<<< paluu



Ei oikeus vaan velvollisuus

Lyijykomppanian jättänyt Timo Rautiainen kasasi uuden iloisen kokoonpanon. Meno on raskasta, ympäristöasiat lähellä sydäntä ja ihmiskunnan jäsenyyttä sietää hävetä.

Lyijykomppanian entinen musiikillinen johtaja häärii nyt päämiehenä Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus -kokoonpanossa. Vastikään Rautiaisen perhe päätti tukea isännän musiikillista uraa, jätti keittiöremontin tekemättä, ja säästyneillä rahoilla julkaistiin mini-cd Hävetkää!.

Sisältö kuulostaa Lyijykomppaniaa enemmän metallilta, mikä kuulemma johtuu lähinnä siitä, että viisimiehiseen trioon on sulloutunut yksi kappale grunge- ja toinen hevikitaristia, Psyche del Buzzista tuttu Karri Rämö ja Purityn Teppo Haapasalo.

Purityn Valtteri Revonkorpi maalailee ahdistusta koskettimilla, ja rytmijyrästä vastaavat ex-Lyijykomppania Alaluusua bassossa sekä Aku Ankkuli -rumpali Seppo Pohjolainen.

Hävetkää! on ekometallia. Visiirin sisäpuolella valuvat kyyneleet, kun suojapuvuissa noukitaan kiehuvasta joesta kuolleita lintuja.

- Ympäristöaihe herättää minussa ne pahimmat ahdistukset, Rautiainen selvittää.

Arto Revonkorven, Anssi Gröhnin ja Rautiaisen ympäristölliset tarinat ovat karua kertomaa. Kun tuota valtavaa ahdistusta kuuntelee, niin mielenterveys on helppo pelastaa naurulla tai laulujen korniksi leimaamisella.

Eikö joukossa ole edes tahatonta komiikkaa?

- Jos joku löytää komiikkaa, niin mielestäni kyse on siitä, että näitä asioita ei uskalleta pohtia loppuun asti. Ja saahan sille toki nauraa, ei se mikään pyhä asia ole. Toive kuitenkin on, että joku herää tämän levyn vuoksi ajattelemaan.

Eko-osaston ohessa myös kaksinaamaiset hymistelijät saavat kuulla kunniansa. Avauskappale Leijonan periaatteet muistuttaa sanoitukseltaan varsin paljon Lions Clubin periaatejulistusta.

- Luin niitä Leijonien sääntöjä ja ajattelin, että onpahan tässä maailmassa todella paljon erittäin hyviä ihmisiä. Eihän minulla ole oikeutta mennä irvistelemään kenenkään harrastuksille, mutta silti herää kysymys, että halutaanko hyväntekeväisyystoiminnassa tehdä oikeasti hyvää, vai onko vain mukava kuulua porukkaan, tuntea itsensä muita paremmaksi ja perjantain istujaisissa valmistella kivoja tempauksia, joista saa kuvansa lehteen.

Leijona-mättämisen ja ympäristöahdistuksen jälkeen Hävetkää! lopetetaan Lyijykomppanian Moilasen tekstittämään Tilinteon hetkeen.

- Jo melodiaa kappaleisiin rakentaessani minulla oli hyvin selvä kuva siitä, mistä kukin kappale kertoo. Tilinteon hetken tilasin Moilaselta kertomalla, että nyt haluan tekstin tilanteesta, jossa kaikki on jo selvää, ja enää etsitään vain syyllisiä.

Miten Niskalaukauksen tämänkertainen sanoma pistetään tiivistettyyn muotoon?

- Ehkä se voidaan kiteyttää siihen, että hävetkää ihmiskunnan jäsenyyttä. Simo Salminen sanoi aikanaan yhdessä kappaleessa, että olisi pitänyt ajatella ensin.

Avainsana on myös "oikeus".

- Aina toitotetaan ihmisen oikeuksista siihen ja siihen. Oikeuksia ei ole kellään, lähinnä velvollisuuksia. Tai otetaanpa takaisin; joitakin oikeuksia on, mutta tämä oikeuksien ylivalta oksettaa.

Mutta minkä taivaan takia kvintetin nimi on Trio Niskalaukaus?

Kuulemma siksi, että kyseessähän on todella hyvä bändin nimi. Välillä vaihtoehtona oli Kovan linjan serbit ja pitkään harkittiin Totaalisen musiikin orkesteria.

- Mutta eihän tämä niin totaalista ole. Ja trio nimenomaan siksi, että nämä huoltoasema- ja kuppilabändithän ovat aina trioja: Trio Forrester, Trio Emile ja näin päin pois. Trio Niskalaukauksessa saattaa olla kyse siitäkin, että koko ihmiskunta seisoo ringissä pistoolit toistensa niskassa, ja lopulta joku antaa tulikäskyn.



(Tomi Tuomaala / Rumba 1/98)