[Alku]
Testaa CSS-oppaan navigoinnin toimivuutta!
   
Sivut toimivat riittävän hyvin MS IE 4.0+, Opera 5.x+, Netscape 6.0+/ vast. Mozilla ja Konqueror 3.x selaimilla. Yleisesti ottaen sivut toimivat parhaiten uusimmilla Opera selaimilla. Sivujen toimivuus vanhemmissa selaimissa on heikko, erityisesti Netscape 4.x kohdalla.

 
 
Hae sivuiltani:
[Apua]
AihepiiriluetteloLuontosivujen etusivu > Yleisinfo - Johdantosivut - Sienisivujen johdantosivut > Sienisivujen taustatietoja

Sienisivujen taustatietoja


Minäkö nuijapää?

Näiden sivujen alkuperäisenä tarkoituksen oli vain toimia kahdenkeskisen s-postikirjeenvaihdon tukena. Tämä sieniä koskeva minisivusto on lähinnä jokamiehen sienisivusto. Se on tarkoitettu itseni kaltaisille keskinkertaisille sienestäjille eikä kaiken tietäville sieniprofessoreille, joilla on käytössään mikroskoopit ja muut hienot laitteet. Sienisivuston tavoitteena ei ole auttaa 100% varmasti tunnistamaan sieniä lajitarkasti, vaan antaa tavalliselle sienestäjälle käytännön vihjeitä, minkälaisia sieniä kannattaa poimia ja minkä tyyppisiä sieniä kannattaa varoa (kerron tämän sivulla 1c lajitarkan tunnistuksen vaikeuksista).

Moni pelkää kerätä useita metsäsieniä, mikä on osittain oikeutettuakin. Olen aikaisempina vuosina Salossa asuessani kerännyt metsistä vain tatteja ja vahveroita kuten suurin osa sienestäjistä. Joskus lapsena keräsin sukulaisten kanssa rouskuja. Esim. kangasrousku [Pw] ja eräät muut rouskut olivat minulle ennestään tuttuja. Samoin korvasieni [Pw] sekä tyypilliset "kaupunkisienet", ukonsieni [Pw] ja suomumustesieni [Pw] olivat ennestään tuttuja. Olen aiempina vuosina tutustunut joihinkin "jokamiehen" suppeamuotoisiin sienikirjoihin (esim. Mauri Korhonen, Sienestäjän kirja), vaikka en ole ollut niiden pohjalta laajentanut poimimieni sienten kirjoa. Niiden pohjalta olen kuitenkin arvellut monia sieniä esim. haperoiksi ja lehtokeltavalmuskoiksi [Pw], vaikka en ole niitä aiempina vuosina hyödyntänyt. Varmuudella tuntemieni ja käyttämieni sienten määrä oli kuitenkin sangen tyypillinen varsinaissuomalaiselle sienestäjälle eli suhteellisen suppea.

Koska olen ollut työttömänä ja minulla oli aikaa liikkua metsissä, halusin vuonna 2001 asettaa itseni "koekaniiniksi" ja katsoa, missä määrin tavanomainen sienestäjä voi yhden syksyn aikana laajentaa sienituntemustaan. Nämä sivut ja erityisesti sivu 1e on ikään kuin ainutkertaisen kokeen "testiraportti". Päätavoitteenani tämän minisivuston laatimisessa on ollut hahmottaa, mitä ruokasieniä Salon metsistä löytyy ja mitä niistä voi sangen turvallisesti poimia.

Liikuskelen paljon metsissä ja metsiköissä, pääosin Tupurissa ja Pahkavuoressa. Olen käynyt myös muutaman kerran Vuohensaaressa ja kaksi kertaa Valhojalla. Mainitsen myös piha-alueilla (oma ja lähinaapurien pihat) havaitsemiani sieniä. Kaikilla edellä mainituilla metsäalueilla on mäntyvaltaista kangasmaastoa, mutta Pahkavuori ja Vuohensaari ovat paikoitellen selvästi lehtomaisia, kuusi- tai lehtipuuvaltaisia ja kasvillisuudeltaan reheviä. Tupuri on pääosin kuivahkoa mäntyvaltaista kangasmaastoa, mutta paikoitellen sieltäkin löytyy rehevää kuusi- tai sekametsää. Metsätyypin ero näkyy selvästi sienilajistossa. Koska Salo on rehevää Lounais-Suomea, osa havaitsemistani sienistä ei kasva lainkaan tai kasvaa hyvin harvinaisena Sisä-Suomessa.

Asettamani päätavoite toteutui lähes täysin, sillä tunnistin ainakin lajiryhmätasolla kaikki havainneeni ruokakäyttöön soveltuvat keskikokoiset tai isot 2-3 kolmen tähden ruokasienet. Havaitsin, että turvallisesti käytettävien sienten määrää voi hyvin paljon kasvattaa ja haluan tällä sivulla rohkaista laaja-alaisempaan sienten hyödyntämiseen. Saatan olla tehnyt joitakin virheitä lajitarkoissa tunnistuksissa, mutta lajiryhmätasolla uskon onnistuneeni.

Oman kokemukseni pohjalta voin sanoa, että poimittavien sienten rajoittamista kauppasieniin en pidä mielekkäänä, sillä metsistä löytyy paljon suhteellisen helposti tunnistettavia hyviä ruokasieniä, jotka eivät ole kauppasieniluettelossa. Monet niistä ovat mielestäni paljon paremman makuisia ja ennen kaikkea terveellisempiä kuin kauppasieniin kuuluva kangasrousku [Pw]. Koska sieni aiheuttaa merkittävälle ihmisjoukolle vatsavaivoja, mielestäni sieni pitäisi poistaa kauppasieniluettelosta (tutustu ruokakäyttövihjeisiini [Pw]). Sienen on noin yhden tähden ruokasieni kuten myös kauppasieniluettelosta löytyvät mesisienet. Niiden pito kauppasieniluettelossa johtunee Suomen vuosisataisista sienenkeruuperinteistä, jotka uudemman tiedon valossa pitäisi asettaa kyseenalaisiksi. Esim. parhaita ruokasieniä ja sieniherkkuja käsittelevä kirja mainitsee monia hyviä kauppasieniin kuulumattomia sieniä, joista monia voisi hyvällä syyllä lisätä kauppasieniin.

Yhtä kolmen tähden ruokasientä en yksinkertaisesti Salosta ole koskaan löytänyt (mustatorvisieni [Pw]), mutta jos se tulisit vastaan, tunnistusongelmia tuskin syntyisi. Jos joku tietää Salossa mustatorvisienten kasvupaikan, olisi kiva, jos henkilö lähettäisi minulle s-postia (lisää osoitteeseen nimeni, Tapio.Markula).

Joidenkin hyvien ruokasienten, kuten tiettyjen valmuskojen, vahakkaiden sekä herkkusienien (noin kymmenen sientä) määrä osoittautui sangen pieneksi. Em. sieniryhmät eivät siten muodosta merkittävää osaa Salon ruokasienikirjosta. Niillä voi lähinnä hieman täydentää myöhäissyksyn sienisatoa.

Tuleville vuosille jäi oikeastaan hyvin pieniä aukkokohtia. En pystynyt varmuudella tunnistamaan eräitä pieniä maustesieniä kuten laukkanahikoita [Pw] (löysin kyllä em. sienen kaltaisia neulaskarikkeella kasvavia nahikoita, mutta ne voivat olla kuusenneulasnahikoita, joka ei sovellu mausteeksi). Myös jauhosienen [Pw] tunnistus jäi hieman epävarmaksi. Vaikka mielestäni tunnistin muutaman jauhosienen, en voi suositella sen käyttämistä ravinnoksi ainakaan aloittelevalle sienestäjälle. Olen itse erityisen varovainen pienten valkoisten, kermanväristen ja vaalean ruskeanharmaiden sienten kanssa. Luokittelen ne oman kokemukseni perusteella sieniksi, joiden poimiminen on arveluttavaa (sivulla 1e on tarkat listat turvallisimmin ja arveluttavimmin syötävistä ruokasienistä).

Voin kuitenkin oman kokemukseni pohjalta sanoa, että se, että sieni on valkoinen tai kuuluu seitikkien ryhmään ei tee sienestä automaattisesti arveluttavaa, mikäli sieni on rakenne-ominaisuuksiensa tai muiden seikkojen vuoksi suhteellisen helposti tunnistettavissa.

Koska minulla ei ole varaa ostaa digitaalikameraa, en voi näyttää itse ottamiani sienikuvia vaan linkitän toisten tekemiin WWW-sivuihin tai yksittäisiin kuviin (valokuvakehittämöissä CD-levylle tallennetut kuvat tulevat pidemmän päälle liian kalliiksi). Hartain toiveeni olisi, jos voisin jollekin valokuvata sieniä jonkun laskuun ja näillä rahoilla hankkia itselleni digitaalikameran.

[Alku]
   
Copyright Tapio Markula 1999-2003, Salo (kotisivu, s-posti - lisää Tapio.Markula) (tapio.markula@dnainternet.net) - ei julkiskäyttöön ilman sopimusta.
Get Expression!
Editori, jolla saa luotua standardit täyttäviä HTML ja XML dokumentteja. Tämän sivuston sivut on useimmissa tapauksissa tarkastettu Dave Raggetin (W3C) tekemällä HTML-Tidy apuohjelmalla ja satunnaisesti W3C-organisaation virallisella koodintarkastusohjelmalla. Useimpien sivujen syntaksin pitäisi olla sopusoinnussa W3C:n XHTML 1.0 spesifikaation kanssa. Testaa tämä sivu!
Informaatiota selaimista, jotka näyttävät or tulostavat tämän sivuston parhaiten.
Tältä sivustolta suoritetun etsinnän on toteuttanut FreeFind.
[Hae Opera] [Hae Mozilla!]
Luontosivuja on viimeksi muutettu 24.10.2004