sukupuoli: ruuna
syntynyt: 22.5.2001 Suomessa
rotu: suomenhevonen
väri: punarautias
merkit: katkopiirto
säkäkorkeus: n. 155 cm
kasvattaja: Seppo Vaajala
omistaja:
Ratsastuskoulu Castello
sukutaulu:
|
Jäävin-Poika |
Jäävin-Jylhä |
| Suviposti | |
| Luumu | Spiraali |
| Lumottu |
Lupu on asunut Castellossa loppusyksystä 2006 asti. Tullessaan se ei osannut muuta kuin pitää ratsastajan selässään, mutta oppi hyvin nopeasti perusasiat ja pystyi jo vajaan kuukauden päästä koulutuksen ohella käymään eritasoisilla tunneilla! Lupu on juossut aikanaan raveissa muutaman startin ja kerran jopa voittanutkin, mutta juokseminen lakkasi kiinnostamasta sitä, eikä se ollut kilpaillut pitkiin aikoihin. Sen sijaan uuden innostuksen Lupu löysi esteiden hyppäämisestä ja nappasikin kevättalvella ruusukkeen kaikista kolmista ensimmäisistä kilpailuistaan!
Lupu on kiltti, mutta erittäin touhukas ja vielä aika varsamainen. Käsitellessä se muistuttaa hiukan Vellua, koska niillä on molemmilla kova tarve koko ajan tietää, mitä tapahtuu, ja laittaa vaikkapa turpa kiinni omaan jalkaansa yrittäessään "auttaa" pintelin käärimisessä. Hoitaessa Lupua on hyvä olla kokemusta hevosten hoitamisesta ennestään tai joku kokeneempi mukana, koska sen kanssa on hyvä osata lukea hevosen kehonkieltä. Sille pitää olla ystävällinen ja rauhallinen, mutta asettaa kuitenkin selvät rajat, mitä sopii tehdä ja mitä ei. Suitsien laittaminen on Lupun inhokkipuuhaa, koska se ei pidä korviin koskemisesta ja saattaa hermostua. Yleensä onkin paras, että Lupun suitsii joku, jonka se tuntee hyvin ja joka tietää, miten remmit saa päähän nopeimmin ja näppärimmin, jotta siitä muodostuu hevoselle mahdollisimman vähän ikäviä kokemuksia.
Ratsastaessa Lupu sitten onkin erittäin nöyrä ja palvelualtis hevonen, joka tottelee mielellään ketä tahansa ja yrittää aina parhaansa! Ainoastaan ratsastajan istunnasta, pehmeästä kädestä ja apujen selkeydestä se on aika tarkka. Lupu on hyvin herkkä painoavulle, joten jos ratsastaja istuu vinossa, sekin kulkee helposti vääriä reittejä tai ei esim. väistä kunnolla. Muutoksen huomaa selkeästi saadessaan korjattua oman istunnan suoraksi niin Lupu alkaa kulkea kuin juna kiskoilla ja väistää kuin paraskin koulukonkari! Jos taas ratsastaja roikkuu jatkuvasti ohjissa tai antaa ristiriitaisia apuja vetäen ja potkien yhtä aikaa, Lupu pysähtyy ja alkaa murjottaa tai kuopia. Silloin on paras miettiä, miten pystyisi itse vaikuttamaan pehmeämmin, kun käskee sen uudestaan liikkeelle. Lupu on hyvin pehmeä suustaan ja kulkee helposti kauniissa peräänannossa jopa pikkulapsilla, kun vain ratsastaja istuu keveästi ja pitää ohjilla pehmeän tuntuman.
Lupu on kouluratsastuksen osalta toki vielä keskeneräinen, mutta kehittyy koko ajan. Laukkaan se tarvitsee vielä lisää voimaa ja samoin suoruutta yritetään petrata. Väistöt, peruutukset ja avotaivutuksetkin luonnistuvat jo aika hienosti ja samoin siirtymiset ja voltit kaikissa askellajeissa. Laukan Lupu nostaa pelkällä istunnalla todella kevyesti, mutta toisaalta jos sitä käskee vain kiihdyttämään vauhtia ravissa, sehän kiihdyttää, eikä sorru laukalle. Ratsastajankin täytyy siis keskittyä siihen, mitä tekee! Lupun laukka on pehmeä ja todella mukava istua, ja se osaa myös lyhentää ja pidentää askelta luontevasti.
Lupu siis hyppää hyvin, vaikka sarjat ovat sille vielä joskus vähän hankalia. Jos ratsastaja ei keskity, se saattaa erityisesti niillä sujahtaa esteen ohi. Muuten Lupulla on helppo hypätä, ja se ylittää myös erikoisesteet, vaikka tarvitsee niillä joskus rohkaisua. Jo ensimmäisenä leirikesänään se hyppäsi leirikisoissa 90 cm ratoja ja tunneilla reilua metriä, mutta toivottavasti se iän myötä kehittyy vielä tästäkin!
Maastossa Lupu on varma ja innokas, mutta tottelevainen! Mieluiten se kulkee tyttöystävänsä Rebekan hännässä kiinni, mutta menee usein kärkihevosenakin.