Tämä sivu perustuu artikkeliin: Suopajärvi, P. & Suopajärvi, M. 1994. Lapinpöllön iän määrittäminen. (English summary: Ageing of Great Grey Owls) Linnut 29: 2/1994 27-30.

Perusteita iänmääritykseen:

Tarkan iänmäärityksen useilla pöllölajeilla mahdollistaa nuorelle linnulle jo poikasena kasvaneiden ensimmäisten siipi- ja pyrstösulkien erottuminen seuraavien sulkasatosukupolvien sulista.

Käsisulkien numeroinnissa olemme käyttäneet perinteistä petolintujen siipisulkien numerointijärjestystä, jossa käsisulat (käs) ja  kyynärsulat (kys) ovat oheisen kuvan mukaisesti numeroidut.

Sulkiminen

Kirjallisuuden mukaan Euraasian lapinpöllöjen sulkasato on huonosti tunnettu [1,2,3] Pohjois-Amerikkalaisen alalajin häkkipöllöjen on todettu sulkivan kesä-syyskuussa [4], mikä vastaa omaa käsitystämme sulkasadon ajoittumisesta myös Suomessa.

Oulun yliopiston nahkakokoelman yksilöiden sulkasato oli aikaisimmillaan alkanut kesäkuun alussa (6.6. yksi kyynärsulka pudonnut molemmista siivistä), kun taas syyskuun loppupuolella viimeisetkin uudet sulat olivat kasvaneet lähes täysimittaisiksi.

Emorengastusten yhteydessä tehtyjen havaintojemme mukaan pesivien lintujen sulkasato näyttäisi alkavan vasta heinäkuussa. Kesäkuun lopun ja heinäkuun puolivälin välisenä aikana olemme vain kaksi kertaa tavanneet sulkivan linnun ja pesien läheisyydestä pesimäaikaan emojen sulkia löytyy vain poikkeustapauksissa.

Pesimättömyyden vaikutuksesta sulkasadon ajoittumiseen ei ole tietoa.

Seuraava kuvaus sulkasadon kulusta perustuu museokokoelman osittain nuoruuspukuisten yksilöiden sulkimisasteisiin.

Postjuvenaalinen sulkasato

Sulkiessaan poikaspuvusta ensimmäiseen aikuispukuun lapinpöllö jättää vaihtamatta käsi- ja kyynärsulat, tertiaalit, käsisulkien peitinhöyhenet sekä pyrstösulat. Näiden erottaminen vastaavista aikuispuvun sulista muodostaa perustan iän tarkalle määrittämiselle.

Aikuisen linnun sulkasadot

Toisen kalenterivuoden kesällä täydellisessä sulkasadossa vaihtuvat yleensä kaikki pyrstösulat sekä vaihteleva määrä käsi- ja kyynärsulkia sekä käsisulkien peitinhöyheniä. Kyynärsulat vaihtuvat laskevasti sisimmistä sulista lähtien siiven kärkeä kohti, 5. tai 6. sulka voi kuitenkin pudota jo 10. jälkeen. Käsisulat vaihtuvat käsisiiven keskiosasta, 5. sulan ympäriltä. Sulkasadon päätyttyä on vaihtumattomia nuoruuspuvun sulkia jäljellä vielä kyynärsiivellä neljästä yhdeksään ja käsisiivellä kuudesta kymmeneen kappaletta. Nuoruuspuvun peitinhöyheniä jää käsisiiven ulko- ja joskus (aina?) myös sisäreunaan.

Myöhemmissä sulkasadoissa vaihtunee edelleen vain osa siipisulista vuosittain. Viimeinen nuoruuspuvun kyynärsulka (1., 4. tai 7.) ja käsisulka (1. tai 10.) pudonnee tavallisesti neljännen tai viidennen kalenterivuoden sulkasadossa. Eräs tutkimistamme linnuista oli vaihtanut yhdessä sulkasadossa seitsemän käsisulkaa ja viisi kyynärsulkaa. Tämän perusteella vaikuttaisi, että nopeimmillaan siipisulat voivat vaihtua kahdessa vuodessa, eli viimeiset nuoruuspuvun sulat voisivat hävitä jo kolmannen kalenterivuoden sulkasadossa. Viimeinen nuoruuspuvun käsisulkien peitinhöyhen (yleensä uloin tai sisin) putoaa ilmeisesti kolmannen tai neljännen kalenterivuoden sulkasadossa.

Nuoruus- ja aikuispuvun sulkien tuntomerkit

Nuoruuspuvun sulat eroavat aikuispuvun sulista kuviointinsa, muotonsa ja jossain määrin myös värinsä perusteella. Nuoruuspuvun sulkien tummat poikkiraidat ovat kapeampia ja uloin raita on lähempänä sulan kärkeä kuin aikuispuvun sulissa. Lisäksi nuoruuspuvun sulat ovat usein väriltään vaaleamman ruskeita, valkokärkisiä ja hiukan kapeampia kuin aikuispuvun sulat.

Käsi- ja kyynärsulat

Nuoren linnun kyynärsulissa on yksi "ylimääräinen" kapea ja epäselvä tumma poikkiraita, joka muodostaa sulan kärkeen tunnusomaisen reunojaan kohden kapenevan kuvion. Varsinkin sisähöydyn puolella raita jää usein irti sulan reunasta. Toiseksi uloin raita on likimain samalla kohdalla kuin aikuispuvun sulan uloin poikkiraita (n. 25 mm kärjestä). Joskus harvoin nuoruuspuvun sulat ovat aikuispuvun sulkia lyhyempiä.

Vastaava epäselvä kärkiraita kuin kyynärsulissa on nähtävissä myös käsisiivellä, selvimmin sisimmissä sulissa

Pyrstösulat

Vanhan linnun pyrstösulat ovat leveitä sekä tumma- ja pyöreäkärkisiä. Nuorella sulat ovat kapeampia, valko- ja teräväkärkisiä sekä kärjestään rispaantuneita. Kulumisen myötä paras tuntomerkki sulan valkea kärki on tammi- maaliskuun jälkeen enää satunnaisesti nähtävissä. Poikkiraidoitukseltaan sulat muistuttavat kyynärsulkia: nuoruuspuvun sulkien uloin raita on kapeampi ja lähempänä sulan kärkeä, kuin aikuispuvun sulissa.

Käsisulkien peitinhöyhenet

Peitinhöyhenten uloin tumma poikkiraita on nuoruuspuvun höyhenissä huomattavasti kapeampi ja lähempänä sulan kärkeä kuin aikuisen vastaavissa (juv.-raita <10mm leveä, <15mm kärjestä; ad. > 13mm, > 20mm, mitattu höyhenen reunasta ulkohöydyn puolelta).

Pesäpoikaset:

Siiven kehityskäyriä varten mitattujen poikasten ikäarviot perustuvat muninta- tai kuoriutumisvaiheessa löydettyjen pesien poikasten kuoriutumispäivien arviointiin kirjallisuudesta poimittua munintaväliä, hautoma-aikaa ja kuoriutumisväliä hyväksi käyttäen. Poikaset, joiden ikä on tunnettu tarkasti, on merkitty kuvaan tähdellä. Iänmäärityksen tarkkuus on noin +- 4 vuorokautta. Poikasten siipi on mitattu maksimimenetelmällä. Mittauksia on kertynyt seuraavasti: 15 poikuetta, 36 poikasta, 53 mittausta. Poikasista 11 ikä on tunnettu tarkasti.

Ikälaskuri

Laskee lapinpöllön pesäpoikasen iän kun syötät siivenpituuden millimetreissä.

Huomaa ettei laskuri ole enää luotettava kun siipi > 250 mm.

Iän määrittäminen syksyllä sulkasadon jälkeen ja keväällä ennen sulkasatoa

1-kv syksy ja 2-kv kevät

Kaikki kyynär-, käsi- ja pyrstösulat sekä käsisulkien peitinhöyhenet ovat nuoruuspuvun sulkia.

Kuvassa 1/2-kv pöllön siipi ja pyrstö. Huomaa sulkien valkeat kärjet sekä lähellä kärkiä olevat poikkijuovat. Pyrstösulkien valkoiset kärjet samoin kuin muutkin pyrstön tuntomerkit voi jopa maastossa erottaa istuvalta linnulta.

Alimmaisessa kuvassa 2-kv keväinen lintu. (Kuvaa klikkaamalla avautuu suurempi kuva.)

2-kv syksy ja 3-kv kevät

Kyynärsulissa ja useimmiten myös käsisulissa ja niiden peitinhöyhenissä on sekä nuoruus- että aikuispuvun sulkia. Aikuispuvun siipisulat, jotka ovat keskenään samansävyisiä, muodostavat selvän kontrastin ruskeansävyisiin nuoruuspuvun sulkiin. Kyynärsiivellä vaihtumattomia nuoruuspuvun sulkia on 5 - 9 kappaletta, yleensä yhtenä ryhmänä kyynärsiiven ulkoreunalla - osa vaihtaa viidennen tai kuudennen sulan ja jättää seitsemännen sulan vaihtamatta. Käsisiiven keskiosasta on vaihtunut 0 - 5 käsisulkaa. Käsisiiven peitinhöyhenistä on vaihtumatta useimmiten neljä ulointa, joskus myös sisimpiä höyheniä.

Pyrstö on useimmiten kokonaan, joskus harvoin vain osittain aikuistyyppinen.

Kuvassa keväinen 3-kv lapinpöllö. Lintu on sulkinut osan käsi- ja kyynärsulista sekä käsisulkien peitinhöyhenistä. Vaihtumatta ovat jääneet käsisulat 1-3 ja 7-10, kyynärsulat 1-8 ja osa uloimpia sekä sisimpiä käsisulkien peitinhöyheniä.

3-kv syksy ja 4-kv kevät

Tämä ikäluokka on vaihtanut käsisiiveltä kaikkiaan 5 - 8 sulkaa ja myös peitinhöyheniä on vaihtunut enemmän kuin edellisellä ikäluokalla. Kyynärsiivellä vaihtumatta on 1 - 4 sulkaa siten, että nuoruuspuvun sulat ovat usein yksittäin aikuispuvun sulkien keskellä.

Kyynärsulissa ja mahdollisesti myös käsisulissa on nähtävissä kahden sävyisiä aikuispuvun sulkia.

Kuvassa keväinen 4-kv lapinpöllö. Lintu on sulkinut suurimman osan käsi- ja kyynärsulista sekä kaikki käsisulkien peitinhöyhenet. Vaihtumatta ovat jääneet käsisulka 1 ja kyynärsulat 1, 3 ja 4. Vaihtuneista aikuispuvun sulista on erotettavissa sulkien sävyeron perusteella kaksi sulkasukupolvea. Käsisulista vaaleita, eli ensimmäisessä sulkasadossa vaihtuneita, ovat sulat 4 ja 5, kyynärsulista 5, 6, 9 ja 10. Viimeisessä sulkasadossa ovat siis vaihtuneet käsisulat 2, 3, ja 6-10 sekä kyynärsulat 2, 7 ja 8.

4-kv syksy ja 5-kv kevät

Osalla tämänikäisistä linnuista on jäänyt jäljelle yksittäisiä nuoruuspuvun sulkia joko käsi tai kyynärsiivelle. Mikäli nuoruuspuvun sulan lisäksi kyynär- tai käsisulissa on erotettavissa kolmea eri sulkaikäpolvea voidaan lintu määrittää 4/5 kv:ksi.

Tekijät ovat tähän mennessä tavanneet kaksi keväistä lapinpöllöä joilla kummallakin oli kolmen sävyisten aikuispuvun sulkien lisäksi vain yksi (1. ja 2. käs) nuoruuspuvun sulka jäljellä.

Epätarkat iänmääritykset

+1v syksy ja +2-kv kevät

Jos käsi- ja kyynärsulissa sekä käsisulkien peitinhöyhenissä on sekä nuoruus- että aikuispuvun sulkia, mutta aikuispuvun sulkien sävyjen tarkastelu ei onnistu tai sulkasato ei noudata edelläkuvattua mallia, tulee käyttää määritystä +1-kv / +2-kv. Pelkän pyrstön perusteella lapinpöllön voi yleensä määrittää vain joko 1/2 kv:ksi tai +1/+2 kv:ksi.

Kuvassa oikealla +1/+2-kv pöllön pyrstö. Sulat selkeämmin kuvioidut kuin juv.-linnun pyrstöissä. Tarkempi iänmääritys vaatii tässä siis myös siipisulkien tarkastelua.

+2-kv syksy ja +3-kv kevät

Jos käsisulissa, käsisulkien peitinhöyhenissä tai kyynärsulissa on vain aikuispuvun sulkia, mutta sävyjen tarkastelu ei huonon valaistuksen tms. syiden vuoksi onnistu, voidaan käyttää määritystä +2-kv / +3-kv.

Kuvassa +2 kv lintu (29.6.), joka vaihtanut 4-7 käsisulat sekä 5-loput kyynärsulat. Vaihtuneet ad. käs. ja kys. (5.?) samansävyisiä. Parhaiten nuoruuspuvun sulkien nuolenkärkikuviot erottuvat kuvassa 3. ja 4. kyynärsulissa.

Sivua tehtäessä mietimme pitkään viereisen kuvan linnun määrittämistä. Olemme määrittäneet sen aiemmin valokuvasta 3-kv:ksi. Koska linnulla on kuitenkin vain 4 nuoruuspuvun kyynärsulkaa ja koska sävyeroja ei ole mahdollista enää luotettavasti tulkita kyseisestä valokuvasta, katsoimme parhaaksi ja johdonmukaiseksi muuttaa määrityksen vastaamaan kirjaimellisesti tekstiä.

+3-kv syksy ja +4-kv kevät

Linnuista, joilla on käsi- tai kyynärsiivellä vähintään kolmen sävyisiä aikuispuvun sulkia, voidaan käyttää määritystä +3-kv / +4-kv.

Kuvassa kevättalvella pyydystetty +4 kv pöllö jonka kaikki siipisulat aikuis-tyyppisiä. Yhteensä kolmea sävyä. 4. käs & 6. kys (ja ilm. myös 5. kys) hyvin vaaleita ja kuluneita.

Teoriassa myös +4/+5 kv määritykseen vaadittavia 4 sävyisiä aikuispuvun sulkia voi joillain pöllöyksilöillä olla, mutta neljän sävyn erottaminen siiveltä on teknisesti aika mahdotonta ja epäluotettavaa.

Kiitokset

Kiitämme Oulun Yliopistoa ja Risto Tornbergia yhteistyöstä siipinäytteiden kuvaamisessa.

Artikkelin kirjallisuus

1. Cramp, S. & Simmons, K.E.L. (toim.) 1985: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. The Birds of the Western Palearctic. Vol. 4. - Oxford University Press, Oxford.

2. Dement'ev, G.P., Gladkov, N.A., Ptushenko, E.S., Spangenberg, E.P. & Sudilovskaya, A.M. 1951: Birds of the Soviet Union (Ptitsy Sovetskogo Soyuza) Vol. 1. - Israel Program for Scientific Translations, Jerusalem (1966).

3. Gluz von Blotzheim, U.N. & Bauer, K.M. 1980: Handbuch der Vögel Mitteleuropas, Band 9. - Akademische Verlagsgesellschaft, Wiesbaden.

4. Hunter, D.B., McKeever, K., McKeever, L. & Crawshaw, G. 1987: Disease Susceptibility in Owls - Teoksessa: Nero, R.W., Clark, R.J., Knapton, R.J. & Hamre, R.H. (toim.): Biology and Conservation of Northern Forest Owls. 3.-7.2. Winnipeg, Manitoba, s. 67-70. - U.S. Department of Agriculture Forest Service, General Technical Report RM-142. Fort Collins, Colorado

5. Niiranen, S. & Haapala, J. 1987: Huuhkajan iän määrittäminen. - Lintumies 22: 112-116

6. Suopajärvi, P. & Suopajärvi, M. 1994: Lapinpöllön iän määrittäminen. - Linnut 29: 2/1994 27-30

7. Suopajärvi, P. & Suopajärvi, M.  Mittaaminen kannattaa aina. Kanahaukan, tuulihaukan, lapinpöllön ja helmipöllön poikasten iänmääritys siiven pituudesta. Sirri 2003, vuosijulkaisu, 23 vsk, 54-59.

Kotisivu