Eläinlääkärit ja eläinten hyvinvointi

 

Eläinlääkäri on useimmiten henkilö, joka viranomaisena valvoo eläinten hyvinvointia. Mutta me kysymme, onko eläinlääkäri jäävi hoitamaan tätä valvontatehtävää. Eläinlääkärihän ansaitsee leipänsä samasta eläinten teollisesta kasvatuksesta kuin karjatilojen pitäjät ja teurastajat. Ja jos eläinlääkäri arvostelee näiden ryhmien toimia, hän arvostelee samalla työnantajiaan. Jos eläinlääkäri sijaisena toimiessaan esimerkiksi arvostelee jossain kunnassa karjanpidon olosuhteita, niin eivät isännät kunnanvaltuustossa istuessaan tällaista eläinlääkäriä virkaan valitse.

 

Samaten kaupungeissa eläinlääkärit ovat riippuvaisia lemmikkieläimistä. Ja mitä enemmän ihmisillä on lemmikkejä, sitä enemmän eläinlääkäreillä on töitä. Tämän takia eläinlääkärit ovat hyvin hiljaa niistä epäkohdista, jota ihmisten lemmikkieläinten pitäminen aiheuttaa. Jos eläinlääkärit vaatisivat eläinten etuun vedoten lemmikkien pitämisen kieltämistä, niin suuri osa eläinlääkäreistä menettäisi hyväpalkkaisen ammattinsa.

 

Niinpä eläinlääkärien suositukseetkin riippuvat markkinatilanteesta. Toisessa kunnassa voidaan katsoa, että koira tarvitsee 50 neliömetriä asuinalaa, mutta kaupungissa, jossa on paljon pienasuntoja, tilaksi riittääkin 20 neliötä.

 

Ihmisillä on eläinlääkäriromaaneista tuttu kuva pyhimyksenomaisesta veterinääristä eläinten ylimpänä ystävänä. Mutta pitää muistaa, että heidän jokapäiväisenä työnään on kissojen sukuelinten silpominen (jota tietenkin nimitetään hienosti kastraatioksi tai "leikkaukseksi" jotta peitettäisiin asian todellinen luonne).

 

Me katsommekin, että eläinten hyvinvoinnin valvonta siirretään pois eläinlääkäreiltä. Kunnissa ja kaupungeissa eläinten hyvinvoinnin valvonnasta voisi vastata esimerkiksi kunnan lakimies, terveyskeskuslääkäri tai eläinten käyttäytymiseen perehtynyt biologi.

OIKEUTTA LEMMIKKI ELÄIMILLE - LEMMIKKI ELÄINTEN VAPAUTUSRINTAMA

mikko.ahola@gnwmail.com