[Alku]
Testaa CSS-oppaan navigoinnin toimivuutta!
   
 
 
Hae sivuiltani:
[Apua]
Aihepiiriluettelo > Luontosivujen etusivu > Ensisijaiset sienisivut > 1.e Sienten turvallisuus > Arveluttavimmin poimittavia ruokasieniä (jakso 1/3)

Arveluttavimmin poimittavia ruokasieniä

Tässä listassa olevat sienet ovat sellaisia, joita ainakin jossakin sienikirjassa pidetään ruokasieninä. Sienten syömäkelpoisuusarviot vaihtelevat 0-3 tähden väliltä.

  1. Kuusiherkkusieni [Pw]. Perustelut. Sieni on todennäköisimmin syypää suurimpaan osaan Suomessa tapahtuvista sienimyrkytyksistä, sillä juuri tämä sieni on sekoitettu valkokärpässieneen [Pw]. Valkokärpässieni aiheuttaa sisäelinvaurioita. Huomautukset. Jos sientä etsii vasta lokakuun alussa vaara on pieni, sillä olen tavannut valkokärpässieniä ainoastaan elo-syyskuussa ja herkkusieniä vasta 28.09 lähtien. Ehkä erittäin huolellisesti tunnistettuna poimittavaksi harkittava hyvä ruokasieni. Koska sieni on ainakin Salossa harvalukuinen (olen löytänyt havumetsistä vain kaksi herkkusientä), olisi kuitenkin turvallisinta unohtaa kokonaan havumetsissä kasvavat herkkusienet. Koska sienen ruokakäyttö edellyttää äärimmäistä huolellisuutta, en ole uskaltanut kokeilla kuusiherkkusientä ruokasienenä (vrt. lehdoissa kasvaville herkkusienille antamaani arvioon).
  2. Kuusilahokka. Perustelut. Kuusilahokkaa on ilman maistakoetta mahdoton varmuudella erottaa jopa vakavia myrkytysoireita aiheuttavasta kitkerälahokasta ja myrkkynääpikästä (jälkimmäisen sienen myrkyllisyys on noin puolet valkokärpässienen [Pw] myrkyllisyydestä). Esim. vuonna 2003 Turun seudulla (15.10.200 Turun Sanomat) on sattunut näihin sieniin liittyvä myrkytystapaus. Myrkkynääpikkä voi aiheuttaa sisäelinvaurioita. Huomautukset. En ole käyttänyt ruokasienenä. Myös eräiden muiden lahottajasienten suhteen täytyy olla tarkkana, vaikka mitään kuusilahokkaan verratavaa riskiä ei olekaan.
  3. Punavyöseitikki [Pw]. Perustelut. Sieni muistuttaa syötävistä seitikeistä rakenteeltaan eniten suippumyrkkyseitikkiä [Pw], vaikka se on nuorena värinsä puolesta siitä erotettavissa. Suippumyrkkyseitikki aiheuttaa sisäelinvaurioita. Punavyöseitkki kasvaa samanlaisessa maastossa kuin Suomessa tavattavat myrkylliset seitikit. Huomautukset. Sieni on yleisen arvion mukaan niin mitätön, että sitä ei juuri kannata poimia, mistä syystä en ole kokeillut sitä ruokasienenä. Sieni menee pakkasyön jälkeen useimmiten tummanruskeaksi, jolloin se on erittäin vaikea tunnistaa.
  4. Männyntuoksuvalmuska. Perustelut. Metsissä on paljon ruskeita enemmän tai vähemmän myrkyllisiä valmuskoita (oman kokemuksen perusteella yleisimpänä pisamavalmuska), jotka voivat saada aikaan jopa viikon mittaisen pahoinvointijakson. Kaksi teelusikallista riittää vuorokauden kestävään pahoinvointiin. Huomautukset. Männyntuoksuvalmuska on erittäin harvinainen sieni.
  5. Jauhosieni [Pw]. Perustelut. Metsissä on paljon pienehköjä jauhosientä muistuttavia syömäkelvottomia tai myrkyllisiä valkoisia sieniä. Sienen voi helposti sekoittaa sangen myrkylliseen myrkkymalikkaan [Pw], eräisiin muihin lievemmin myrkyllisiin malikoihin (ks. tarkemmin tunnistusvihjeistä [Pw]). Saamani s-postin mukaan myrkkymalikka ei ole kovin myrkylline vaan aiheuttaa vain jonkin aikaa kestäviä vatsanväänteitä. Huomautukset. Sienen saama tähtimäärä vaihtelee 1-3 välillä, enkä ole muun ruokasienen kohdalla tavannut yhtä suuria arviointieroja. Sienen turvallinen poiminen edellyttää erittäin hyvää sienituntemusta. Olen uskaltanut käyttää sientä vasta usean vuoden kokemuksen perusteella ja tällöinkin kysyin neuvoa kokeneemmalta sienestäjältä.
  6. Suomuvyöseitikki [Pw]. Perustelut. Sieni on hieman hankala tunnistaa lajitarkasti. Sienen yleisväri on sellainen, että se sekoittuu myrkyllisiin seitikkeihin helpommin kuin monivyöseitikki [Pw] eikä siinä ole toisaalta limakerrosta kuten limaseitikeillä. Sieni muistuttaa rakenteeltaan nuorena hyvin paljon suippumyrkkyseitikkiä [Pw]. Huomautukset. Sieni on koivun seuralainen kun suippumyrkkyseitikki on havupuiden seuralainen, joten koivikosta poimittuna riskiä myrkyllisen seitikin poimimiseen ei juuri ole. Sieni on yleisen arvion mukaan myös niin mitätön, että sitä ei kannata poimia. En ole kokeillut ruokasienenä.
  7. Nurmitupaskynsikäs. Perustelut. Sieni on vaikea tunnistaa lajitarkasti. Pienet vaaleimmat yksilöt voi sekoittaa myrkkymalikkaan [Pw], myrkyllisiin risakkaisiin tai eräisiin muihin lievemmin myrkyllisiin malikoihin. Jotkut sienioppaat pitävät nurmitupaskynsikästä itseäänkin hyvin lievästi myrkyllisenä ja vähintäänkin arveluttavana ruokasienenä. Sisältää Mauri Korhosen uuden sienikirjan mukaan epäilyttäviä aineita. En ole kokeillut ruokasienenä enkä suosittele lainkaan käytettäväksi.
  8. Tuoksuvahakas lähilajeineen (esim. jyväsvahakas[Pw]). Perustelut. Samat kuin nurmitupaskynsikkäällä. Olen kokeillut tuoksuvahakasta ruokasienenä, mutta en suosittele sen käyttämistä maunkaan puolesta.
  9. Suppilomalikka [Pw] ja muut pienehköt malikat. Perustelut. Samat kuin nurmitupaskynsikkäällä. Huomautukset. Nuijamalikka [Pw] aiheuttaa pieninäkin annoksina alkoholin kanssa nautittuna myrkytystilan, joka voi vaatia sairaalahoitoa. Malikoissa turvallisin mielin poimittavia sieniä ovat vain isokokoiset, tukevarakenteiset sienet. Olen kokeillut isoja malikoita ruokasieninä, mutta en suppilomalikkaa.
  10. Harmaamustesieni [Pw]. Perustelut. Sen on todettu nuijamalikan [Pw] tavoin aiheuttavan alkoholin kanssa nautittuna mahdollisesti vakavankin myrkytystilan - tuntien suomalaiset alkoholitavat useimmille suomalaisille sienen käyttö ei ole suotavaa. Huomautukset. En ole kokeillut ruokasienenä.
  11. Rusokärpässieni. Perustelut. Sienen voi periaatteessa halkaisemalla oppia erottamaan myrkyllisistä kärpässienistä, mutta ulkonäkö on punertuvaa maltoa lukuun ottamatta turhan paljon myrkyllisten kärpässienten kaltainen. Sieni on raakana myrkyllinen, joten sitä ei suositella käytettäväksi. Huomautukset. Punakärpässienen [Pw] myrkyn saa pois keittämisellä. En ole kokeillut rusokärpässientä ruokasienenä.
  12. Ns. renkaattomat kärpässienet (esim. kehäkärpässieni [Pw]). Perustelut. Sienet on suhteellisen helppo erottaa myrkyllisistä kärpässienistä. Sienten poiminnassa on kuitenkin oltava tarkkana, ettei poimi nostotilanteessa renkaansa menettäneitä myrkyllisiä kärpässieniä. Olen kokeillut ruokasienenä.
  13. Viiruvalmuska [Pw]. Perustelut. Syötävistä valmuskoita viiruvalmuska vaatii eniten kokemusta. Sen voi kokemuksen perusteella oppia erottamaan suhteellisen helposti muista sienistä, mutta kokematon sienestäjä voi sekoittaa sienen ainakin jossakin määrin myrkyllisiin valmuskoihin (tunnistusongelmia [Pw]). Huomautukset. Jonkin verran sienenkeruun kokemusta hankkineelle poimimisen arvoinen hyvä ruokasieni. Olen käyttänyt ruokasienenä.
  14. Kangaslimaseitikki syömäkelpoisine lähilajeineen (porraslimaseitikki ja salolimaseitikki). Perustelut. Koska seitikeissä on tappavan myrkyllisiä lajeja, seitikeiden syömistä ei yleisesti suositella. Koska syömäkelpoiset limaseitikit voi helposti tunnistaa nimenomaisesti niiden limaisuudesta, niiden käyttö ruokana ei ole läheskään yhtä arveluttavaa kuin eräiden malikoiden. Huomautukset. Sieni on makunsa puolesta saanut Kotiranta-Saarenoksalta ehdollisesti kaksi tähteä (antaisin sienelle saman arvion). Limaseitikkien kohdalla on jonkinasteisia tunnistusongelmia, mutta ei ylitsepääsemättömiä. Huolellisesti tunnistettuna sientä voi poimia sienipaistoksiin. Olen kokeillut limaseitikkejä ruokasieninä. Kangaslimaseitikki tuntuu jopa hieman herkulliselta ja porraslimaseitikki jokseenkin mauttomalta.
  15. Pienet keltaiset vahakkaat. Perustelut. Sienet on erittäin vaikea tunnistaa lajitarkasti (esimerkkikuva vaikeasti tunnistettavista sienistä [Pw]). Sienet on pääosin luokiteltu syömäkelvottomiksi. WSOY:n koko perheen sienikirjassa niiden sanotaan aiheuttaneen mahavaivoja ja ne saattavat olla hieman myrkyllisiä ja aihettaa ohimenevää pahoinvointia. Näitä sieniä on mainittu em. kirjan ohella vain Raija Tuomaisen sienisivuilla ja WSOY:n suuressa sienikirjassa. En ole kokeillut ruokasieninä.
  16. Monivyöseitikki [Pw], jota kehotetaan poimimaan suurella varovaisuudella. Se on kuitenkin selkeästi eri värinen kuin kangasmaastojen myrkylliset seitikit ja se kasvaa lehtomaisissa metsissä. Jos poimii sitä selkeistä lehdoista, sienen käyttö on suhteellisen turvallista. En henkilökohtaisesti koe monivyöseitikin poimimista arveluttavana, mutta se on listalla siksi, että sen poimiminen edellyttää sangen paljon sienikokemusta. Huomautukset. Huolellisesti tunnistettuna poimimisen arvoinen hyvä ruokasieni. Olen käyttänyt ruokasienenä. Sienen sekoittaminen suurin piirtein samanarvoiseen vaskiseitikkiin on merkityksetöntä. Vaskiseitikki viihtyy Lasse Kososen sienikirjan mukaan kuusimetsissä.
  17. Jalattomat kupusienet (esim. nurmikuukunen). Perustelut. Jalattomissa tai lyhytjalkaisissa kupusienissä on jonkin verran myrkyllisiksi epäiltyjä sieniä, esim. nystymukulakuukunen. Tosin myrkyllisten sienten itiöt ovat kypsinä mustia ja myrkyttömien purppuranruskeita. Nystymukulakuukusilla on myös lyhyt jalka. Sienen pinta on karkeampi kuin nurmikuukusella. Myrkyttömän kuukusen sekoittaminen myrkyllisiin kuukusiin on sienestäjän huolimattomuutta, mutta sienen keruu ravinnoksi vaatii kuitenkin keskimääräistä suurempaa tarkkuutta. En ole kokeillut ruokasienenä.
  18. Keltahaarakas [Pw]. Perustelut. Vaikka sienen voi sekoittaa sangen lievästi myrkylliseen kavalahaarakkaaseen, riski ei ole kovin suuri. Kavalahaarakastakin uskaltaa sen verran maistaa, että voi todeta sen pahanmakuiseksi. Sitä ei myöskään ole varmuudella tavattu Suomesta. Olen käyttänyt keltahaarakkaita ruokasienenä. Sieni on joskus kuulunut kauppasieniin, mutta on poistettu luettelosta.
  19. Koivunkantosieni [Pw]. Perustelut. Vaikka sieni ei läheskään yhtä helpolla sekaannu myrkyllisiin sieniin kuin kuusilahokka koivunkantosienenkin poimimisessa on syytä olla tarkkana, sillä lahottajasieniin kuuluu myös myrkkynääpikkä. Huomautukset. Olen käyttänyt ruokasienenä.
  20. Mustarousku [Pw]. Perustelut. Sieni on helppo tunnistaa, mutta paljon käytettynä lisää syöpäriskiä. Huomautukset. Sientä tulee tuskin kerättyä niin paljon, että siitä on terveysriskiä varsinkin kun sienen keittää normaalia pidempään. En ole kokeillut ruokasienenä. Sieni on joskus kuulunut kauppasieniin, mutta on poistettu luettelosta.
  21. Kangasrousku [Pw]. Perustelut. Sieni on suhteellisen helppo tunnistaa, mutta ei sovellu kaikille (ks. tarkemmin ruokakäyttövihjeistä [Pw]). Kangasrouskun voi sekoittaa myös lakritsirouskuun, joka on mustarouskun [Pw] tavoin hieman karsinogeeninen ja muutenkin hieman myrkyllinen. Huomautukset. Em. sienet eivät aiheuta kunnolla keitettynä ja suhteellisen pieninä annoksina aiheuta suurta terveysriskiä, vaikka jonkinasteinen mahakipuvaara on olemassa. Olen hieman käyttänyt kangasrouskua ruokasienenä. Kauppasieni, mutta mielestäni pitäisi poistaa kauppasieniluettelosta (perustelut).
  22. Akansieni [Pw]. Perustelut. Sienen voi sekoittaa ukonsieneen [Pw], joka on ongelmaton ruokasieni. Huomautukset. Akansieni sen saattaa aiheuttaa joillekin mahavaivoja, mutta ei keitettynä aiheuta suurta terveysriskiä (ks. tarkemmin ruokakäyttövihjeistä [Pw]). Akansienestä sanotaan olevan kaksi lähilajia, joista aivan ihmisasutuksen lähellä kasvavien on todettu aiheuttaneen mahavaivoja. Kyseessä saattaa olla kasvualustakin aiheuttamat seikat. Olen kokeillut ruokasienenä.