Aihepiiriluettelo > Luontosivujen etusivu > Sienisivujen lisälistat > 3. Muut sienet

3. Muut sienet

Aiheet

• Yleistä
• Sieniluettelot
  • Kotelosienet, hytykät (hyytelösienet), kääväkkäät ja kupusienet
  • Tatit
  • Rouskut
  • Haperot
  • Muut helttasienet

Yleistä

Listaan tälle sivulle sieniä, joita on mainittu yleisesti kirjastoista saatavissa kaikentyyppisiä metsäsieniä käsittelevissä "jokamiehen" suppeamuotoisissa sienikirjoissa ja joita en katso ainakaan varmuudella tunnistaneeni. Eräitä sieniä on siksi mainittu sivuilla 1a-1c, mutta en laita luetteloon kaikkia sellaisia sieniä, jotka on mainittu sivulla 1b ainoastaan erittäin epävarmoissa arveluissa.

En ole kiinnittänyt huomiota koviin kääpiin, koska niistä ei ole ruokasieniksi, mutta listaan ne tällä sivulla. Osassa sienistä ei ole mitään kuvaa vaan ainoastaan maininta jossakin lukemassani sienikirjassa. Joistakin sienistä on mainittu ennen käytettyjä nimiä. Sieniä, jotka kasvavat huonekasveissa tai jotka ovat vain viljelysieniä (kuten siitake), en ole luetellut, koska tällä sivustolla on kyse pihoilla ja metsissä kasvavista sienistä. Listassa ei ole myöskään mainittu sellaisia lajeja, joita ei varmuudella tiedetä kasvavan Suomessa.

Tämän sivun luettelosta puuttuu tieteellisten sienikirjojen, erityissienikirjojen (kuten esim. vain Mauri Korhosen Suomen rouskut) ja vain WSOY:n suuressa sienkirjassa mainitut sienet, sillä niiden luetteleminen tekisi listasta liian pitkän. WSOY:n kirja luettelee 914 lajia, joita kaikkia ei ole mielekästä mainita yhdellä www-sivulla (näiden sienten luetteleminen vaatisi oman listan). Suuri sienikirja pohjautuu ulkomaiseen kirjaan kuten myös WSOY:n koko perheen sienikirja. En luettele em. syystä myöskään ainoastaan koko perheen sienikirjassa mainittuja sieniä. Mainitsen WSOY:n suuren sienikirjan silloin, kun olen varta vasten käyttänyt kirjaa joidenkin epävarmojen sienten määrittelyssä. Olen listannut kuitenkin kaikki Valittujen Palojen sienikirjan sienikuvaosastossa mainitut sienet (n. 300 sientä) ja joitakin tieto-osassa mainittuja sieniä, sillä niiden mainitseminen vielä mahtuu tämän sivun luetteloon. Saatan olla vahingossa jättänyt pois jonkin sienen ja pyydän etukäteen anteeksi mahdollisia virheitä.

Raijan sivuilta löytyy monia sieniä, joita ei löydy lukemistani kirjoista ja olen niitä maininnut ne erillisenä listana. Olen em. sivulla myös huomauttanut joissakin lähteissä havaitsemiini tieteellisten ja suomenkielisten nimien epäluotettavuudesta. Voit etsiä niistä lisätietoa Raijan hakusivulta tai muiden sivuilta hakukoneilla. Erittäin nopea hakukone on Google (se on oletushakukone Opera-selaimissa), mutta Raijan mukaan se käyttää toisten palvelinten tietoja ja linkit voivat olla vanhentuneita (itselläni on kokemuksia, että ilmoitettua sivua ei löydy).

Sieniluettelot

• Kotelosienet, hytykät (hyytelösienet), kääväkkäät ja kupusienet:

  • Syötävät:

    • Lehtokorvasieni - Gyromitra gigas .
    • Piispanhiippa - Biskopsmössä - Gyromitra infula (suositellaan ryöpättäväksi, sillä lahilaji tarvitsee myrkyllisyytensä vuoksi ryöppäyksen).
    • Kartiohuhtasieni - Toppmurkla - Morchella elata (paksuhuhtasieni).
    • Pallohuhtasieni - Rund toppmurkla - Morchella esculenta.
    • Laakakorvasieni - Gyromitra perlata, Discina perlata (iso maljamörsky).
    • Poimukellomörsky - Vindlad klockmurkla - Verpa bohemica.
    • Oranssimaljakas - Mönjeskål - Aleuria aurantia .
    • Oranssiorakas - Hydnellum aurantiacum (syötävyys ei ole varma, mutta kyseessä on syötävien orakkaiden lähilaji).
    • Orahytykkä - Pseudohydnum gelatinosum (hytyorakas).
    • Koralliorakas - Korall taggsvamp - Hericium coralloides.
    • Mustatorvisieni - Svart trumpetsvamp - Craterellus cornucopioides .
    • Tummatorvisieni - Craterellus cinereus.
    • Viuhkokääpä - Polyporus umbrellatus, Grifola umbrellata.
    • Koppelokääpä - Grifola frondosa.
    • Suomukääpä - Polyporus squamosus.
    • Pikkumaamuna - Bovista plumbea.
    • Aasinkorva - Otidea onotica .
    • Kesätryffeli - Tuber aestivum (ei ole varmuudella tavattu Suomesta).

  • Ryöpättynä syötäviksi soveltuvat sienet:

    • Pohjanpiispanhiippa - Gyromitra ambiqua.

  • Joissakin lähteissä syömäkelvottomiksi tai ehdollisesti syömäkelpoisiksi arvioidut sienet:

    • Mustamörsky - Svart hattmurkla - Helvella lacunosa (syömäkelpoisuus kyseenalainen).
    • Valkomörsky - Vit hattmurkla - Helvella crispa (mikäli sientä aikoo kokeilla, se tulee mahdollisen lievän myrkyllisyyden vuoksi ryöpätä).
    • Pikkunuijakas - Clavariadelphus ligula.
    • Typäskääpä - Brödticka - Albarellus confluens.
    • Männynsuomuorakas - Sarcodon imbricatus .
    • Jättikuukunen - Jätteröksvamp - Langermannia gigantea (harvinainen, jopa rauhoittamista esitetty).
    • Rikkikääpä - Svavelticka - Laetiporus suphureus . (harvinainen)
    • Häränkieli - Oxtungsvamp - Fistulina hetica (harvinainen, jopa rauhoittamista esitetty).

  • Kaikissa lähteissä syömäkelvottomiksi mainitut:

    • Rouskunriesa - Peckiella lateritia (pilaa rouskun heltat vaalealla kerroksella).
    • Sudenmaito - Lycogala epidendrum (mainittu Valittujen Palojen tieto-osassa.
    • Lehtopikarimörsky - Helvella bulbosa (Valittujen Palojen sienikirjassa H. macropus).
    • Tummajalkalapakka - Blek spadmurkling - Spathutralia rufa.
    • Keltalapakka - Spathutralia flavida.
    • Keltanupikka - Mitrula paludosa.
    • Nuijasarvisieni - Xylaria polymorfa.
    • Haarasarvisieni - Stubbhorn - Xylaria hypoxylon .
    • Poimumassikka - Dallerskål - Ascotremella faginea.
    • Hytymassikka - Neobulgaria pura.
    • Kantohytynupikka - Ascocoryne sarcoides .
    • Liuskahytykkä - Brunkrös - Tremella foliacea .
    • Keltahytykkä - Gullkrös - Tremella mesenterica.
    • Taulakääpä - Fnönskticka - Fomes fomentarius .
    • Lattakääpä - Platkticka - Ganoderma lipsiense .
    • Arinakääpä - Eldticka - Phellinus igniarius s. lato .
    • Kantokääpä - Klibbticka - Fomitopsis pinicola .
    • Juurikääpä - Heterobsidion annosum (joissakin lähteissä Fomes annosus).
    • Silkkivyökääpä - Trametes versicolor.
    • Pinovyökääpä - Trametes zonatella.
    • Karvavyökääpä - Trametes hirsuta .
    • Aidaskääpä - Gloephyllum sepiarium.
    • Pökkelökääpä - Björkticka - Piptoporus betulinus .
    • Punakääpä - Cinnoberticka - Pycnoporus cinnabarius .
    • Vaahterankääpä - Rigidoporus populinus .
    • Kevätkääpä - Polyporus ciliatus .
    • Talvikääpä - Polyporus brumalis .
    • Löyhkäsilokka - Thelephora palmata .
    • Karvassilokka - Thelephora terrestis .
    • Karvanahakka - Stereum hirsutum (karvanahkasieni).
    • Verinahakka - Stereum sanquinolentum.
    • Ryppynahakka - Stereum rungosum.
    • Hytyrypykkä - Dallergröppa - Phlebia tremellosus (Fungin listassa tieteellisellä nimellä Merulius tremellosus)
    • Siniorakas - Blå taggsvamp - Hydnellum caeruleum.
    • Kääpäorakas - Grentaggsvamp - Climadocon septentrionalis.
    • Roso-orakas - Sarcodon scabrorus.
    • Taiganuijakas - Storsporig barrklubbsvamp - Clavariadelphus sachalinensis.
    • Töppönuijakas - Flattoppad klubbsvamp - Clavariadelphus truncatus.
    • Isonuijakas - Clavariadelphus pistillaris .
    • Pölkkysieni - Gomphus clavatus.
    • Silkkivyökääpä - Trametes versicolor.
    • Maatähdet - Jordsjärnor - Geastrum spp..
    • Leipäkorisieni - Gul Brödkorgssvamp - Crucibulum laeve .
    • Koiranpökkösieni - Mutinus caninus.
    • Puistopökkösieni - Mutinus ravenelii.
    • Haisusieni - Phallus impudicus.
    • Sinkosieni - Spahaerobolus stellatus.
    • Uurrepesäsieni - Cyathus striatus.
    • Harmaapesäsieni - Cyathus olla.
    • Korallihaarakas - Clavulina cristata.
    • Kangasjänönkorva - Otidea leporina (syömäkelpoisuus tuntematon).
    • Kekojänönkorva - Otidea formicarum (syömäkelpoisuus tuntematon).
    • Punamaljakas - Sarcoscypha coccinea (kirkkaanpunainen kevätmaljasieni).
    • Ripsimaljakas - Scutellinia scutellata .
    • Jänönmukulat - Rhizopogon.

  • Myrkyllisiksi epäillyt ja myrkylliset syömäkelvottomat sienet:

    • Nystymukulakuukunen - Rottryffel - Scleroderma citrinum.
    • Tarhamukulakuukunen - Scleroderma bovista.
    • Kavalahaarakas - Ramaria formosa .
      

• Tatit:

  • Syötävät:

    • Turjantatti - Mörk lärksopp - Suillus clintonarius (Lasse Kosonen, Uusi perheen sienikirja).
    • Tammenherkkutatti - Finluden stensopp - Boletus reticulatus.
    • Tammenpunikkitatti - Eksopp - Leccinum quercinum.
    • Lehtopunikkitatti - Leccinum populinum.
    • Haavanpunikkitatti - Aspsopp - Leccinum aurantiacum .
    • Kalvaspunikkitatti - Leccinum percandidum
    • Koivunherkkutatti - Boletus betulicola.
    • Tunturilehmäntatti - Leccinum scabrum spp. tunrae.
    • Pähkinäntatti - Leccinum griseum (joissakin lähteissä L. carpini).
    • Ruskosamettitatti - Xeromus Ianatus.
    • Ruututatti - Xeromus chrysenteron.
    • Rusko-onttotatti - Hålsopp - Boletinus caviper.

  • Syömäkelvottomat (hyvin voimakas maku, joka pilaa sieniaterian) tai syömäkelpoisuus on tuntematon:

    • Punaonttotatti - Boletinus asiaticus (siperiankuusen seuralainen; ruokasieniarvoa ei mainita Mauri Korhosen uudessa sienikirjassa).
    • Sinitatti - Blåsopp - Cyroporus cyanescens.

  • Myrkylliset:

    • Tauriontatti - Eldsopp - Boletus ludius (ainakin raakana myrkyllinen).
    • Piruntatti - Djävulssopp - Boletus satanas
      

• Rouskut:

  • Syömäkelpoiset:

    • Koivurousku - Alabasterriska - Lactarius resimus.
    • Punarousku - Stor alriska - Lactarius lilacius ( WSOY:n koko perheen sienikirja).
    • Kalvashaaparousku - Lactarius utilis.
    • Punarousku - Stor alriska - Lactarius lilacinus.
    • Savurousku - Lactarius fuliginosus.
    • Villakarvarousku - Lactarius pubescens .
    • Lactarius torminosulus (toistaiseksi nimeämätön "karvaton karvarousku").
    • Vesikehärousku - Lactarius aquizonatus.
    • Keltarousku - Lactarius repraesentaneus .
    • Pajunrouskut - Lactarius aspideus s. (lajiryhmä).
    • Isovoirousku - Svavelriska - Lactarius scrobiculatus .
    • Korpivoirousku - Lactarius tuomikoskii .
    • Vihervoirousku - Lactarius olivinus.
    • Villavoirousku - Lactarius Ieonis.
    • Vesikehärousku - Lactarius aquizonatus.
    • Sikurirousku - Lactarius camphoratus .
    • Kultarousku - Mandelriska - Lactarius volemus .
    • Maksarousku - Lactarius badiosanguineus .
    • Kangaspalsamirousku - Mörk kokosriska - Lactarius mammosus, L. fuscus .
    • Viitapalsamirousku - Lactarius glyciosmus.
    • Pikkurousku - Småriska - Lactarius thejogalus.
    • Rahkarousku - Lactarius spagneti.
    • Rutarousku - Dyriska - Lactarius lacunarum.
    • Kultarousku - Lactarius volemus.
    • Oranssirousku - Brandriska - Lactarius aurantiacus (joissakin lähteissä L. mitissimus).
    • Suomurousku - Fjällriska - Lactarius spinosulus.
    • Nokirousku - Lactarius lignyotus.
    • Pippurirousku - Slät vitriska - Lactarius piperatus.

  • Makunsa puolesta syömäkelvottomat:

    • Lehtorousku - Luden vitriska - Lactarius vellereus (Lasse Kososen sienikirjassa ja Mauri Korhosen rouskukirjassa ja uudessa sienikirjassa tieteellisellä nimellä L. bertillonii).
    • Maitorousku - Slät vitriska - Lactarius pergamenus.
  

• Haperot (ei tarvitse kiehauttaa):

  • Syömäkelpoiset (merkitsin vain kolmen tähden sienet hyviksi ruokasieniksi):

    • Koivunlehtohapero - Russula intermedia (edellyttää perusteellista paistamista).
    • Hakahapero - Russula velenovskyi.
    • Kyyhkyhapero - Brokkremla - Russula cyanonxanta.
    • Kaunonahkahapero - Mångfärgad kremla - Russula romellii.
    • Lehtoviinihapero - Russula pubescens (Lasse Kosonen, Uusi perheen sienikirja).
    • Nahkahapero - Vitfotad läderkremla - Russula alutacea (mainittu vain WSOY:n suuressa sienikirjassa).
    • Kirjonahkahapero - Rödfotad läderkremla - Russula olivacea (mainittu vain WSOY:n suuressa sienikirjassa).
    • Kaunonahkahapero - Mångfärgad kremla - Russula romelii (Lasse Kosonen, Uusi perheen sienikirja).
    • Lehtoviinihapero - Russula pubescens.
    • Mustahapero - Svartkremla - Russula nigricans.
    • Kultahapero - Guldkremla - Russula aurea .
    • Munahapero - Äggkremla - Russula lutea .
    • Kangassillihapero - Russula erythropoda (mahdollisesti kangasmaastosta keräämäni sillihaperot tätä lajia).
    • Vihersillihapero - Russula aleaodes (yleisesti sillihaperona keräämäni sieni).
    • Lehtosillihapero - Russula graveolens (harvinainen eteläinen tammimetsän laji).
    • Suppilohapero - Russula delica .
    • Vihersuppilohapero - Tätskivg trattkremla - Russula choloides.

  • Joissakin lähteissä kokonaan tai ehdollisesti syötäviksi arvioidut:

    • Haisuhapero - Stinkkremla - Russula foetens (pitkään liotettuna Kotiranta-Saarenoksa mukaan syömäkelpoinen).
    • Polttiaishapero - Nässelkremla - Russula consobrina (Mauri Korhosen uudessa sienikirjassa mainittu joten kuten syötävänä).
    • Savuhapero - Svedkremla - Russula adusta (Mauri Korhosen uudessa sienikirjassa mainittu joten kuten syötävänä).

  • Syömäkelvottomat (kitkerä tai muuten huono maku, joka pilaa sieniaterian) tai syömäkelpoisuus tuntematon:

    • Konnanhapero - Gul mandekremla - Russula cremeoavellanea (Lasse Kosonen, Uusi perheen sienikirja).
    • Liekkihapero - Grånande giftkremla - Russula grisaescens.
    • Pippurihapero - Russula badia.
    • Haurashapero - Russula fragilis.
    • Viitahapero - Russula gracillima.
    • Sinihapero - Russula azurea (syömäkelpoisuus tuntematon).
    • Nokihapero - Russula albonigra (syömäkelpoisuus tuntematon).
    • Tuoksuhapero - Russula laurocerasi (syömäkelpoisuus tuntematon).
    • Jauhojalkahapero - Russula farinipes (syömäkelpoisuus tuntematon).
    • Tuhkahapero - Skarp svedkremla - Russula acrifolia.
    • Sinappihapero - Russula ochroleuca.
      

• Muut helttasienet:

  • Syötäviä, suhteellisen helposti tunnistettavia sieniä (voi sekoittaa syömäkelpoiseen lähilajiin):

    • Osterivinokas - Ostronmussling - Pleurotus ostreatus
    • Keltahelttavahakas - Äggvaxing- Hydrophorus karstenii.
    • Kupukirjovahakas - Hygrophorus korhonenii.
    • Isomalikka - Clitocybe geotropa .
    • Jättimalikka - Leucopaxillus giganteus.
    • Ruskomalikka - Lepista gilva.
    • Harmaakirjovahakas - Olivvaxing - Hygrophorus olivaceoalbus.
    • Kupukirjovahakas - Hygrophorus korhonenii.
    • Kangaslohisieni - Laccaria bicolor .
    • Isolohisieni - Laccaria proxima.

  • Joissakin lähteissä syömäkelvottomiksi tai ehdollisesti syötäviksi arvioidut (joidenkin sienten osalta on myös olemassa tunnistusongelmia):

    • Salolimaseitikki - Cortinarius stillatitius, C. pseudosalor.
    • Nummilimaseitikki - Cortinarius mucosus.
    • Mäntylahorusokas - Pluteus tricuspidatus (jotkut kirjat pitävät koivulahoruskokasta syömäkelvottomana, joten myös männynlahorusokas kuuluu tähän ryhmään).
    • Kiillemustesieni - Coprinus micaceus (ei sovi alkoholin kanssa nautittuna).
    • Täplähelttavalmuska - Fläckmusseron - Trichholoma fulvum, T. flavobrunneum.
    • Vihertuoksumalikka - Grön trattskivling - Lepista odora .

  • Hyvät, mutta jonkin verran sienituntemusta tarvitsevat sienet (ei tarvitse kiehauttaa):

    • Vaskiseitikki - Cortinarius sagius (Lasse Kosonen; monivyöseitikin kaltainen, mutta lakki punaruskea, suomuinen, kuusimetsissä).
    • Männyntuoksuvalmuska - Tricholoma nauseosum.
    • Tuoksuvalmuska - Tricholoma nauseosum (Mauri Korhosen uudessa sienikirjassa, joka voi olla sama sieni kuin edellä mainittu Lasse Kososen sienikirjassa mainittu sieni).
    • Puistoherkkusieni - Agarius bitorquis.
    • Tapionherkkusieni - Skogschampinjon - Agarius silvaticus .
    • Veriherkkusieni - Blodschampinjon - Agarius langei .
    • Peltoherkkusieni - Allmän champinjon - Agarius arvensis .

  • Muita syötäviä, mutta jonkin verran sienituntemusta vaativat sienet:

    • Syysvalmuska - Höstmusseron - Lepista personata (sienen kasvaminen Suomessa ei ole varmaa).
    • Tummatupaskynsikäs - Mörk tuvskivling - Lyophyllum decastes.
    • Mesisataheltta - Gyllengrå musseron - Melanoleuca cognata.
    • Nuijamesisieni - Armillaria cepistipes.
    • Jyväsvahakas - Hygrophorus pustulatus .
    • Suppilomalikka - Clitocybe gibba .
    • Koivuvinokas - Björkmussling - Pleurotus prunulus.
    • Neidonvahakas - Hygrophorus niveus (Fungin Listassa H. virginea).
    • Valkovahakas - Hygrophorus piceae.
    • Upeaherkkusieni - Kungschampinjon - Agarius augustus .
    • Piennarsieni - Marktoftsskivling - Agrocybe praecox (Lasse Kososen sienikirjassa ja Mauri Korhosen uudessa sienikirjassa nimellä kesäpiennarsieni).
    • Kalvashaprakas - Vitspröding - Psathyrella candolleana .
    • Kevätkaunolakki - Vårmusseron - Calocybe gambosa (tunnetaan myös tieteellisellä nimellä Tricholoma georgii).
    • Tupashaprakas - Tuvad sprödskivling - Psathyrella spadicea (tupashapralakki).
    • Talvijuurekas - Vinternagelskivling - Flammulina velutipes .
    • Laukkanahikas - Marasmius scorodonius .
    • Kuusenkäpynahikas - Grankottesskivling - Strobilurus exculentus.
    • Männynkäpynahikas - Strobilurus stephanocystis.
    • Isojuurekas - Oudenmansiella platyphylla .

  • Joissakin lähteissä syömäkelvottomiksi tai ehdollisesti syötäviksi arvioidut (joidenkin sienten osalta on myös olemassa tunnistusongelmia):

    • Leppähelokka - Gul flamskviling - Pholiota alnicola ( Mauri Korhosen uudessa sienikirjassa juuri ja juuri syötäväksi arvioitu).
    • Kultasieni - Gyllenskivling - Phaeolepiota aurea (Mauri Korhosen uudessa sienikirjassa 1-2 tähden sieni; sieneen tulee vanhemmiten hieman sinihappoa).

  • Syötävät, mutta tunnistusongelmien vuoksi arveluttavat:

    • Megacollybia platyphylla - Isojuurekas .
    • Anisherkkusieni - Agarius abrubtibus (mainittu Lasse Kososen sienikirjassa epävarmasti kuusiherkkusienestä erotettava laji).
    • Punikkivahakas - Hygrocybe punicea (aitopunainen vahakas).
    • Kuusilahokka - Gul flamskviling - Hyphloma capnoides (tunnettu ennen myös tieteellisellä nimellä Nematoloma capnoides).
    • Oranssikärpässieni - Orange kamskivling - Amanita crocea.
    • Ruostekärpässieni - Brun kamskivling - Amanita fulva.

  • Syömäkelvottomat tai syömäkelpoisuus on tuntematon, mutta ei myrkylliset (paha tai mitäänsanomaton maku):

    • Koivuseitikki - Cortinarius anomalus.
    • Orvokkivalmuska - Lepista sordida (syömäkelpoisuus on tuntematon; sieni on mainittu WSOY:n koko perheen sienikirjassa.
    • Talvivinokas - Grönmussling - Panellus serotinusS .
    • Kaksivyöseitikki - Brun ullspindling - Cortinarius bivelus .
    • Cortinarius largus (ei suom. nimeä; sieni on mainittu vain WSOY:n suuressa sienikirjassa epävarmasti Suomessa kasvana lajina; syömäkelpoisuutta ei ole mainittu).
    • Purppuranuppiseitikki - Blånande lökspindelskivling - Cortinarius purpurascens (esillä vain WSOY:n suuressa sienikirjassa, jossa syömäkelpoisuutta ei ole mainittu).
    • Violettiseitikki - Violspindling - Cortinarius violaceus.
    • Aprikoosivahakas - Hygrocybe subglobispora (mainittu vain WSOY:n suuressa sienikirjassa, jossa syömäkelpoisuutta ei ole mainittu).
    • Kromivahakas - Hygrocybe konradii (mainittu vain WSOY:n suuressa sienikirjassa, jossa syömäkelpoisuutta ei ole mainittu).
    • Napavahakas - Hydgrocybe vitellina (mainittu vain WSOY:n suuressa sienikirjassa, jossa todettu syömäkelvottomaksi).
    • Rustovahakas - Brosvaxing - Hygrocybe laeta (esillä vain WSOY:n suuressa sienikirjassa, jossa syömäkelpoisuutta ei ole mainittu).
    • Koivuvahakas - Björkvaxing - Hygrophorus meizeus.
    • Karvaskäpynahikas - Strobilurus tenacellus.
    • Ruskokarvaslakki - Gymnopilus picreus.
    • Kuusenneulasnahikas - Micromphale perforans.
    • Suomuvalmuska - Tricholoma imbricatum.
    • Rusotäplävahakas - Beskvaxing - Hygrophorus erubescens .
    • Valkoviirujuurekas - MÖrk nagelskiviling - Collybia butyracea.
    • Kierrejalkajuurekas - Skruvnagelskivling - Collybia distorta
    • Puistoukonsieni - Lepiota cristata .
    • Kultaryhäkäs - Cystoderma jasonis.
    • Pahkajuurekas - Collybia tuberosa.
    • Keltapahkajuurekas - Collybia cookei.
    • Keltavinokas - Stinkmussling - Phyllotopsis nidulans .
    • Sinipunahiippo - Mycena pura .
    • Maitohiippo - Mycena galopoda.
    • Verihiippo - Mycena sanguinolenta.
    • Hurmehiippo - Mycena haematopoda.
    • Hiiponhome - Spinellus fusiger.
    • Keltajalkahiippo - Mycena epipterygia.
    • Poimuhiippo - Rynkhätta - Mycena galericulata.
    • Parvilahokka - Kantslöjskivling - Hyploma marginatum (mainittu vain WSOY:n suuressa sienikirjassa).
    • Ruosteryhäkäs - Cystoderma granulosum.
    • Isolimalakki - Droppklibskivling - Limacella guttata.
    • Sappilimaseitikki - Cortinarius causticus (mainittu vain WSOY:n isossa sienikirjassa).
    • Silkkiseitikki - Cortinarius alboviolaceus.
    • Hahtuvaseitikki - Cortinarius hemitrichus.
    • Rahkaseitikki - Cortinarius palustris.
    • Papukaijavahakas - Hygrophorus psittacina.
    • Mönjävahakas - Mönjevaxing - Hygrophorus miniata .
    • Mutkajalkavahakas - Hygrocybe strangulata.
    • Anismalikka - Dofttrattskivling - Clitocybe fragnans.
    • Harmaamalikka - Grå trattskivling - Clitocybe fragnans.
    • Keltareunavalmuska - Tricholoma sejunctum.
    • Äikävalmuska - Bitter riddarmusseron - Tricholoma eastuans.
    • Lantakaulussieni - Gul kragskivling - Stropharia semiglobata
    • Stropharia algis (hirvenlannalla).
    • Paranvoi - Fuligo septica (nimi on tässä muodossa Valittujen Palojen sienikirjassa, mutta Raija Tuomaisen sivuilla Fulico septica).
    • Paxillus panuoides - Vinokaspulkkosieni (Valittujen Palojen kirjan tieto-osassa on virheellinen tieteellinen nimi P. panioides ja sieni on siinä mainittu puun tuhoajana).

  • Syömäkelvottomat ja lievästi myrkyllisiksi epäillyt:

    • Punalahokka - Tegelröd slöjskviling - Hyphloma lateritium (tunnettu ennen myös tieteellisellä nimellä Nematoloma lateritium).
    • Mesisieni - Armillaria mellea (tätä lajia ei ole Kotiranta-Saarenoksa mukaan tavattu Suomesta vaan täällä kasvaa pohjanmesisieni - A. borealis; Fungin lista luettelee sen Suomessa tavattuihin sieniin; A. mellea on ennen ollut yhteinen tieteellinen nimi kaikille mesisienille; siitä on kuva WSOY:n suuressa sienikirjassa).
    • Punalahokka - Tegelröd slöjskviling - Hyphloma lateritium (tunnettu ennen myös tieteellisellä nimellä Nematoloma lateritium).
    • Piikkiukonsieni - Lepiota aspera.
    • Hentomalikka - Clitocybe candidans.
    • Kuuramalikka - Mjöltrattskivling - Clitocybe ditopus (mainittu vain WSOY:n suuressa sienikirjassa).
    • Punavahakas - Hygrophorus coccinea .
    • Veriseitikki - Blodspindling - Cortinarius sanguineus .

  • Myrkylliset:

    • Myrkkyherkkusieni - Agarius xanthoderma (sientä ei ole lukemieni sienikirjojen mukaan ole tavattu Suomesta, mutta sille on periaatteessa suotuisat kasvuolosuhteet erityisesti Lounais-Suomessa ja Ahvenanmaalla).
    • Rikkivalmuska - Svavelmusseron - Tricholoma sulphureum .
    • Jouhinahikas - Tagelbrosking - Masmarius androsaceus.
    • Isorusokas - Bolmörtskivling - Entoloma sinuatum, Rhodophyllys lividus, R. sinuatus.
    • Kevätrusokas - Vårrödskivling - Entoloma aprile, Rhodophyllys aprilis (tämä laji kasvaa tuskin Suomessa vaan todennäköisesti kyse on E. vernum).
    • Ruskovalmuska - Tricholoma albobrunneum.
    • Pisamavalmuska - Droppmusseron - Tricholoma pessundatum (sienestä on hyvä valokuva parhaita ruokasieniä käsittelevässä kirjassa).
    • Ruskokärpässieni - Brun flugsvamp - Amanita regalis.
    • Kavalakärpässieni - Lömsk flugsvamp - Amanita phalloides.
    • Myrkkynääpikkä - Gifthätting - Galerina marginata.
    • Kitkerälahokka - Hypholoma fasciculare (tunnettu ennen myös tieteellisellä nimellä Nematoloma fasciculare).
    • Myrkkymalikka - Gifftig trattskivling - Clitocybe dealbata.
    • Hentomalikka - Clitocybe candidans.
    • Valkomalikka - Clitocybe phyllophila.
    • Haisumalikka - Clitocybe hydrogramma.
    • Kermamalikka - Clitocybe houghtonii.
    • Suippumadonlakki - Toppslätskivling - Philocybe semilanceata.
    • Myrkkyrisakas - Inocybe patouillardii.
    • Jättirisakas - Inocybe perlata (kuvattu Lasse Kososen sienikirjassa).
    • Valkorisakas- Sidentråding - Inocybe geophylla.
    • Suippurisakas - Topptråding - Inocybe rimosa (tieteelliseltä nimeltä myös Inocybe fastigiata).