Luettelen alla aihealueittain tekemäni aihepiirit. Paluulinkkeinä tähän aihepiiriin on tämä valikko ja sivun yläreunassa oleva linkki Aihepiiriluettelo.
| |||||||||||||||
| Aihepiiriluettelo > Luontosivujen etusivu > Sienisivujen lisälistat > 2. Seitikit |
|---|
Laitan tälle sivulle listan sellaisista Cortinarius-suvun seitikeistä, joilla on suomenkielinen nimi. Sain listan s-postin välityksellä. Yritän mahdollisimman pitkälle luokitella seitikit. Mainitsen ruokasieniksi minun mielestäni kelpaavat seitikit. Tällä kerralla laitan hyville sienille ns. tähtimerkinnän. Vastaavasti myrkyllisyys ilmoitetaan ristillä. Mikäli sienen arvo ruokasienenä on epävarma, ilmoitan asiasta.
Huomautukset. Ainakin yhdelle Suomessa harvinaisena kasvavalle seitikille ei ole suomenkielistä nimeä (Cortinarius largus). Lisäksi yksi seitikki luetellaan eri sukuun (Valeseitikki - Bleksporig spindelskivling - Leucocortinarius bulbiger). Vanhemmissa sienikirjoissa seitikit on nimetty usein alasuvun mukaan, esim. veriseitikin tieteellisenä nimenä on Valittujen Palojen sienikirjassa Dermocybe sanguineus eikä Cortinarius sanguineus. Lisäksi on huomautettava siitä, että käymäni puhelinkeskustelun perusteella kaikkia listassa mainittuja seitikeitä ei ole tavattu Suomesta.
Ainakin yhdessä lähteessä tai oman kokemukseni perusteella syötävät seitikit:
(
)) (Kotiranta-Saarenoksa antaa ehdollisesti kaksi tähteä, mutta sieni saa useimmissa sienkirjoissa yhden tähden). Kasvupaikat: kosteat kangasmetsät.
(![[Tähti]](../Kuvat/buttons/tahti.gif)
(
)) (sieni saa esim. Mauri Korhosen uudessa sienikirjassa kolme tähteä kuten eräissä muissakin sienikirjoissa). Kasvupaikat: koivuiset, rehevät seka- tai lehtometsät.
) (oma arvioni). Kasvupaikat: lehtipuiden juurella rehevissä seka- tai lehtometsissä.
(
) (ei kokemusta). Kasvupaikat: sammaleiset havumetsät, etenkin kuusikot.
(
). Kasvupaikat: koivujen lähistöllä kaikenlaisissa metsissä (sieni on mainittu syötäväksi vain Mauri Korhosen, Sienestäjän kirjassa).![[Tähti]](../Kuvat/buttons/tahti.gif)
). Kasvupaikat: kuusimetsät (sieni on mainittu vain Lasse Kososen sienikirjassa).Todennäköisesti syömäkelpoisia seitikeitä: (Limaseitikkeihin (alasuku Myxacium) kuuluvat seitikit ovat pääosin syötäviä sieniä. Eräät alla mainituista sienistä muistuttavat enemmän tai vähemmän kangaslimaseitikkiä ja porraslimaseitikkiä. Niiden syömäkelpoisuus tulee arvioida em. sienten perusteella.)
Syömäkelvottomiksi tietämäni myrkyttömät seitikit:
(Raija Tuomaisen arvio).
(Raija Tuomaisen arvio).
. Kasvupaikat: kangasmaastot.
(Raija Tuomaisen arvio).
. Kasvupaikat: rehevät havumetsät, etenkin sammaleiset kuusikot.
(Raija Tuomaisen arvio).
. Kasvupaikat: tuoreet seka- ja lehtimetsät.Muita nimen perusteella syömäkelvottomia seitikeitä:
Syömäkelvottomat seitikit, joita epäillään lievästi myrkyllisiksi:
. Kasvupaikat: havumetsät (Mauri Korhosen uusi sienikirja).
. Kasvupaikat: kaikenlaiset havumetsät.
. Kasvupaikat: kosteat havumetsät, etenkin sammaleiset kuusikot.Myrkyllisiksi todetut seitikit:
(
)). Kasvupaikat: sammaleiset havumetsät, etenkin kuusikot.
(![[Risti]](../Kuvat/buttons/risti.gif)
![[Risti]](../Kuvat/buttons/risti.gif)
). Kasvupaikat: rehevät metsät, mutta sientä ei ole tavattu Suomessa, mutta periaatteessa mahdollista löytää suotuisina syksyinä (WSOY:n suuri sienikirja, s. 134).
(
). Kasvupaikat: kangasmetsät.
(en tiedä myrkyllisyysastetta). Kasvupaikat: Suomen eteläosan kalkkialueet (esim. Parainen).
(![[Risti]](../Kuvat/buttons/risti.gif)
![[Risti]](../Kuvat/buttons/risti.gif)
). Kasvupaikat: sammaleiset havumetsät, etenkin kuusikot.Seitikit, joiden syömäkelpoisuus on tuntematon (koska alla mainittuja sieniä ei missään lähteessä mainita ruokasieninä, niitä kaikkia voi pitää merkityksettöminä ruokasieninä, vaikka joidenkin kohdalla maku ei olisikaan mitenkään huono; joidenkin sienten kohdalla kasvupaikka on pääteltävissä nimen perusteella):
(sieni maku mainitaan eräässä sienikirjassa mietona, joten syömistä voi kokeilla).