1

Lainaus Viatek Oy:n Helsingin kaupungin rakennusvirastolle toimittamasta dokumentista:

Myllypuron entinen kaatopaikka-alue
Maaperän kunnostussuunnitelma
Y6152
5.7.1999

4 KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI
4.1 
Haitta-aineet

 
4.1.1 
Todelut haitta-aineet

 
Kun Myllypuron entisen kaatopaikan alueelta todettuja haitallisten aineiden pitoisuuksia verrataan maaperälle esitettyihin ohjearvopitoisuuksiin, merkittävimmiksi haitta-aineiksi osoittautuvat PAH- ja PCB-yhdisteet, lyijy, sinkki, elohopea, kupari sekä öljyt ja syanidi. Näiden aineiden/aineryhmien suurimmat todetut pitoisuudet ylittävät ohjearvopitoisuudet yli kymmenkertaisesti. Suurin ohjearvon ylitys on todettu naftaleenilla, jonka suurin pitoisuus ylitti ohjearvon 1700-kertaisesti.
 
Jätteeseen levinneiden haitta-aineiden lisäksi jätetäytössä voi olla edelleen esimerkiksi tynnyreihin pakattuja ongelmajätteitä. Pakkausten rikkoutuessa, esimerkiksi syöpymisen seurauksena, jätteeseen voi levitä korkeita pitoisuuksia haitallisia aineita. Koska alueelle vietyjen ongelmajätteiden määrä ja pakkaustapa ei ole tiedossa, seuraavassa tarkastellaan vain jätteisiin levinneitä haitta-aineita.

 
4.1.2 
Haitta-aineiden ominaisuuksia
Yksittäisessä saastuneessa kohteessa mahdollisia haitallisia vaikutuksia ei voida arvioida suoraan ohjearvopitoisuuksiin vertaamalla, vaan haitta-aineiden kulkeutuminen ja altistumismahdollisuudet on otettava huomioon. Taulukossa 3 on kuvattu merkittävimpien haitta-aineiden ympäristökemiallisia ominaisuuksia. PAH- yhdisteistä on esitetty naftaleenin ja bentso(a)pyreenin ominaisuuksia, koska ne edustavat eri tyyppisiä PAH-yhdisteitä. Myös PCB-yhdisteet poikkeavat toisistaan huomattavasti, mutta ympäristössä eri paikoissa esiintyvä kirjo on usein samantyyppinen, joten ryhmää on käsitelty kokonaisuutena. Öljyistä ei ole tiedossa tarkempaa koostumusta, mutta aineiden haittavaikutukset ja todetut pitoisuudet huomioon ottaen yksityiskohtaisempi tarkastelu ei ole tarpeen. Epäorgaanisten aineiden kulkeutumisominaisuudet ja myrkyllisyys vaihtelevat voimakkaasti olomuodon sekä ympäristön olosuhteiden mukaan. Tässä tarkastelussa on käytetty perustana alueelta tehtyjen maaperä- ja vesitutkimusten tuloksia (esim. pH-arvot).
1