Männyllä on pitkät, särmikkäät, 3–5 vuoden ikäisinä varisevat neulaset. Kävyt ovat yleensä riippuvia. Useat mäntylajit ovat saha- ja paperiteollisuuden raaka-ainetta.
Suomen ainoa luonnonvarainen laji, mänty, metsämänty eli petäjä on kangasmetsien yleisimpiä puita Euroopan ja Aasian pohjoisosissa. Maamme kasvullisesta metsämaasta on mäntyvaltaista n. 50%. Mänty kukkii kevätkesällä, ja siemenet varisevat vasta noin kaksi vuotta kukinnan jälkeen. Hyviä siemenvuosia sattuu Etelä-Suomessa keskimäärin joka neljäs vuosi.
Mänty kasvaa pituutta nopeasti n. 30 vuotta, lähes 30-metriseksi, ja paksuutta vielä pituuskasvun päätyttyäkin. Lapissa puu voi tulla n. 700 vuotta vanhaksi. Mänty on Suomessa selluloosateollisuuden tärkein raaka-aine. Etenkin kannoista kuivatislataan tervaa ja sivutuotteena saadaan mm. hiiltä, tärpättiä, puuspriitä, etikkahappoa ja mäntysuopaa. Männyn nilaa on aik. käytetty hätäravintona pettuleipiin.