurauksena rakennusten alapohjat
olivat tuulettamattomat, kunnes Helsingin kaupunki yli 20 vuotta jälkikäteen
(-98) asukkaiden ilmoittamien haju- ja ärsytysongelmien vuoksi rakennutti
vuokrataloihin alapohjien tuuletuksen. Asunto-osakeyhtiössä alapohjat
ovat edelleen tuulettamattomat.
Vaikka kulkeutuminen
olisi vähäistäkin, (altistumis)aikaa on ollut riittämiin
ja elimistöön kertyvänä myrkkynä PCB-pitoisuudet
ovat saattaneet nousta etenkin pohjakerrosten asukkaissa ja se saattaa
olla yksi syy terveyshaittoihin. Tämän vuoksi tilastoissa pitäisi
tarkastella (astma, diabetes, syöpä) esiintymistä myös
etäisyyden funktiona saastelähteestä.
Lausunnossa todetaan
lisäksi, että PCB-määritykset ovat kalliita. Onko tämä
peruste jättää tutkimatta, paljonko PCB:tä ihmisten
elimistöön on yli 20v asumisen aikana kertynyt? Asukkailla on
oikeus tietää - sitä vartenhan terveystarkastuksissa otetuista
verinäytteistä osa pakastettiin, että niistä voidaan
myöhemmin tutkia sellaisia asioita, joita terveystarkastuksen aikaan
ei osattu ajatella. Vai eikö tätä asiaa uskalleta tutkia?
Terveystarkastuksessa
otettiin laboratorionäytteet (verestä) 13 lapsesta. 12:n tuloksissa
oli poikkeavuuksia normaaliarvoihin. Ei voi olla kovin tavallista, että
yli 90% näytteistä ei ole normaaleja. Mitä poikkeamia, kuinka
vakavia ja kuinka monta kutakin tyyppiä, ei suostuttu kysyttäessä
paljastamaan. Tämä ei todellakaan ole rauhoittava tieto. Tietosuojavaltuutetun
toimiston mukaan terveystietojen luovuttamiselle nimettöminä
ei ole estettä. Perusteellisempi selvitys olisi enemmän kuin
toivottavaa.