Omat koirat

 

Olen Hannu Pruuki, asun Kauvatsalla, joka sijaitsee aivan Satakunnan sydämessä. Perheeseeni kuuluvat vaimo Elina sekä pojat Eero (1991), Juhani (1993) ja Arttu (2004).


Kauvatsa on Suomen entinen kunta (perustettu 1892, erottamalla Huittisten kunnasta) ja nykyisin osa Kokemäen kaupunkia. Kauvatsan kunta liitettiin 1969 Kokemäkeen ja sen viimeisenä itsenäisenä vuotena asukasmäärä oli 2 133 henkilöä. Parhaimpina vuosinaan asukasluku oli vajaa kolme tuhatta ja asukkaiden määrä onkin vaihdellut runsaasti historian aikana.
Pinta-alaltaan Kauvatsa on 127,3 neliökilometriä ja sisältää alueellaan yhteensä 14 kylää: Ahvenus, Jalonoja, Kauvatsa, Kotka, Kulkkila, Kuoppakoski, Lievikoski, Piilijoenmaa, Piitanoja, Puurila, Rutuna, Sampu, Työtilä ja Yttilä.
Kauvatsa on tunnettu mm. mansikoistaan ja Sääksjärvestä, joka on pinta-alaltaan noin 36 neliökilometriä ollen 107 suurin Suomen tuhansista järvistä. Sääksjärven muodosti alkujaan noin 500–600 milj. vuotta sitten maahan syöksynyt meteoriitti. Järvi laskee Kauvatsanjokea pitkin Kokemäenjokeen.


Olen ammatiltani mielenterveyshoitaja. Olen toimestani, Harjavallan Sairaalasta, virkavapaalla, tämänhetkisenä työnantajana on Kokemäen kaupunki. Tarkoituksena on järjestää päihde- ja mielenterveyskuntoutujien päivätoimintaa ja asumisenohjauksen avulla tukemaan lähipalvelujärjestelmän organisointia ja kehittämistä Kokemäen omana toimintana. Päämääränä on luoda ehkäisevää ja kuntouttavaa toimintaa ko. ryhmille.


Harrastuksiini kuuluu monimuotoinen luonnossa liikkuminen: metsästys, kalastus ja luonnon seuranta. Aikaisemmin metsästykseni oli lähinnä pienriistan metsästystä, nykyisin olen myös hirviporukassa. Metsästyskärpänen on ”puraissut” myös vanhinta poikaamme Eeroa, joka on ollut mukanani monenlaisessa jahdissa.
Yksi tärkeimmistä harrastuksista edellä mainittujen lisäksi on musiikki. Olen soittanut kitaraa pikkupojasta alkaen. Tällähetkellä soitan Hehku nimisessä porukassa, jonka musisointi on pitkälti trubaduuri henkistä.
Olen jonkin verran mukana eri järjestöjen toiminnassa mm. LC-Kauvatsan jäsenenä olen ollut vuodesta 1995 alkaen. Reserviläistoiminta on myös ollut sydäntä lähellä, sotilasarvoltani olen res. ylikersantti. Reserviläistoiminnan kautta olen tutustunut Vapaaehtoisenpelastuspalvelun toimintaan. Nyttemmin olen myös mukana Kauvatsan Karjalaisten toiminnassa.
Iän myötä olen kiinnostunut historiasta, lähinnä omien juurien etsimisestä ja paikallishistoriasta. Olen tehnyt pienimuotoista sukuselvitystä ja ollut mukana projektissa, jossa tehtiin lapsuuteni koulupiiriä koskeva kirja.


Koiraharrastukseni on perua 80 - luvun lopulta, jolloin ostin ensimmäisen suomenpystykorvani. Koira oli nimeltään Benjamin tai tuttujen kesken Peni, jonka kanssa metsästimme supikoiria.
Olen käynyt linnunhaukkukokeen palkintotuomarikurssin 2000 ja linnunhaukkukokeen koetoimitsija kurssin 2004. Satakunnan Pystykorvakerho palkitsi minut vuonna 2006 esimerkillisestä tuomarityöskentelystä.
Oma kasvattajanurani alkoi keväällä 2002, jolloin suomenpystykorva Linkkarin Dala sai ensimmäiset pentunsa. Dalan toinen pentue syntyi syksyllä 2004, tästä pentueesta jäi kotiin kasvamaan Usva.
Vaimo halusi pitkään ns seurakoiraa. Pitkällisen ajattelun tuloksena päädyimme kultaiseennoutajaan, jossa yhdistyy käyttökoira ja seurakoira, mukavalla tavalla. Talvella 2002 hankimme ensimmäisen kultaisennoutajan Tessun-Kulta Sunnyn. Tuohikorven kennelin ensimmäinen kultainennoutajapentue syntyi heinäkuussa 2006. Tästä pentueesta kotiin jäi Oona.
Tarkoitus on jatkaa ainakin kultaisennoutajan kasvatusta. Kasvatustyön perusajatuksena on terveiden ja hyväluonteisten metsästyskoirien kasvattaminen, sekä rodunomaisten piirteiden ja käyttötarkoituksen säilyttäminen.

Juttu Hannusta TEHY - lehdessä

 

 

 

 

 

 

Pertti Tuohiniemi perusti Tuohikorven kennelin 19.07.90.
Kennel on kasvattanut 90-luvulla useita suomenajokoiran, beaglen ja labradorinnoutajan pentuja. 

Kennelnimi siirtyi Hannu Pruukin omistukseen 17.01.01. 

TUOHIKORVEN kennelin perusajatuksena on terveiden ja hyväluonteisten metsästyskoirien
kasvattaminen, sekä rodunomaisten piirteiden ja käyttötarkoituksen säilyttäminen.

 

Tuohikorven beaglet 1991 - 1996
Tuohikorven labradorinnoutajat 1991-1994
Tuohikorven suomenajokoirat 1988 - 1996
Tuohikorven suomenpystykorvat 2002 -
Tuohikorven kultaisetnoutajat 2006 -

 

 
Tuohikorven kennel ilmasta käsin

 

 

Kartta Tuohikorpeen

Näytä suurempi kartta