• Puuveneiden rakentaminen, korjaukset ja huolto
  • Neuvonta ja koulutus
  • Puuveneet asiakkaan tarpeiden mukaan
  • Joki-, järvi-, meriveneet Lapin puusta perinteitä kunnioittaen
Veneveistämö Puuvene Seppo
Koskikatu 37 A 16, 96100 Rovaniemi
Puh.0400-603012, E-mail:
seppo.vainonheimo@nic.fi

Historiaa
Puuveneen historia on likimain yhtä pitkä kuin ihmiskunnan. Useissa kivikaudella tehdyissä kalliopiirustuksissa esiintyi vene. Ensimmäinen kirjallinen maininta lienee piispa Olaus Magnus Gothuksen 1500 luvulla kirjoittamassa Pohjoisten kansojen historiassa. Piispa piti peräpohjalaisen jokiveneen nopeutta suorastaan ihmeenä.
”Mutta vaikka se on hämmästyttävän pitkä, se on ihmeen nopea, niin että se näyttää aivan lentävän kevyestikin soutaen.”

Miksi puusta?
Puu on elävä materiaali, puussa on henkeä.
Puu on lämmin koskettaa, pehmeä ja silti riittävän kova veistettäväksi.
Käytöstä poistettuna puuvene ei ole ongelmajäte, kymmenien vuosien hyötykäytön jälkeen voit sen iloisesti polttaa juhannuskokossa tai lämmittää sillä saunan.

Äänettömästi lipuva puuvene on hyvä soutaa
Kalastukseen, mökille, vesilintujen metsästykseen, tai muuten vain vesille on kevytsoutuinen äänettömästi lipuva puuvene varmasti paras valinta.

Puuveneen hoito on helppoa ja hauskaa
Keväisessä veneen tervauksessa on tunnelmaa. Ei hiontaa, levität vain tervan pintaan ja vene on kuin uusi. Kyllästäminen öljyllä on helppoa ja onnistuu aina. Levität tarpeellisen määrän öljyä pensselillä veneen sisä- ja ulkopuolelle ja siinä kaikki.

Lakatun veneen kevätkunnostus vaatii tekijältään hiukan enemmän vaivaa, mutta antaa myös täyden tyydytyksen hyvin tehdystä työstä.

Tervaus
onnistuu parhaiten jos Sinulla on onni saada oikeaa hautatervaa, mutta kyllä kaupasta saatavaa tervaakin voi käyttää. Parhain veneentervausilma on tuulinen ja aurinkoinen kevätpäivä. Ei haittaa vaikka olisi vielä lunta maassa. Yleensä terva on liian paksua ja jäykkää pensselillä siveltäväksi ja siksi se on ohennettava. Ohenteena täytyy käyttää oikeata puutärpättiä esim. Oulun A1 tärpättiä. Toinen hyvä ohenne on sprii, eli tenttu se kuivaa nopeammin, mutta on myös herkemmin haihtuva ja syttyy helposti.

Tervan ja pellavaöljyn seos: hyvin laskeutunutta ohennettua tervaa sekoitetaan pellavaöljyyn ( pellavaöljyssä yli puolet Oulun tärpättiä) niin että se saadaan helposti puun pintaan siveltäväksi. Sivellään ohuina kerroksina ja annetaan kuivua. Öljyn ja tervan sekoitus kuivuu hitaasti varo sivelemästä sitä liian paksusti puun pintaan.

Jos tervakylläste ei kuivu niin sitä voi poistaa spriillä tai tärpätillä kostutetulla rievulla.

Huom!
Liuottimilla ohennettua tervaa ei saa kuumentaa, koska se saattaa syttyä palamaan. Sisätiloissa tervatessa huolehdi hyvästä ilmanvaihdosta ja käytä hengityssuojainta. Kyllästysöljyihin kostuneet rievut voivat syttyä itsestään palamaan, älä jätä niitä työtilaan.