Tonttuparaati 2003

Marraskuun viimeinen lauantai on perinteisesti pyhitetty Lapin Mannermaiset Kanakoirat ry:n Pikkujoulupäiväksi.Tänä vuonna nelisenkymmentä (kuka nyt sitten laskuissa pysyi matkassa) harrastajaa kokoontui Kemijärven Isollakylällä.

Puitteet olivat hulppeat; vai kuinka monissa erähenkisissä pikkujouluissa metsäkämpällä voi nautiskella poreammeesta, esiintyä karaoketähtenä...tai ihailla uimapukukierrosta? Ja kaikki tämä ilman mitään ennakkoharjoittelua. Ja -varoitusta.

Hyvät ystävät; mukana olleena voin allekirjoittaa vilpittömin mielin sen, että hauskaa oli. Myös näin jälkeenpäin muistella tuota tapahtumaa.

Tästä lähteekin sitten kuvakavalkaadi, jonka teksteistä vastaan yksin minä (weppimasteri), mutta kuvaukselliset kohteet vastaavat omalta osaltaan olemassaolonsa näissä kuvissa. Kuvien tekijänoikeudet ovat ottajilla; Ruikat, Isojärvi, Toimela. Jos huomaatte teksteissä asiavirheitä, ottakaa yhteys allekirjottaneeseen, kiitos.

Pitemmittä puheitta; Pikkujoulut 2003 a´la LaMaKa:

Käsien liikkeestä päätellen Kilpimaan Jouko kertaa jonkun kokeessa olleen ohjaajan ohiampumista ihan selevässä tiputuspaikassa...ja pikkujoulun viettäjillä näyttää olevan hauskaa.

Kilpimaan Jouni toi SSK:n hallituksen jäsenenä terveiset kerhon vuosikokouksesta niille, ketkä eivät paikalle olleet päässeet. Tässä Mustosen Hannu vastaanottaa ansiokkaasta toiminnasta SSK:ssa kunniaa ja mainetta.

Kilpimaan Karia muistettiin myös SSK:n puolesta hopeisella merkillä. Ja kyllä met jännitimmä, että saako Mervi merkin paikoilleen ilman, että laastaroimaan tarvitsisi alkaa. Kari oli kyllä varautunut hyvin paksulla vaatekerralla tätä varten.

Ennen varsinaista ohjelmaa hallitus piti kokouksen, jossa käsiteltiin osin myös tulevan kesän erikoisnäyttelyä. Kokoustelun jälkeen kämpän alakerrassa vaihdettiin kuulumisia tuttujen ja tutuiksi tulevien kanssa. Nurkassa oli myös komea...

...palkintopöytä, jossa taas perinteiseen LaMaKalaiseen tyyliin oli muutama ykköspytty tämän vuoden saavutuksista, komeita kiertopalkintoja ja niihin kaikkiin sisältyy hyviä tilanteita, mukavia muistoja ja arvokkaita kokemuksia.

Pikkujouluthan ei ole mittään ilman tonttulakkia! Ei kylläkään ollut muilla kuin weppimasterilla ja Suskilla alkuillasta.

Illan järjestelyistä Kemijärvellä vastasivat pääosin Marianne ja Raine. He halusivatkin näin netin välityksellä vielä kiittää kaikkia mukavista ja onnistuneista Pikkujouluista. Mihin me muut mukana olleet vain toteamme, että "kaunis kiitos itsellenne!"

Yksi monista koiriensa kanssa tänä(kin) vuonna onnistuneista oli Järvisen Jussi. Sikari hänelle suotakoon.

Meän kerho kun on levittäytynyt kohtuullisen laajalle alueelle, niin tässä harrastajia Rovaniemeltä Tapiot ja Ruikan Minna. jäseniä meillä muuten on ihan mukavat 170 henkilöä, joista kuulemma suurin osa myös tietää olevansa jäsen. Imua aktiiviseen ja ennenkaikkea hyvillä koirilla metsästävään porukkaan on. Kiitos siitä meille kaikille.

Hyvän jouluaterian jälkeen sitten pistettiin arvat onnettaren nostettavaksi. Meklarina toimi varapuheenjohtaja Raine Kursu. Palkintoja oli sieltä täältä, kiitokset kaikille lahjoittajille ketään erityisesti mainitsematta mutta kaikkia lämmöllä muistaen.

"Uunituore" myyntisihteerimme Mari päätti, että ostetaan arpoja niin paljon, että voitoilla voi jonkinlaisen varaston myytäviä tuotteita saada aikaiseksi. Illan onnettaren suosikki. Joku epäili kylläkin, että jos ostaa n. 50% koko arpamäärästä, niin pakkohan siinä on parit palkinnotkin saada...

Lakkeja oli palkintoina monenlaisia; tässä malleina Kimmo ja Mervi.

Ykköspalkittuja oli tänä vuonna tiedotettu (hyvä termi näitä koiria harrastaville) palkintovastaava Jussi Makkoselle 14 kappaletta. Kova määrä mille kerholle tahansa. Sen lisäksi vielä muutama KVA- ja MVA-titteli...jollekin tuli mainittuakin tuossa aikaisemmin syksyllä kun ihmetteli meän kerhon laajaa ykkös- ja muitakin palkintoja saavien koirien määrää, että ehkä osasyynä on se, että me metsästämme niillä ;o) Tässä muutama paikalla ollut ykkösiä kerännyt: (alh) Mervi Meriläinen, Jouni Kilpimaa, (keskirivi) Vesa Virkkula, Miia Hiltunen, Risto Heikkinen, Minna Ruikka ja Kari Kilpimaa, (ylh.) Jussi Järvinen ja Pekka Isojärvi.

Kiertopalkintoja on monenlaisia, tässä yksi näyttävimmistä: Kimin taivaanvuohi vitriini. Kilpimaan Jouko kertoi vitriinin syntyhistorian, historian siipien havinaa ja komeita muisteloita vuosien takaa. Makkosen Jussi pitelee vitriiniä ja Veijo Toimela kuuntelee (sovittu joskus, että sellainen jakaa palkintoja joka ei saa palkintoja, ja weppimasterilla alkaa kohta kyllästyttämään jatkuva jakohomma :oD ) Kaikki kiertopalkitut ja muut tulevat myöhemmin toisaalle tämän jutun yhteyteen. Seuraahan siltäkin osin päivityksiä näillä sivuilla.

Ykkösmaljoja tässä nappailevat Minna ja Suski. Ja hyvää on.

Miiakin jaksoi kantaa vielä ihan omin voimin kaikki palkintonsa; ykköspyttyä, vuoden koekoirapalkintoa ja vuoden tulokasta. Tässä Miia edestä...

...ja tässä takaa; huomaa tatuoinnit, logo kohillaan, eikö?

Viralliset kuviot kun oli ohi saatu, niin epävirallisten vuoro. Eikä tuo introssa ollut poreammeilu ollut mitään muuta kuin sitä ittiään. Tässä urhoot sulattemassa kinkkuja...

...ja tässä tytöt. Eri vuoroilla kylläkin.

Liekö sitten vuoronvaihot menneet kuitenkaan ihan kohilleen, kun ilmeisesti jonkinasteista sekaannusta on tapahtunut väliaikapukeutumisessa! Tai sitten vain on yksinkertaisesti ollut huolimattomuutta tai kiirettä tai...

Jossakin vaiheessa iltaa sitten oli ihan ikiomat Aidols-karsinnat. Sovittiin, että kaksi laulua saa laulaa, jonka jälkeen tuomaristo sitten päättää saako jatkaa.

Joulupukkikin vieraili jossakin välissä ja ilmeet olivat sen mukaiset kun pikkupaketteja jännässä avattiin: tässä oli kuulemma koira ihan saajansa näkönen!

...ja tässä taas se kolmas tonttulakillinen, oikein kierteellä, sitten illan päätteeksi.

Vaikka karaoket ja muut jytät soi, niin eihän meän pikkujouluissa myöskään akustisia jameja unoheta. Veijo säestää ja Mervi esilaulaa. Ja kaikki muut mukana. Meiltähän tämäkin käy.

Ei muuten voi enään suomalaisen miehen syvimpiä tuntoja enempää sydämestä tulkita kuin tämä enkelikuoro: "...olen suoooomalaaaiiiineeeeeeen..."

Tätä ja paljon muuta olivat meän kerhon Pikkujoulut tänä vuonna. Korjatkaa, lisätkää ja tarkentakaa ihmeessä, ainahan voi syystä tai toisesta muistaa väärin. Ja sen verran voi sanoa, että takaisin lähtiessä myös jenkki pysyi tiellä koko ajan (jos olisit ollut paikalla, ymmärtäisit tuonkin).