Kursiivi teksti lainattu suoraan raportista, [hakasuluissa vastaava käännös], muut tekstit kirjoittajan.

Raportti kertoo suomenkielistä vastinettaan tarkemmin Alakiventien sairastavuustilastojen tuloksista verrattuna Kontulan vastaavaan alueeseen – siinä, missä suomenkielinen Helsingin Ympäristökeskuksen raportti 7/2000 (Pönkä/Pukkala) kuittaa syöpätilastojen erot Myllypuron ja Kontulan välillä yhdellä lauseella “Kontulan vertailualueella syöpäilmaantuvuus oli 13% pienempi kuin Helsingissä keskimäärin”, sisältää englanninkielinen raportti vertailevan taulukon (grafiikat perustuvat tämän taulukon lukuihin Huom! 142KB) kaikista syöpätyypeistä sekä runsaasti kommentointia löydöksistä.

Syöpäsairaudet


	Raportissa verrataan Myllypuron lukuja myös koko Suomen syöpätilastoihin näin: “If we had compared the dump site cohort population with the average Finnish population – which would not be wrong given that many of the cohort members had recently moved to Helsinki from rural areas – the SIR among females in Myllypuro would have been 1.2 and among males 1.7. The latter rate is so high that it has rarely been seen for overall cancer incidence in any of the numerous cohorts analyzed by the Finnish Cancer Registry.” suomeksi jokseenkin näin: [Jos olisimme verranneet kaatopaikan väestöä koko Suomen keskimääräiseen väestöön – mikä ei olisi ollut väärin ottaen huomioon, että monet kaatopaikkaryhmän jäsenet olivat hiljattain muuttaneet Helsinkiin pääkaupunkiseudun ulkopuolelta – SIR naisten keskuudessa Myllypurossa olisi ollut 1.2 ja miesten keskuudessa 1.7. Jälkimmäinen arvo on niin korkea, että sellaista eri syöpien yhteismäärää on harvoin nähty missään lukuisista tutkimuskohteista, joita Suomen Syöpärekisteri on analysoinut.] (SIR = Standardized Insidence Ratio)

Kaikkien syöpien yhteismäärästä todetaan, että se oli tilastollisesti merkitsevä [statistically significant].

Naisten rintasyöpä ja sukuelinten syövät olivat reilusti koholla verrattuna Kontulan ryhmään (merkittävästi enemmän kuin Helsingin keskiarvoon verratessa ). Löydetyistä kemikaaleista PAH-yhdisteet (170x) sekä dioksiinien kaltaiset PCB't (550x) toimivat hormonien tavoin ja lisäävät näin riskiä sairastua hormoniperäisiin syöpätyyppeihin. Lisäksi samoin toimii joukko kemikaaleja, joita kaatopaikasta ei ole vielä tutkittu – näitä on lueteltu japanilaisten tutkijoiden kaatopaikan suotovesien puhdistamisesta tekemässä tutkimuksessa ; ehkä näiden esiintyminen myös Alakiventien kaatopaikasta olisi hyvä selvittää, kun kerran viitteitä siihen suuntaan on olemassa?

Ihosyöpien esiintyminen Alakiventiellä on hälyyttävästi korkeampaa (+111%) kuin Kontulassa, vaikka luku ei edes sisällä pahanlaatuisia tyvisolusyöpiä (basaliooma) , joita on 80% kaikista ihosyövistä. Myös aivojen ja hermoston syövät ovat suhteettomasti yliedustettuina. Jokaista Kontulassa peräsuolen syöpään sairastunutta kohden on heitä Alakiventiellä kolme. Raportti nostaa esiin kaksi syöpätyyppiä: "lähinnä tilastollista merkittävyyttä olivat rintasyöpä ja peräsuolen syöpä", mutta ei pidä niitä kaatopaikan myrkkyihin liittyvinä.

Diabetesta pitkään sairastaneilla henkilöillä esiintyy raportin mukaan enemmän haimasyöpää: "Pancreatic cancer occurs with increased frequency among persons with long-standing diabetes, the risk of which was slightly increased in the dump area". Toisena riskitekijänä raportti mainitsee elintavat ja pitää sitä tässä tapauksessa todennäköisempänä syynä, koska tapaukset keskittyivät mieshenkilöihin, jotka asuivat vain lyhyitä jaksoja alueella.

Syövistä ylipäätään tutkimus toteaa: "The significantly higher cancer risk in persons living in the former dump area than in a reference cohort with likely similar lifestyle habits, a lag of several years after moving to the area before the excess started to appear, and a slight dose-response effect with years lived in the dump area suggest a causal relationship between dump toxins and cancer risk." ["Merkittävästi korkeampi syöpäriski entisellä kaatopaikka-alueella asuneiden keskuudessa kuin oletettavasti samanlaisia elintapoja noudattavien vertailuryhmässä, useiden vuosien viive alueelle muuttamisen jälkeen ennen kuin syövän yliesiintyminen alkoi, sekä lievähkö tapausten lisäys asuttujen vuosien suhteessa viittaavat syy-seuraussuhteeseen kaatopaikan myrkkyjen ja syöpäriskin välillä."]

On otettava huomioon, että tutkimustulokset perustuvat vain vuonna 1999 otettuihin näytteisiin – vuosien varrella altistus on saattanut olla voimakkaampaa, kun kaatopaikan sisäinen lämpötila on ollut korkeampi ja erilaisten kaasujen haihtuminen sen vuoksi nopeampaa.

Myös yksi pahimmista myrkyistä, PCB, haihtuu vastoin yleistä käsitystä ( Työterveyslaitoksen kemikaalikortti ja muita tietolähteitä ). Kaatopaikan jätteiden hajoamisesta syntyvä lämpö saattaa nousta 30 asteeseen ja ylikin; tämä riittäisi haihduttamaan PCB:n, jos kerran kemikaalikortissa ilmoitettu tieto 20 asteen haihtumislämpötilasta pitää paikkansa. Lisäksi PCB on veteen huonosti sitoutuva (hydrofobinen), joten luulisi höyrystyneen PCB:n liikkuneen mieluummin muiden kaasujen mukana ylöspäin kuin kohti pohjavettä. Vaikka haihtuminen olisi hidastakin, PCB:n ominaisuus elimistöön kertyvänä myrkkynä tekee siitä vaarallisen pieninäkin pitoisuuksina pitkään jatkuvassa altistuksessa (monet ovat asuneet Alakiventiellä talojen valmistumisesta lähtien eli yli 23v).

"The SIR of cancer (any site) increased with years lived in the dump area. Those who had lived in the dump area for less than two years had an overall cancer SIR of 1.03 (95% CI, 0.54-1.76), both males and females. For those who had lived in the area for 2-4.9 years the SIR was 1.15 (95% CI, 0.67-1.84), and for those with at least five years of residence it was 1.23 (95% CI, 0.91-1.62). From the site-specific excesses those of colorectal cancer and skin cancer were observed entirely among persons with at least five years of residence in the dump area, whereas the excess in pancreatic cancer was attributable to residential histories of less than two years". ["Syövän (yhteis-) SIR lisääntyi kaatopaikalla asuttujen vuosien myötä. Niillä, jotka olivat asuneet kaatopaikalla alle 2 vuotta, oli kokonais syöpien SIR 1.03, sekä miehillä että naisilla. Niillä, jotka olivat asuneet alueella 2-4,9 vuotta SIR oli 1.15 ja niillä, joiden asumisaika oli vähintään 5 vuotta, se oli 1.23. Yliesiintyvistä syöpätyypeistä peräsuolen syöpää ja ihosyöpää havaittiin pelkästään henkilöillä, joiden asumisaika oli vähintään 5 vuotta, kun taas haimasyövän yliesiintyvyys kohdistui alle 2 vuotta alueella asuneisiin."]

Kuinka paljon syövän esiintyvyys vielä nousisi, jos erikseen tarkasteltaisiin 10, 15 ja yli 20 vuotta alueella asuneiden ryhmiä? Sitä tutkimus ei kerro.

"It is believed that a "cocktail" of exposures might be considered carcinogenic, even if no single chemical agent can be pointed out; e.g., exposure to chemical mixtures may be considered more hazardous than to individual chemicals. Although no "a priori" confirmed cancer sites specific to exposure mixture of this former dump could be pointed out, we considered a systemic effect possible. The observed excess for cancer at all sites combined in the dump area cohort fits with this hypothesis." ["Uskotaan yleisesti, että altisteiden "cocktail" saattaa olla karsinogeeninen, vaikka mitään yksittäistä kemikaalia ei voida osoittaa aiheuttajaksi; esim. altistusta kemiallisille sekoituksille pidetään vahingollisempana kuin yksittäisille kemikaaleille. Vaikka mitään yksittäistä syöpälajia ei voida vahvistaa johtuvaksi tämän entisen kaatopaikan altistesekoituksesta, me pidimme kokonaisvaltaista vaikutusta mahdollisena. Havaittu eri syöpälajien normaalia suurempi yhteismäärä kaatopaikka-alueen ryhmässä sopii tähän olettamukseen.]

Astma on Kontulan vertailuryhmään nähden 79% yleisempää ja siitä todetaan: “The incidence of asthma increased significantly in the dump cohort.” [Astman esiintyminen lisääntyi merkittävästi kaatopaikkaryhmässä] ja “Therefore, we consider it possible, that part of the excess in asthma could be attributed to dump toxins.” [Sen vuoksi pidämme mahdollisena, että osa liiallisista astmatapauksista voi johtua kaatopaikan myrkyistä]. Syitä astmatapauksiin tämäkään tutkimus ei osaa selittää, mahdollisia astman aiheuttajia on esitetty toisaalla www-sivuillamme.

Diabetesta esiintyy kaatopaikka-alueella 23% enemmän kuin Helsingissä keskimäärin ja 15% enemmän kuin Kontulan vertailuryhmässä. Tunnettuja lisääntyneen diabeteksen yhteydessä mainittuja ympäristömyrkkyjä ovat lähinnä dioksiinit, esim. Vietnamin sodassa viidakkoon levitettyä "Agent Orange" myrkkyä käsitelleillä veteraaneilla diabetes on 47% yleisempää kuin muilla . Agent Orangessa dioksiini oli vain kasvimyrkyn epäpuhtautena. PCB, jota Alakiventieltä löytyi 550 kertaa ohjearvot ylittävä määrä, kuuluu dioksiinien ryhmään ja on vaikutusmekanismeiltaan saman kaltainen - on mahdollista, että myös PCB vaikuttaa haiman hormonitoimintaan ja altistaa siten diabetekselle. Lue lisää PCB:stä ja Agent Orangesta .

Raportti toteaa, että reumasairauksia on Alakiventien alueella merkittävästi vähemmän kuin Helsingin vertailuryhmässä (vain puolet, 50%) ja ihmettelee käänteistä korrelaatiota sosioekonomiseen luokkaan. Poikkeuksellinen ilmiö jää vaille selitystä. Alhainen reuman sairastavuus sopii kuitenkin kuvaan erinomaisesti: reumahan johtuu elimistön oman puolustusjärjestelmän hyökkäyksestä omia kudoksia vastaan - nyt kun myrkyt ovat heikentäneet puolustusjärjestelmää reumatapaukset vähenevät, mutta syöpä saa helpommin yliotteen!