Uusi palsta
Tämän palstan tarkoitus on auttaa ja antaa objektiivista informaatiota koiriin liittyvissä asioissa.
Täältä löytyvät artikkelit ovat luvalla julkaistuja ja hyviksi havaittuja, ei niin, että olisivat kaikki aina täysin ajankohtaisia tai omakohtaisesti testattuja, vaan monet näistä asioista tulee vastaan koiran elinaikana tai mahdollisesti seuraavan koiran kohdalla. Tieto ei ole koskaan pahaksi, on vain opittava tulkitsemaan tutkimustietoa oikein.
Palstalle tulevia aiheita voi ehdottaa esim. yhdistyksen foorumilla. Aihe voi olla mikä vain, teen parhaani, että saan tietoa jokaisen tarpeeseen.
informaattori
Artikkelit
Haastattelu
at Feb 23, 2005 11:52:10 by Informaattori
HAASTATTELUSSA ELÄINLÄÄKÄRI ELLI KIVIKOSKI JÄR-VET:STÄ
Keskiaasianpaimenkoira Milli vaihtoi agressiivisuutensa takia kotia. Koira oli tuolloin nuori, vallaton ja vailla ymmärtäviä ihmisiä. Tässä tapauksessa onnellisesti löysivät toisensa Milli sekä eläinlääkäri Elli Kivimäki.
Uudellamaalla päivystyksiä ja noin 12-vuotta Jär-Vet:ssä toiminut Elli on pitkänlinjan koiraharrastaja. Hänen kasvattejaan löytyy mm. venäjän vinttikoirista sekä belkkari tervuista.
Ellillä ei ollut juurikaan tietoa keskiaasialaisista ennenkuin Milli tuli ja näytti, mikä on koiriaan. Milli osottautuikin erittäin fiksuksi neidiksi. Se osaa tulkita ihmistä ja erityisesti perhettään hyvin. Milli ei liiemmin tee itsestään numeroa muille eläimille vaan käyttäytyy hillitysti ja arvokkaasti. Suojeluvietti löytyy Millistäkin mutta se osaa arvioida tilanteen vakavuuden. Koiran ansiolistalta löytyy ihan oikeita urotöitä.
Eräänä iltana Milli oli hyvin levoton. Se haukkui ja touhusi eikä millään halunnut rauhoittua. Talonväki toppuutteli ja rauhoitteli "ei siellä ole mitään, rauhoitu nyt." Milli oli kuitenkin asioista eri mieltä eikä rauhoittunut. Viimein emäntä ja koira lähtivät pihalle ja tallille katsomaan mikä siellä mahtaa olla. Ellin tamma oli kantavana ja varsan piti syntyä muutaman viikon kuluttua. Tamma olikin varsomassa sinä iltana, ennen aikojaan. Milli pelasti tamman ja varsan, sillä jos Elli ei olisi tullut iltamyöhällä tallille, olisi seuraukset saattaneet olla todella surulliset.
Eräänä kesäiltana oli sammutettu nuotio alkanut kyteä uudelleen. Milli sai silloinkin Ellin liikkeelle ja näytti vaaran uhan. Ei ihme, että koira on lunastanut paikkansa niin Ellin kuin koko perheen sydämissä.
Keskustelu siirtyy eläinlääkärin näkemykseen kyseisten rotujen terveydentilasta. Ollaan optimistisia. Ellin mielestä niin keskarit kuin kaukkaritkin ovat isokokoisiksi koiriksi varsin terveitä. Rakenteelliset heikkoudet ovat toki rotujamme kiusaamassa mutta niinhän ne kiusaavat kaikkia vastaavanlaisia rotuja.
Millaisia hoidettavia nämä kyseiset rodut sitten ovat? Elli on diplomaattinen. "Yleensä omistajat osaavat hallita koiraansa. Varsinaisesti hankalia tilanteita ei ole tullut. Näitä koiria täytyy vain tutkia niin, ettei se ärsytä koiraa."
Uusia, innokkaita kaukkari- ja keskariomistajia tulee koko ajan lisää. Elli on sitä mieltä, että uusien pennunostajien tai oikeastaan ostoa harkitsevien täytyisi tutustua kunnolla rotuun. Auktoriteetti -asia täytyy oikesti ymmärtää. Koiranlukutaito kehittyy ihmisellä jatkuvasti mutta mitä paremmin osaa tulkita koiraa jo sen pentuaikana, sen helpompaa elämä näiden koirien kanssa on myöhemmin. Tilanteita, jossa koiran käyttäytymistä täytyy ennakoida, tulee oikeasti, se ei ole pelkkää teoriaa!
Tuonti Venäjältä helpottuu
at Dec 2, 2004 09:08:13 by Informaattori
Koirien, kissojen ja frettien tuonti Venäjältä helpottuu. Niiltä ei maa- ja metsätalousministeriön ilmoituksen mukaan enää vaadita raivotautivasta-aineiden määritystä 3.12.2004 alkaen.
Jatkossa Venäjältä tuotavien kissoissa, koirissa ja freteissä on oltava tunnistusta helpottava mikrosiru tai tatuointi. Lisäksi ne täytyy ennen maahantuontia rokottaa raivotautia vastaan ns. tapetulla rokotteella. STT
TUONTIEHDOT
at Jun 30, 2004 12:02:40 by Informaattori
Tuontiehdot ja samalla muukin rajan yli tapahtuva eläinten kuljettaminen on saanut uuden aikataulun. Onneksemme kiristyvät rajavaatimukset astuvat voimaan vasta 1.10.2004, joten on vielä tämä syksy aikaa käyttää hyväksi näitä vanhoja ja kohtuullisia asetuksia.
Asiaan voi perehtyä tarkemmin osoitteessa:
www.mmm.fi/el/raj/tuo_elaimet.html
Asia on tarkistettu Pirkko Skutnabbilta maa- ja metsätalousministeriöstä.
TUONTIEHDOT MUUTTUVAT
at Feb 16, 2004 08:39:03 by Informaattori
Poimittu MMM:n sivuilta:
Lemmikkieläinten tuontiehdot muuttuvat 3.7.2004
Lemmikkieläinten tuontiehdot yhtenäistetään Euroopan unionin alueella 3.7.2004 alkaen, jolloin ryhdytään soveltamaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 998/2003. Asetuksessa säädetään ehdoista, joita tulee noudattaa lemmikkieläinten kuljetuksissa EU-maiden välillä sekä tuonnissa EU:n ulkopuolisista maista EU-maihin. Suurimpia muutoksia tällä hetkellä voimassa oleviin Suomen tuontiehtoihin verrattuna ovat vaatimus tunnistusmerkinnästä sekä EU:n ulkopuolisista maista tuotavilta eläimiltä vaadittava raivotautivasta-ainetutkimus. Uudet vaatimukset koskevat koirien ja kissojen lisäksi myös frettejä.
Kuljetettaessa koiria, kissoja ja frettejä EU-maiden välillä tulee eläimen olla tunnistusmerkitty mikrosirulla tai selkeästi luettavalla tatuoinnilla sekä rokotettu raivotautia vastaan. Eläimen mukana tulee olla lemmikkieläimen todistus (ns. lemmikkieläinpassi), jossa ovat eläimen ja omistajan tiedot sekä eläimen rokotustiedot. Suomeen tuotaessa kissojen ja koirien tulee lisäksi olla lääkitty ekinokokkoosia aiheuttavia heisimatoja vastaan tällä hetkellä voimassa olevien säännösten mukaisesti. Lemmikkieläimen todistuksen malli on yhtenäinen koko EU:n alueella.
Tuotaessa EU:n ulkopuolisista maista EU-maihin koirien, kissojen ja frettien tulee olla tunnistusmerkitty mikrosirulla tai selkeästi luettavalla tatuoinnilla ja rokotettu raivotautia vastaan. Lisäksi eläimeltä tulee määrittää raivotautivasta-aineet. Vasta-aineiden määritys on suoritettava hyväksytyssä laboratoriossa (Suomessa EELA) ja neutralisoivien vasta-aineiden pitoisuuden on oltava vähintään 0,5 ky/ml. Verinäyte tutkimusta varten tulee ottaa vähintään 30 päivää raivotautirokotuksen jälkeen mutta kuitenkin kolme kuukautta ennen tuontia. Kolmen kuukauden määräaikaa ei sovelleta eläimiin, jotka ovat lähtöisin EU:n alueelta ja jotka on tutkittu ennen vientiä EU:n ulkopuolelle. Tästä esimerkkinä ovat Suomesta Venäjälle lyhytaikaista vierailua varten vietävät eläimet. Eläimen mukana tulee olla virkaeläinlääkärin antama todistus tai muu asiakirja, josta käy ilmi, että tuontiehdot täyttyvät. Eläimillä, jotka ovat lähtöisin EU-maista, voi olla myös ns. lemmikkieläinpassi. Suomeen tuotaessa koirilta ja kissoilta vaaditaan lisäksi heisimatolääkitys.
Tuontiin sellaisista EU:n ulkopuolisista maista, joissa raivotautia ei esiinny tai raivotaudin riski on pieni, sovelletaan samoja ehtoja kuin tuontiin EU-maista ja siten raivotautivasta-ainetutkimusta ei vaadita. Tällaiset maat on lueteltu asetuksen liitteessä ja niitä ovat mm. Norja, Islanti ja Sveitsi. Maalistaa tullaan täydentämään myöhemmin.
Ruotsiin, Irlantiin ja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan muista EU-maista vietäviltä koirilta ja kissoilta vaaditaan kuitenkin edelleen raivotautivasta-ainetutkimus. Kyseiset maat päättävät kansallisesti ajankohdasta, jolloin verinäyte tutkimusta varten tulee ottaa. Myös tällä hetkellä voimassa olevat Ruotsin ja Yhdistyneen Kuningaskunnan vaatimukset lääkityksestä ekinokokkoosia ja punkkeja vastaan säilyvät ennallaan. Ruotsiin viennissä rekisteröintikäytäntö poistuu eikä koirilta enää vaadita leptospiroosi- ja penikkatautirokotuksia 3.7.2004 alkaen. Yhdistyneen Kuningaskunnan osalta kissojen ja koirien tuontiehdot säilyvät pääosin ennallaan.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 998/2003 on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä L 146, 13.6.2003, s. 1
eläinlääkintötarkastaja Tiia Tuupanen,
p. 09-160 52787, tiia.tuupanen@mmm.fi
Parvovirus
at Nov 24, 2003 02:07:22 by Informaattori
Uutta tutkimustietoa parvoviruksesta
Jyväskylän yliopistossa on tarkastettu väitös, joka selvitti koirien parvoviruksen lisääntymis- ja leviämismekanismeja. Väitös on lajissaan ensimmäinen.
1970-luvun lopulla erkani koiran parvovirus kissan panleukopeniaviruksesta. Koirien virus levisi nopeasti ympäri maailman. Vuosittain Suomessakin kuolee monia koiria tähän virusripuliin. Virus aiheuttaa aikuiselle koiralle todella ankaraa ripulia. Pennuille se aiheuttaa tappavan sydänlihastulehduksen. Muita eläimiä, joihin tämä virus pystyy ovat mm. sika, lehmä ja turkiseläimet. Näiden myötä virus saattaa aiheuttaa suurtakin taloudellista vahinkoa. Parvorokkovirus B19 aiheuttaa ihmiselle ihottumaa, niveloireita, sikiöpöhön tai sikiökuoleman.
Parvovirusten ja muidenkin vaipattomien virusten solunsisäistä liikennettä tunnetaan vain vähän. Virus tarttuu koiran solun pinnalla oleviin molekyyleihin. Oikeisiin molekyyleihin tarttuneet virukset menevät solun pinnalta kohti tumaa, jossa ne monistuvat. Viimeiset tutkimustulokset antavat kehystä parvon ja sen lähisukulaisten solun sisäisen reitin tutkimiselle ja näin ollen auttavat viruslääkkeiden suunnittelussa.
Tällä hetkellä ainoa tehokas hoito virussairauksiin on ennalta ehkäisevä rokotus. Vain terve koira voidaan rokottaa. Sairas eläin ei pysty muodostamaan vasta-aineita ja siksi rokotus olisi hyödytön. Parvovirusta vastaan on hyvä noudattaa seuraavaa rokotusohjelmaa:
1. rokotus 12 viikon iässä
2. " 3-4 viikon kuluttua
3. jatkossa tehosterokotus vuoden välein
Mikäli tarvetta ilmenee, voidaan rokotusohjelma aloittaa jo 9 viikon iässä.
lähteet: Keski-Uusimaa, Jyväskylän Yliopisto, Joensuun Pieneläinklinikka
Vanhat Artikkelit
uusi rokotuskäytäntö
at Sep 10, 2003 10:17:06 by Informaattori
TIEDOTE UUDESTA KOIRIEN JA KISSOJEN ROKOTUSKÄYTÄNNÖSTÄ
Suomessa esiintyy tällä hetkellä hyvin vähän niitä tarttuvia sairauksia, joita vastaan koirat ja kissat voidaan rokottaa. Omistajat ovat kiitettävästi rokottaneet lemmikkinsä, eivätkä sairaudet siten ole päässeet leviämään.
Rokote ei sinänsä anna potilaalle suojaa, vaan potilas muodostaa itse vasta-aineita rokotteen antigeeneille. Siksi on tärkeää, että potilas on terve ja lääkitty sisäloisten varalta rokotushetkellä. Tällöin potilaan immuunivaste toimii hyvin ja rokotteelle muodostuu vahva vaste.
Rokotteista aiheutuu harvoin haittavaikutuksia, mutta ne ovat mahdollisia. Haittavaikutukset ovat tyypiltään yliherkkyysreaktioita. Tavanomaisin haittavaikutus koiralla on nk. urtikaria eli nokkosrokkotyyppinen reaktio, joka ilmenee yleensä 1.5 - 2 h rokotuksen antamisen jälkeen. Urtikariassa potilaan huulet ja silmäluomet turpoavat, ihoon voi nousta paukamia ja naamassa voi esiintyä kutinaa. Urtikaria on yleensä melko vaaraton ja ohimenevä reaktio, mutta jos edellä kuvatun kaltaisia oireita havaitaan, tulee ottaa yhteys eläinlääkäriin. Vakavampi haittavaikutus on voimakas, välitön yliherkkyysreaktio, anafylaksia, joka ilmenee 15 minuutin kuluessa rokotteen antamisesta eläimen yleistilan voimakkaana häiriintymisenä.
Suosittelemme, että rokotuksen antamisen jälkeen viipyisitte odotustiloissa vähintään 15 minuutin ajan mahdollisten haittavaikutusten varalta.
Koska eri rokotteiden samanaikaisen antamisen yhteisvaikutuksia ja vaikutuksia rokotteen tehoon ei ole tutkittu, suosittelee Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoa (EELA) vuoden 2003 alusta lukien, että eri rokotevalmisteita ei annettaisi yhtä aikaa ( eli rabiesrokotetta ei annettaisi muiden rokotteiden yhdeydessä).
Rokotusten väli tulisi suositusten mukaan olla vähintään kaksi, mieluiten 3-4 viikkoa. Jos potilaalla ilmenee haittavaikutuksia, kun sille on annettu useampaa kuin yhtä rokotetta, ei ole mahdollista selvittää, mikä aiheutti rokotereaktion.
YES:n rokotussuositus noudattaa EELA:n suositusta, mutta asiakkaan halutessa ja hänen omalla vastuullaan, voidaan rokotteet antaa samanaikaisesti aiemman käytännön mukaisesti.
Yliopistollinen Eläinsairaala
Helsingin yliopisto
Koiran ruokinnasta
at Jul 6, 2003 10:48:18 by Informaattori
JOHDANTO
Kun puhutaan koirien ruokinnasta, tulee muistaa, millaisia koirien esi-isät olivat. Koiraeläimet käyttivät ravinnokseen saaliseläinten lihaa ja rasvakudoksen lisäksi myös sisäelimet ja osan ruoansulatuskanavasta. Päiväntasaajalla elävät koirien esi-isät söivät ruohotasankojen pikkujyrsijöitä, joiden suolisto sisälsi paljon puoliksi sulanutta kasviainesta ja joiden liha oli melko rasvatonta. Kylmien napa-alueiden koiraeläimet taas saalistivat rasvaisia merilintuja ja -nisäkkäitä, joiden suolistossa kasviainesta oli niukasti. Luonnonvalinnan seurauksena nykyisten koirien esi-isät oppivat hyödyntämään sekä rasvaista lihavaltaista että niukkarasvaista hiilihydraattipidoista ravintoa.
Koiralla on lihansyöjän anatomia. Hampaisto on leikkaava, raateluun ja kaivamiseen sopiva. Mahalaukku on suuri, sen osuus koko ruoansulatuskanavan tilavuudesta on lähes 60%. Koirien esi-isän oli pystyttävä ahmimaan keralla suuri annos ruokaa, koska saalista ei saatu joka päivä. Suolisto on lyhyt, vain viisi kertaa ruumin mittainen, kun esimerkiksi kaikkiruokaisella sialla se on ruumin pituuteen verrattuna 14-kertainen. Erityisesti koiran paksusuoli on lyhyt.
Edellä käsitellään pääpiirteittäin koiran ruokinnan peruselementit: rasvat, hiilihydraatit, proteiinit, mineraalit ja vitamiinit sekä yksityiskohtaisemmin välttämättömien rasvahappojen merkitys koiran ruokinnassa.
RASVAT
Rasvoilla on elimistössä monta tehtävää: ne toimivat energian- ja välttämättömien rasvahappojen lähteinä ja ohjaavat ravinteiden kulkeutumista soluseinämän läpi. Lisäksi niitä tarvitaan hormonien rakennusaineeksi ja rasvaliukoisten vitamiinien imeytymiseksi.
Ravinnon rasva sulaa koirilla lähes 90%:sesti. Rasvaa tulee olla ravinnossa vähintään 5% kuiva-aineesta, jotta välttämättömien rasvahappojen saanti ja rasvaliukoisten vitamiinien (A, D, E) imeytyminen on mahdollista. Rasvan lisäys parantaa ruoan maittavuutta ja antaa rasitustilanteissa tarvittavaa lisäenergiaa.
Jäljempänä enemmän rasvahapoista.
HIILIHYDRAATIT
Ravinnon hiilihydraatit ovat joko vapaita sokereita, tärkkelystä tai selluloosa. Tärkkelys ja selluloosa muodostuvat pitkistä hiiliketjuista, eikä selluloosa sula koiran elimistössä (kuitu). Pääosa hiilihydraateista on kasvisperäistä, eläinperäistä ovat esimerkiksi maidon laktoosi sekä lihan ja maksan glykogeeni. Vaikka kasviskuitu ei juurikaan koiran suolistossa sula eikä ole ravinnossa välttämätöntä, siitä saattaa olla hyötyä suoliston toiminnan ja ulosteiden kiinteyden kannalta.
Hiilihydraattien sulavuuteen vaikuttavat kaksi tekijää: kypsennysaste ja viljan jauhatuskarkeus. Raa'at tai puolikypsät hiilihydraatit eivät sula lainkaan, kypsät hiilihydraatit 80-85%:sesti.
Taulukko 2. Joidenkin raaka-aineiden lysiini-ja tryptofaanipitoisuudet mg/100g
Raaka-aine Lysiini Tryptofaani
riisi 670 8
vehnä 280 15
naudanliha 1890 260
kanamuna 810 230
kalajauho 4080 720
Koiranpennun ruokinta pelkällä kasvisperäisellä valkuaisella ei siis onnistu.
KIVENNÄISISTÄ JA HIVENAINEISTA
Kalsium ja fosfori
Kalsiumia ja fosforia tarvitaan kasvuaikana ja myös aikuisiässä luuston rakentamiseen ja ylläpitoon, elimistön entsyymitoimintaan sekä ionitasapainon säilyttämiseen. Kalsium -fosforisuhteen tulisi olla 1:1,2-1,4. D- vitamiini vaikuttaa kalsiumin ja fosforin imeytymiseen.
Jossain erittäin vahvoissa rekikoirien tai metsäkoirien ruoissa saattaa sekä kalsiumia että fosforia olla kaksinkertainen määrä kotikoiran ruokaan verrattuna. Tämä johtuu siitä, että ravinnon rasvapitoisuuden noustessa alkaa esiintyä ns. saippuoitumisilmiöitä, jolloin kalsiumin ja fosforin imeytyminen heikkenee. Sama koskee muitakin mineraaleja. Oleellista on kivennäisten oikea suhde toisiinsa nähden.
Kalium
Kalium on elimistön tärkein solusisäinen ioni; sen merkitys nestetasapainon ja solutoimintojen ylläpidossa on oleellinen. Kaliumia tulee olla ravinnossa 0,44% kuiva-aineesta. Suurin osa luonnollisista raaka-aineista sisältää riittävästi kaliumia, joskin puutostiloja ilmenee silloin tällöin. Kaliumin puutos on mahdollinen esimerkiksi silloin, kun koiraa ruokitaan pääsääntöisesti riisillä ja maisilla.
Magnesium
Koiraruoan magnesium-pitoisuuden tulisi olla 0,04% kuiva-aineesta. Useimmissa luonnollisissa raaka-aineissa on riittävästi myös magnesiumia. Kasvuajan puutos aiheuttaa häiriöitä luuston kehityksessä, raajojen virheasentoja sekä kasvulinjojen suurentumista. Magnesiumin puutoksesta kärsivällä koiralla on usein myös iho-oireita ja ongelmia karvapeitteen suhteen.
Sinkki
Sinkin puutos aiheuta niinkään ihon ja karvapeitteen ongelmia; hilseilyä ja erityyppisiä ihottumia, josta tavallisiin on ns. parakeratoosi. Sinkkidermatooseja tavataan lähinnä arktisilla roduilla, kuten siperianhuskyilla ja Alaskan malamuuteilla. Liian suuren kalsiumin määrä heikentää sinkin imeytymistä.
VITAMIINEISTA
Rasvaliukoiset vitamiinit
Koira tarvitsee ravinnossaan A- ,D- ja E-vitamiineja. K-vitamiinia tuottavat suolistobakteerit riittävästi. Kuten edellä on jo käynyt ilmi, rasvaliukoisten vitamiinien imeytyminen edellyttää ravinnon tiettyä rasvapitoisuutta.
Koira pystyy käyttämään tehokkaasti hyväkseen karoteenia eli A-vitamiinin esiastetta. Hyviä A-vitamiini lähteitä ovat esimerkiksi maksa, porkkana ja maito. A-vitamiinin puutos ilmenee näkökyvyn heikentymisenä (erityisesti hämäränäkö), iho- ja limakalvosairauksina sekä usein myös altistumisena infektiotaudeille (mm. kennelyskä) . Vanheneva koira tarvitse A-vitamiinia nuorta enemmän, koska maksan kyky varastoida vitamiinia heikkenee.
D-vitamiini puute kasvuiässä vaikuttaa luuston kehitykseen, aikuisilla koirilla D-vitamiinin puutosoireet ovat harvinaisia. Päinvastoin kuin ihmisillä, koiran kyky syntetisoida D-vitamiinia UV-säteilyn avulla on hyvin heikko.
E-vitamiini on eräs elimistön antioksidanteista. Se ehkäisee elimistön vapaiden happiradikaalien vahingollisia vaikutuksia ja rasvojen härskiintymistä. Jos koiran ruoka sisältää runsaasti tyydyttymättömiä rasvahappoja, myös E-vitamiinin määrää tule lisätä. E-vitamiinin yliannosoireita ei ole koirilla ilmennyt edes kymmenkertaisilla annoksilla.
Vesiliukoiset vitamiinit
Koira tarvitse ravinnossaan B-ryhmän vitamiineja. C-vitamiinia syntyy koiran suolistossa riittävästi, vaikka tiettyjä infektiotauteja hoidettaessa C-vitamiinilisästä tiedetään olevan hyötyä. Esimerkiksi penikkatautitapauksissa käytetään yleisesti yliannoksia C-vitamiineja.
B-vitamiinit ovat tärkeitä ihon, limakalvojen ja hermokudoksen toiminnalle. Ravinnossa vaadittava B-vitamiinimäärä vaihtele jonkin verran riippuen siitä, onko ruoka hiilihydraatti- vai proteiinipainotteista. Ensimainitussa tapauksessa korostuu B1-vitamiinin eli tiamiini tarve, kun taas jälkimäisessä tapauksessa on tärkeää, että B6-vitamiinia eli pyridoksiinia on riittävästi. B-ryhmän vitamiineista biotiinia ja foolihappoa syntyy suolistobakteerien ansiosta tavallisesti tarpeeksi, joskin biotiinilla saadaan usein hyviä tuloksia hilseen ja tiettyjen ihosairauksien tukihoidossa.
Raaka kala sisältää tiaminaasi-entsyymiä, joka tuhoa B1-vitamiinia. Entsyymi on lämpöherkkä, joten kypsässä kalassa sitä ei esiinny. Kala kannattaa tietysti kypsentää myös heisimatojen vuoksi. Tiamiinin puutostila on koirilla harvinainen, mutta "perinteisesti" raa´alla kalalla ruokittavilla kissoilla sitä esiintyy silloin tällöin. Satunnaisesti ilmenee myös biotiinin puutostiloja. Yleensä koiralle on annettu päivittäin raakaa kanamuna, jotta turkki tulisi kiiltävämmäksi. Kanamunan avidiini tuhoa kuitenkin biotiinia, joten seurauksena saattaa tällöin olla entistä kiillottomampi karvapeite.
VÄLTTÄMÄTTÖMÄT RASVAHAPOT(EFA)
Välttämättömiä rasvahappoja (EFA essential farry ackis) ovat ns.omega-3 sekä omega-6 rasvahapot. Näitä rasvahappoja koiran on saatava ravinnostaan valmiina, jotta puutosoireita ei esiintyisi. Vasta viime aikoina on alettu ymmärtää välttämättömien rasvahappojen puutosten merkitys monissa tautitiloissa.
Välttämättömät rasvahapot tuhoutuvat herkästi lämmön, hapen ja valon vaikutuksesta. Kuivamuonien oikea säilytys on siis ensiarvoisen tärkeää. Useat teolliset kuivamuonat valmistetaan korkeissa lämpötiloissa, jolloin välttämättömät rasvahapot menetetään. Runsas tyydyttymättömien rasvahappojen käyttö koiraruoissa edellyttää toisaalta myös rehun suurempaa E-vitamiinipitoisuutta.
Rasvahapot voidaan luokitella joko hiiliketjun pituuden tai tyydyttymisasteen mukaan. Hiiliatomien määrä ketjussa vaihtelee neljästä yli 20:een. Lyhyet ketjut ovat tyydyttyneitä (rasvat), keskipitkät tyydyttymättömiä ja pitkät ketjut monityydyttymättömiä (öljyt). Tyydyttyneissä rasvahapoissa ei ole yhtään kaksoissidosta, monityydyttymättömissä rasvahapoissa kaksoissidoksia on vähintään kaksi. Juuri kaksoissidokset tekevät rasvahapoista fysiologisesti aktiivisia.
Monityydyttymättömät rasvahapot puolestaan jaetaan kahteen ryhmään ensimmäisen kaksoissidoksen sijainnin perusteella:
1. Linolihapposarja eli ns. omega 6 -rasvahapot, emohappona linolihappo
2. Linoleenihapposarja eli ns. omega 3 -rasvahapot, emohappona linoleenihappo
LINOLIHAPPOSARJA
Linolihappo Delta-6-desaturaasi
Gammalinoleenihappo(GLA) Hiiliketjut pidentyvät
Dihomogammalinoleenihappo(DGLA) Delta-5-desaturaasi
Arakidonhappo
LINOLEENIHAPPOSARJA
Linoleenihappo
Eikosapentaseenihappo(EPA)
Dokosaeksaeenihappo(DHA)
EPA ja DHA ovat tyypillisiä kylmäveden kalojen rasvahappoja, joilla on tulehdusta ehkäiseviä vaikutuksia. EPA estää kilpailevasti arakidonihapon muuttumisen tulehduksen välittäjäaineeksi.
Välttämättömien rasvahappojen puutoksen tiedetään aiheuttavan koirille hilseilyä, karvanlähtöä, ihomuutoksia ja suoranaisia ihottumia. Tutkimustulosten perusteella näyttää siltä, että myös tietyt lisääntymisongelmat liittyvät liian vähäiseen välttämättömien rasvahappojen määrään; useissa selittämättömissä tiinehtymättömyystapauksissa on saatu hyviä tuloksia lisäämällä nartun ruokavalioon omega-3 ja omega-6 rasvahappoja sekä E-vitamiinia. Imisatoopikkoja tutkittaessa on saatu selville, että heiltä joko puuttuu delta-6-desaturaasientsyymi kokonaan tai sen toiminta on heikentynyt, ja koirilla suoritetut tutkimukset viittaavat samaan havaintoon. Entsyymin puute johtaa siihen, että elimistössä ei muodostu pitempiketjuisia, useammilla kaksoissidoksilla varustettuja rasvahappoyhdisteitä. Sekä ihmisten että koirien atopiaoireiden on todettu useissa tutkimuksissa helpottuvan merkittävästi GLA-, EPA- ja DHA -lisäyksien myötä.
Scaff ja Lloyd tutkivat kaksoissokkokokeessaan vuonna 1989 helokkiöljyn vaikutuksia atooppisilla koirilla. Helokkiöljy sisältää erityisen runsaasti gammalinoleenihappoa. Aluksi kaikkien koirien tila parani, kunnes plasebo-ryhmän koirien oireet alkoivat pahentua, kun taas helokkiöljyä saaneiden koirien tila koheni edelleen. Tutkimuksessa havainnoitiin kutinan aste, punoitus, turvotus, hilseily ja turkin yleinen kunto.
Nrc:n minimiannokset vitamiineille, kivennäisaineille ja hivenaineille yksikköä/elopainokilo/vrk.
kasvava* aikuinen**
kalsium Ca 320mg 119mg
fosfori P 240mg 89mg
kalium K 240mg 89mg
natrium Na 30mg 11mg
kloori Cl 46mg 17mg
magnesium Mg 22mg 8,2mg
rauta Fe 1,74mg 0,65mg
kupari Ca 0,16mg 0,06mg
magnaani Mn 0,28mg 0,10mg
sinkki Zn 1,94mg 0,72mg
jodi I 32 microg 12 microg
seleeni Se 6 microg 2,2 microg
A-vitamiini 202ky 75ky
D-vitamiini 22ky 8ky
E-vitamiini 1,2ky 0,5ky
tiamiini B1 54 microg 20 microg
riboflaviini B12 100 microg 50 microg
pantoteenihappo 400 microg 200 microg
niasiini 450 microg 225 microg
pyridoksiini B6 60 microg 22 microg
foolihappo 8 microg 4 microg
B12 1,0 microg 0,5 microg
NRC, National Research Council, USA, 1985
* 3kg painoinen beaglenpentu, joka kuluttaa 600 kcal metabolista energiaa vuorokaudessa
** 10 kg painoinen beagle, joka kuluttaa 742 kcal metabolista energiaa vuorokaudessa
Helokkiryhmä ja plasebo ryhmä vaihdettiin keskenään 9 viikon kuluttua.
Välttämättömät rasvahapot ovat vakiinnuttaneet paikkansa hoidettaessa koirien atopiaa, mutta myös ruoka-aineallergian ja erityyppisten ihotulehdusten tukihoitona. Tärkeää on kiinnittää huomiota siihen, että koiran E-vitamiinitase on riittävä.
Koska kissalta puuttuu delta-6-desaturaasi, gammalinoleenihapoon saanti on kissalle erityisen tärkeää. Voisi siten myös luulla, että kissat kärsivät koiria useammin EFA -puutoksista. Näin ei kuitenkaan näyttäsi olevan, vaikka esimerkiksi kissojen miliaridermatiittia ja eosinofiilistä plakkia pidetäänkin nykyään atopian ilmenemismuotoina.
Katri Fedrely
Eläinlääkäri
|
