Kohta kolme

Helsingin ympäristökeskuksella on täytynyt olla tiedossa, että mainittujen kahden (alueen suurimman) rakennuksen alla ei ole kaatopaikkajätettä, koska näiden rakennusten asukkaita ei kutsuttu edes terveystarkastuksiin – perusteluna oli, että rakennukset ovat puhtaalla maalla! Miksi näiden rakennusten asukkaat sitten otettiin mukaan syöpätilastoon? Mitä tulee mahdollisuuteen kaatopaikkakaasujen kulkeutumisesta maaperässä sivusuunnassa kyseisiin rakennuksiin, on se erittäin epätodennäköistä – ovathan rakennukset kallioperustalla (toinen kokonaan, toinen suurimmaksi osaksi).

Tästä ristiriidasta johtuen, riippumatta siitä tiesikö Helsingin ympäristökeskus vai ei ja kaikkien epäilysten hälventämiseksi, on ehdottoman tärkeää toteuttaa sama syöpätilasto siten, että kaatopaikan ulkopuolisten rakennusten vaikutus on siitä eliminoitu. Jos syövän ja muiden alueella todettujen sairauksien prosentuaalinen osuus tällä tavoin tarkasteltuna vielä nousee, on se selvä indikaattori terveyshaittojen yhteydestä kaatopaikalla asumiseen. Jos taas ei, voimme olla huojentuneita.
 
 

Neljäs kohta
, jossa todetaan ”ovathan PCBt haihtumattomia yhdisteitä”.
Useiden lähteiden mukaan PCB’t kuitenkin haihtuvat. Tässä muutama:
PCBs can get into the air by evaporating to some degree, Canady said. “Contrary to popular opinion, PCBs can volatilize,” or turn into a vapor.
http://www.annistonstar.com/news/2000/as-localnews-0217-0-uc172922.htm
tätä tukee myös Työterveyslaitoksen kemikaalikortti, jossa sanotaan:
”HENGITYSTEITSE ALTISTUMISEN VAARA: Tästä aineesta syntyy melko hitaasti haitallinen pitoisuus haihtumalla 20°C:ssa.”
http://www.occuphealth.fi/tt/kemkort/ipcsnfin/nfin0939.htm
Myös Helsingin kaupungille kaatopaikan tutkimusta tehnyt Viatek totetaa raportissaan: "Varsinaisten haihtuvien yhdisteiden lisäksi huokoskaasun välityksellä voi jätteestä purkautua myös PCB-yhdisteitä."

Jos kerran haihtuminen on mahdollista, eikö voida olettaa, että maaperässä kaasuksi muuttunut PCB voisi kulkeutua rakennuksiin muun kaasun mukana? Kaasun kulkeutumista luultavasti edesauttaa ”pohjaveden” pinnan vaihtelut sateiden/vuodenaikojen vaikutuksesta, tällöin veden pinta toimii tavallaan ”mäntänä”, joka noustessaan pakottaa kaasut maanpinnan yläpuolelle ja joissakin kohdin rakennusten alapohjan läpi. Tässä on vielä huomattava, että rakentajan laiminlyönnin seurauksena rakennusten alapohjat olivat tuulettamattomat, kunnes Helsingin kaupunki yli 20 vuotta jälkikäteen (-98) asukkaiden ilmoittamien haju- ja ärsytysongelmien vuoksi rakennutti vuokrataloihin alapohjien tuuletuksen. Asunto-osakeyhtiössä alapohjat ovat edelleen tuulettamattomat.

Vaikka kulkeutuminen olisi vähäistäkin, (altistumis)aikaa on ollut riittämiin ja elimistöön kertyvänä myrkkynä PCB-pitoisuudet ovat saattaneet nousta etenkin pohjakerrosten asukkaissa ja se saattaa olla yksi syy terveyshaittoihin. Tämän vuoksi tilastoissa pitäisi tarkastella (astma, diabetes, syöpä) esiintymistä myös etäisyyden funktiona saastelähteestä.
Lausunnossa todetaan lisäksi, että PCB-määritykset ovat kalliita. Onko tämä peruste jättää tutkimatta, paljonko PCB:tä ihmisten elimistöön on yli 20v asumisen aikana kertynyt? Asukkailla on oikeus tietää - sitä vartenhan terveystarkastuksissa otetuista verinäytteistä osa pakastettiin, että niistä voidaan myöhemmin tutkia sellaisia asioita, joita terveystarkastuksen aikaan ei osattu ajatella. Vai eikö tätä asiaa uskalleta tutkia?
Yhdeksäs kohta:
Terveystarkastuksessa otettiin laboratorionäytteet (verestä) 13 lapsesta. 12:n tuloksissa oli poikkeavuuksia normaaliarvoihin. Ei voi olla kovin tavallista, että yli 90% näytteistä ei ole normaaleja. Mitä poikkeamia, kuinka vakavia ja kuinka monta kutakin tyyppiä, ei suostuttu kysyttäessä paljastamaan. Tämä ei todellakaan ole rauhoittava tieto. Tietosuojavaltuutetun toimiston mukaan terveystietojen luovuttamiselle nimettöminä ei ole estettä. Perusteellisempi selvitys olisi enemmän kuin toivottavaa.