[Alku]
Testaa CSS-oppaan navigoinnin toimivuutta!
   
 
Hae sivuiltani:
[Apua]

Kokemuksia Linuxista

Aiheet

Lähtökohdat

En ole mikään Linux-käyttöjärjestelmän asiantuntija. Arvioin tällä sivulla jonkin verran tietokoneita tuntevien ihmisten ja suhteellisen vähän Linuxia tuntevien ihmisten mahdollisuuksia asentaa Linux, Linuxiin perusohjelmisto sekä lisälaitteita ja -ohjelmia. Käyttäjän tulee kuitenkin tietää jotain perusasioita Linuxista.

Käyttäjän tulee ensinnäkin tietää se, että Linuxin hakemistorakenne on erilainen. Se ei käytä asematunnuksia, esim. c: vaan kaikki määritellään hakemistoiksi. Ensisijaisen kovalevyn tunnusta vastaa yleensä /. Tästä on se etu, että jos väliaikaisia tallennusvälineitä käytetään, ne eivät muuta muiden tallennusvälineiden tunnusta. Windowsin kohdalla CD-aseman tunnus vaihtelee riippuen siitä onko kovalevy(t) osioitu vai, mutta jos tietokoneessa on yksi CD-asema, sen tunnus on Linuxissa aina /mnt/cdrom riippumatta mitenkään muista tallennusvälineistä. Haittana on se, että väliaikainen tallennusasema tulee aina kiinnittää (engl. mount) joka käyttökerralla tiedostorakenteeseen. Sen voi uusimmissa versioissa tehdä helposti graafisen ohjelman avulla (periaatteessa paikallaan olevan väliaikaisen tallenusvälineen voi tunnistaa automaattisestikin, mutta kokemukseni mukaan mikään Linux-versio ei ole niin tehnyt kuin satunnaisesti; jos CD-levyn laittoi paikoilleen ennen kättäjätunnuksen antamista Red Hat 9.0 kiinnitti sen automaattisesti). Etuna on se, että tiedot aina päivittyvät kunnolla. Periaatetasolla Linuxin tiedostorakenne on Windowsin rakennetta selkeämpi, mutta vaatii Windows-käyttäjältä hieman totuttelua.

Toiseksi hänen tulee ymmärtää, että on olemassa root-käyttäjä ja muut käyttäjät. Root-käyttäjällä on laajat asennus ja konfigurointioikeudet. Tämä ei ole mitään uutta Windows NT-käyttäjälle, mutta Windows 98 käyttäjälle tämä on uusi piirre. Tähänkin tottuu nopeasti.

Olen kokeillut viittä Linuxin jakeluversiota, joista kerron omat kokemukseni. Ensimmäisen versionumeroa en varmuudella muista, mutta luulen sen olleen Red Hat 5.0. Sain uusimmalla Red Hat 9.0 jakeluversiolla suurimman osan haluamistani seikoista toimimaan.

Linuxista on monia harhakuvia. Yksi on se, että se on vaikea asentaa. Näin on varmasti joskus ollut asianlaita. Jos lähdetään siitä, että tietokoneen kovalevy osoidaan, asennetaan käyttöjärjestelmä ja perus työvälineohjelmisto, ne saa asennettua uusimmilla Linux-asennusohjelmilla paljon vaivattomammin ja nopeammin kuin osioimalla kovalevy perinteisellä tavalla ja sen jälkeen asentamalla Windows ja siihen lisäohjelmia.

Siinä kovalevy osioidaan ensin FDISK-ohjelmalla. Tämän jälkeen asennetaan jokin Windows-käyttöjärjestelmä, jossa tietokone täytyy käynnistää uudestaan. Lopuksi tarvitaan vielä esim. MS Office 2000 erillinen asennus. Linuxin kohdalla kaiken saa hoidettu yhdellä asennuskerralla ja kahdella tietokoneen käynnistyskerralla. Vaikka aivan uusimpien Windows-versioiden kohdalla osoinnin voi suorittaa asennuksen yhteydessä, Linux vie selkeän voiton perusohjelmistojen asentamisen vaivattomuudessa.

Tärkeintä on osata määritellä osointi oikein. Sen oppiminen vie jonkin aikaa ja kokeneemman henkilön tuki on suositeltavaa. Tosin uusimmat versiot antavat mahdollisuuden automaattiseen osiointiin, mutta en ole koskaan uskaltanut kokeilla sitä, sillä haluan, että kaikki toimii varmasti järkevästi. Uusimpien jakeluversioiden suhteen käyttöjärjestelmän ja tavallisen tietokoneenkäyttäjän tarvitsemien ohjelmien asennus ei kuitenkaan edellytä suurta erikoisasiantuntemusta.

Linux-asennuksen tekee tässä kohdin hieman työlääksi se, että tietokoneessa on ennestään Windows-käyttöjärjestelmä or siihen halutaan myöhemmin asentaa myös jokin Windows-käyttöjärjestelmä. Mikäli tietokoneeseen asennetaan vain Linux-käyttöjärjestelmä ja annetaan ohjelman itse osoida kovalevy(t), käyttöjärjestelmän ja perusohjelmiston asennus ei juuri voi tulla helpommaksi!

Joissakin tapauksissa käynnistyksenlataajan määritteleminen teettää lisätöitä, mutta ei kohtuuttomasti. Toisaalta Linux-asennuksen yhteydessä suoritettu käynnistyksen lataajan asentaminen helpottaa useamman käyttöjärjestelmän asentamista tietokoneelle, esim. usean eri Windows-käyttöjärjestelmän ja BeOS käyttöjärjestelmän. MS IE -selainten eri versioiden testaamiseksi voi määritellä useita käynnistyslohkoja, joihin voi myöhemmin asentaa Windows-käyttöjärjestelmän (tosin monet Windows-versiot estävät useamman käyttöjärjestelmän asentamisen samaan kovalevyyn; useamman kovalevyn tapauksessa ongelmaa voi kiertää poistamalla väliaikaisesti kovalevyjä tietokoneesta).

Toinen harhakuvitelma on se, että Linux on tehokkaampi käyttöjärjestelmä kuin Windows. Red Hat 9.0:n merkittävin ongelma on kohtuuttoman suuri muistintarve (minimisuositus 128 MB) sen antamaan graafiseen käyttöliittymään nähden. Kokemukseni mukaan Windows-käyttöjärjestelmät tarvitsevat saman tasoisen graafisen käyttöliittymän luomiseen vähemmän keskusmuistia kuin Linux-käyttöjärjestelmät (en osaa arvioida nopeutta). Nykyisin tämä ei ole uusien tietokoneiden kanssa ongelma, mutta vanhempiin tietokoneisiin on vaikea löytää sopivaa graafisen käyttöliittymän omaavaa Linux-jakelupakettia (tekstitilassa palvelinalustana vanhempikin tietokone kelpaa). Mitä yleisesti graafisuuden/tehontarpeen suhteeseen tulee, ehkä BeOS on tässä suhteessa paras ja Linux huonoin käyttöjärjestelmä Windows XP:n sijoittuessa välimaastoon.

Tosin graafisessa Linux tulee toimeen sangen pienelläkin muistimäärällä - erään s-postin mukaan jopa 16 or 32 mt, mutta tällöin on otettava käyttöön jokin muu kuin KDE or GNOME käyttöliittymä. Em. kaksi ovat kuitenkin lähinnä vertailukelpoisia uusiin Windows-käyttöjärjestelmiin nähden.

Jakeluversiot

Linux-asennuksen helppous ja sen onnistuminen riippuu ratkaisevasti jakeluversiosta ja siinä olevista asennuspaketeista.

Omalla kohdallani päämääränä oli saada toimimaan käyttiksessä näytönohjain, käytetty näyttö, rullahiiri, zip-asema ja piirtopöytä (Wacom PenPartner). Lisäksi on huomiotava se, että itselläni on kaksi kovalevyä, joista sekundaarinen on BIOS-asetuksissa määritelty käynnistyskovalevyksi. Tavoitteena oli silti saada Linux käynnistymään ilman käynnistyslevykettä.

Osiointi onnistui helposti ja käynnistyksen sai toimimaan kovalevyltä. Red Hat 9.0 osasi tunnistaa useimmat laitteet, mutta ei Wacomin piirtopöytää eikä zip-asemaa. Käyttöjärjestelmää ei kannata asentaa aiempien Red Hat-versioiden päälle. Rullahiiri ei toiminut kun yritin päivittää vanhemman Red Hat asennuksen päälle.

Kuten tuli esille Red Hat 9.0 kanssa ei ole perusasennusten suhteen mitään suurempia ongelmia. Alla listaa aiempien versioiden ongelmista ja joistakin hyvistäkin puolista.

[Alku]

Laiteajurit

Koska valmiit asennusohjelmat eivät osanneet asentaa piirtopöytää eikä zip-asemaa, yritin löytää asennusohjeet internetistä.

Kokeilin piirtopöydän asentamista. Sille on olemassa konfiguraatioskripti. Skriptin toimiminen edellyttää, että Linuxin ytimen (kernel) kehittelypaketti on asennettu. Asennettuani ytimen kehittelypaketin, skripti meni lävitse. Skriptin suorittaminen ei kuitenkaan yksistään tuonut toimivuutta. Yritin lukea lävitse asennusohjeet, jotka olivat todella pitkät. Luovuin asennuksen loppuun viemisestä.

Zip-aseman asentamisohjeet tuntuivat vielä vaikeammilta enkä edes yrittänyt asentaa zip-asemaa. Yleisesti ottaen voi sanoa, että mikäli asennusohjelma ei pysty jotain laitetta asentamaan, laitteen asentaminen edellyttää erittäin suurta Linux-tuntemusta ja on mahdoton tehtävä aloittevalle Linux-käyttäjälle. Mikäli jossakin firmassa halutaan käyttää Linuxia erikoislaitteiden kanssa, firmassa tulee olla yksi Linuxin erikoisasiantuntija.

[Alku]

Lisäohjelmat

Lisäohjelmien asennus on yleisesti ottaen hankalampaa kuin Windows-kättöjärjestelmässä. Monille ohjelmille on asennusskripti, jonka voi ajaa päätteessä. Ongelma on enemmänkin ohjelmien tekijöiden kuin itse käyttöjärjestelmän vika.

Borland Kylix 3 Open

Asensin Linux saadaksi Borlandin Kylix 3 Open ohjelmien rakennussovelluksen tietokoneelleni. Ohjelma on Windows-versiona kallis, mutta Linuxiin ilmainen. Sain sen asentumaan, mutta tein vakavia virheitä ja itse asennusskriptissä on vikaa. Annan ongelmat yleisesti tiedoksi. Asennus edellyttää kuitenkin erään Red Hat 7.2 paketin, joka on saatava joko CD:llä or internetistä. Kun noudattaa seuraavia ohjeita, Kylixin saa asennettua tietokoneeseen:

  1. Ohjelmien yleiset kehityspaketit tulee olla asennettuna (Development tools; muita kehityspaketteja ei tarvitse asentaa). Mikäli niitä ei asennettu Red Hatin asennuksen yhteydessä, ne tulee asentaa ennen Kylixin asentamista.
  2. Asennuksessa on ehdottomasti noudatettava asennusohjeita. Kun ohjelma puretaan, on mentävä päätteellä siihen hakemistoon, jonne paketti on purettu (esim. cd /kylix/asennus/) ja siellä annettava komento sh setup.sh. Pakettia ei saa yrittää purkaa *.rmp-tiedostoja klikkaamalla. Osittain asennettua ohjelmaa ei voi asentaa uudestaan eikä sitä voi poistaa (asennusohjelma tutkii löytyykö aiempia asennuksia). Jos ohjelma asentuu osittain, jotta sen voisi asentaa uudestaan, Linux-asennus on suoritettava kokonaan alusta (jouduin itse tekemään niin).
  3. Ainakin Red Hat 9.0 jakelupaketin kanssa asennusskripti antaa virheilmoitusten sarjan, jossa lukee esim. line 350: [:x11-2 integer expression expected. On odotettava hetki ja painettava CTRL+C näppäinyhdistelmää siinä vaiheessa kun alkaa ilmestyä jonkin verran ohjetekstejä. Kun ohjelma kysyy luetko ohjetekstit, voi vastata, että niitä ei lueta. Tämän jälkeen asennus hoituu loppuun asti kun vastaa esitettyihin kysymyksiin. Asennusohjelma ei luo uusia hakemistoja. Jos haluat kylixin jonnekin uuteen hakemistoon, luo hakemisto ennen kuin alat suorittamaan asennusskriptiä.
  4. Borlandilta saatu rekisteriöititiedosto (esim. reg92.txt) tulee kopioida käyttöjärjestelmän kotihakemistoon. Itse kopioin sen omaan kotihakemistooni (/home/tapio1) + root-käyttäjänä kirjautumista ajatellen hakemistoon /root. Mikäli em. tiedosto on väärässä paikassa, ohjelma pyytää käynnistettäessä rekisteröimään tuotteen.
  5. Asennusohjelma ei luo automaattisesti ohjelmien käynnistysvalikoihin kuvaketta. Kuvakkeen saa työpöydälle, mikäli asennuksen yhteydessä valitsi, että asennusohjelma luo KDE or GNOME käyttöliittymille kuvakkeet. Kopioitavan kuvakkeen voi hakea Kylixin alihakemistosta /shortcuts ja siitä edelleen joko alihakemistosta kde or gnome.
  6. Asenna Red Hat 7.2:n toiselta CD:ltä hakemistosta /mnt/cdrom/RedHat/RPMS yhteensopiva tiedosto komennolla rpm -ivh compat-glibc-6.2-2.1.3.2.i386.rpm. Ilman tätä pakettia Kylix ei pysty kääntämään lähdekoodia.
  7. Tee muutokset Kylixin asetuksiin (Project > Options > Directories/Conditions). Tarvittavat muutokset on mainittu alla olevassa Web-osoitteessa.
KylixAID.

Kovin paljon hankalammaksi ohjelmien asentamista ei voi ajatella. Yhteensopivuusongelmat johtuvat sekä Borlandista että Linuxin jakeluversioiden yhteensopivuusongelmista (Borland on ottanut huomioon 7.2-version linkkikirjastovirheen, joka on Linuxin uudemmissa versioissa korjattu). Ohjeitani noudattaen asennus ei edellytä erikoisosaamista vaan enemmänkin huolellisuutta. KylixAidin mukaan Red Hat 7.2:n paketti pitäisi asennettaa ensin ja vasta sitten Kylix. Vaikka ohjelman saisi toimimaan moitteetomaksi on muistettava, että Kylixillä on yhteenosopivuusongelmia Borlandin vastaavan Windows-tuoteen kanssa. Kylix tarvitsee hieman erilaisia linkkikirjastoja. Myös komennoissa voi olla eroja.

Soikon asennus OpenOffice ohjelmaan

Sain Soikko tavutus/oikolukuohjelman Spectra Linuxin mukana olleelta CD:ltä, jossa on kaikki tarvittavat osaset sen asentamiseen. Kokeilin ensin asentaa suomenkielisen OpenOffice 1.0.0:n, mutta poistin sen koska asennusohjelma ei luonut ohjelmien käynnistysvalikkoihin kuvakkeita. Asensin siksi englanninkielisen 1.0.2 version.

Suomenkielisen OpenOfficen sisältämältä CD:ltä löytyi asennusohje, jonka avulla Soikon asennus ei onnistu englanninkieliseen 1.0.2 versioon, sillä em versiosta puuttuu kaksi tarvittavaa tiedostoa (libstdc++.so.3 ja libstdc++.so.3.0.4). Kun ne kopioi ennen asennukseen ryhtymistä OpenOfficen program-hakemistoon, asennus toimii annettujen ohjeiden mukaisesti lukuun ottamatta pakkausten purkukohtia. CD:llä regcomp ohjelma ja soikon komponentit ovat valmiiksi purettuina. Ennen Soikon asennusta regcom-ohjelma tulee vain kopioida CD:ltä kovalevylle edellä mainittuun hakemistoon.

Uusimman asennuspaketin tiedostosta Asenna.txt puuttuu maininta havaitsemastani yhteensopivuusongelmasta (uusimmassa asennuspaketissa on mukana regcomp-ohjelma ja yhden tiedoston päivitetty versio), joten tarvittavien lisäosien kopioiminen koskee myös sitä.

Saat zip-tiedostona tarvittavat lisäosat, minkä jälkeen asennus onnistuu joko mainitsemaltani CD:ltä or uusimmalla internetistä saatavalla asennuspaketilla. Jos noudattaa tarkoin ohjeita, asennus ei edellytä muuta kuin huolellisuutta.

Soikko - suomen oikoluku ja tavutus: Soikko - suomen kielen oikoluku ja tavutus OpenOfficeen, soikko-oo-Linux-0.2.tar.gz.

Epäonnistuneet asennukset

Kylix 3 Open kohdalla versioristiriidat olivat hankalia, mutta eivät ylisepääsemättömiä ongelmia. Monien ohjelmien kohdalla ongelma ovat vielä vakavampia. Seuraavassa kaksi esimerkkiä, joissa en saanut ohjelmia toimimaan lainkaan.

VMWare

Yritin asentaa sen Spectra Linuxin CD:llä olevasta paketista. Asennus ei onnistunut vakavien versioristiriitojen vuoksi. Kyseessä on ohjelma, jolla periaatteessa voi ajaa useita käyttöjärjestelmiä (CD:llä ollut versio pystyisi ajamaan Windows, Linux ja FreeBSD käyttöjärjestelmiä). Kun vmware & komento annettiin päätteessä, jossakin vaiheessa asennusta asennusohjelma kehotti yrittämään uudestaan ohjelman kongifurointia suorittamalla komennon vmware-config.pl. Koska konfigurointiskripti ei löytänyt sopivaa esikasattua kernel-moduulia, se yritti löytää sopivan C++-lähdetiedoston josta voisi sellaisen luoda. Luontivaiheessa syntyi suuri joukko syntaksivirheitä, minkä vuoksi prosessi epäonnistui totaalisesti.

Versioristiriitaa ei voi ehkä ammattilainenkaan ratkaista, sillä versioristiriita äärimmäisen vakava. Se on ehkä Linux-gurun ratkaistavissa, sillä konfigurointiohjelma antaa tiedon syntaksivirheistä. Tehtävä tuskin tulee olemaan helppo.

Opera 6.03

Operaa asennettaessa Red Hat 9.0 vaati CD nro 2:ta. Kun toinen CD oli asemassa, CD:tä ei pystynyt vaihtamaan. Asennus oli aloitettava siirtämällä CD:llä ollut asennuspaketti muualle. Laitoin CD-asemaan valmiiksi tarvittavan asennuslevyn.

Opera ei toiminut Red Hat 9.0 kanssa vaan aiheutti käyttöjärjestestelmälle ongelmia. Kun Operaa oli yritetty käynnistää, pääte ei enää toiminut ja tiedostoselain ei näyttänyt kaikkia tiedostoja. Todennäköisesti kyse on vakavasta - Linuxille tyypisestä - versioristiriidasta. Sen selvittämiseen ole juuri keinoja, sillä mitään virheilmoitusta ei tule - ohjelma ei vaan toimi Red Hat 9.0 kanssa.

[Alku]

Yhteenveto

Kokemukseni mukaan uusimmat jakeluversiot soveltuvat sangen uuden tietokoneen omistajille ilman, että on Linux-guru. Linux soveltuu aivan peruskäyttäjällekin, jos hän hyväksyy sen, että kaikkien laitteiden or ohjelmien asennus ei onnistu. Jotta suuremmilta ongelmilta vältyttäisiit, laitteiden Linux-yhteensopivuus olisi hyvä tarkistaa etukäteen. Kun ensin ymmärtää tämän sivun alussa mainitut perusseikat Red Hat 9.0 jakelupaketin asentamalla hoitaa kaikki tavanomaiset peruskäyttäjän tarvitsemat asiat. Siinä on paljon jopa valinnanvaraa. Asennuspaketin mukana saa mm. OpenOffice toimisto-ohjelmiston (tosin suomenkielisen tavutus- ja oikolukuohjeman asennus jälkikäteen on hieman hankalaa ja sisältää ongelmia), GIMP kuvankäsittelyohjelman, Web-selaimia ja Evolution kalenteri- ja s-postiohjelman. Mikäli intoa riittää voi opetella Web-palvelimen käyttämistä. Jos on paljon kovalevytilaa voi laittaa valinnaksi Select all, jolloin saa sangen laajan hyödyllisen ohjelmistokokonaisuuden + paljon tarpeettomia ohjelmia.

Laitetunnistus on aina hieman jäljessä uusimmista Windows-käyttöjärjestelmistä, mutta on muistettava, että laitetuki paranee Linuxissakin koko ajan. Tosin tämä riippuu paljon myös laitevalmistajista (tekevätkö he itse laiteajureita or antavatko riittävästi tietoa, että Linux-osaajat voisivat niitä itse tehdä). Linux soveltuu mielestäni kuitenkin oppilaitoksiin, mm. peruskouluihin, mikäli käytössä on myös muutama Windows-tietokone, joissa käytetään laitteita, joita Linuxilla pysty hyödyntämään.

Henkilöt, jotka eivät ole koskaan asentaneet mitään käyttöjärjestelmää tarvinnevat sekä Windowsin että Linuxin kohdalla tietokoneliikkeen or jonkun asiantuntijan suorittaman käyttöjärjestelmäasennuksen. Jos joku asentaa valmiiksi kaksi käyttöjärjestelmää, niiden valitseminen käynnistyksen yhteydessä on helppoa kelle tahansa.

Mitä enemmän käyttää erilaisia laitteita, lisää jakelupakettiin kuulumattomia ohjelmia or mitä vanhempaa jakeluversiota käyttää, sitä enemmän asiantumusta vaaditaan. Jopa asiantuntijoille vakavat versioristiriitaongelmat tuottanevat ongelmia or ainakin lisätöitä. Vakavia versioristiriitoja on mielestäni enemmän kuin Windows-käyttöjärjestelmissä. Yrittämistäni neljästä asennuspakettiin kuulumattomasta lisäohjelmasta or -osasta yksikään ei asentunut ilman versioristiriitaongelmia. Mielestäni versioristiriitaongelmat on Linuxin pahin kompastuskivi.

Asennusohjelmien laatijoiden on vaikea ottamaa huomioon eri versioita. Asennusongelmien vuoksi Linuxin käyttömahdollisuudet ovat sangen rajalliset. Ydinryhmä saisi koordinoida kehitystä hieman tiukemmin, jotta jakeluversioiden erot eivät muodostuisi liian suuriksi. Toisaalta asennusohjelmat ja -ohjeet voisivat olla joskus olla helppokäytöisempiä. Vaikeuksista huolimatta versioristiriitaongelmat tulisi ottaa asennusohjelmissa nykyistä paremmin huomioon. Tosin eräille ohjelmille on olemassa internetin välityksellä päivityspalvelu. Palvelu ei kuitenkaan kata kaikkia ohjelmia.

Katson, että versioriita- ja laiteajuriongelmat tekevät Linuxin käytön yrityksissä suhteellisen rajalliseksi. Ongelmia vähentää, jos etukäteen tutkii, mitkä laitteet ja ohjelmat toimivat minkäkin jakelupaketin kanssa. Yritysmaailmaa ajatellen Linux soveltuu parhaiten Apache-Web-palvelinohjelman alustaksi.

Rajoituksista huolimatta Linux-ohjelmilla olisi mielekäs käyttöalue, kunhan vain tietokoneliikkeet, koulut, yritykset, yhteisöt ja yksityiset asentaisivat sitä tietokoneisiinsa. Linux-koneet voisivat toimia palvelinkoneiden lisäksi esim. OpenOffice-ohjelmiston sisältävinä peruskoneina. Peruskoneiden lisäksi tarvittaisiin Windowsin sisältäviä tietokoneita ohjelmille ja laitteille, joita Linuxiin ei saa asennettua or asentaminen edellyttäisi kohtuuttomasti ponnisteluja ja tulisi kalliiksi. Sopiva Linux- ja Windows-koneiden yhdistelmä voisi olla kaikkein edullisin kokonaisratkaisu niin yksityiskäytössä, oppilaitoksissa, yhteisöissä kuin yrityksissäkin. Aina ei kannattaisi maksaa Windowsista ja sen ohjelmista. Mutta Linuxin ilmaisohjelmatkin voivat tulla kalliiksi (paljon kalliimmaksi kuin vastaavien Windows-ohjelmien), jos niihin liittyy runsaasti erikoisosaamista vaativia ongelmia. Tietenkin Linux-nörteille ongelmien ratkaiseminen tuo uusia haasteita. Mutta kuka on valmis maksamaan turhista Linux-haasteista?

Oikeastaan Linux soveltuisi ehkä parhaiten peliohjelmien alustaksi. Jos pääpaino olisi peleissä Linuxin voisi käynnistää tekstimuodossa. Linuxin pääte on monipuolisempi kuin Windowsin DOS-ikkuna. Pelin voisi aloittaa vaihtoehtoisilla skripteillä. Pelintekijät saisivat itselleen sen summan, mitä käyttäjältä menisi käyttöjärjestelmän päivittämiseen, jos pelien mukana saisi päivitetyn käyttöjärjestelmän. Pelien suunnittelijat saisivat myös vapauden tehdä omia versioita, jotka olisivat pelien kannalta optimaalisia, mutta toimisivat peruskäytössäkin siedettävästi.

[Alku]
   
Copyright Tapio Markula 1999-2003, Salo (kotisivu, s-posti - lisää s-postiosoitteeseen pisteellä erotettuna nimeni, Tapio Markula) (tapio.markula@dnainternet.net) - ei julkiskäyttöön ilman sopimusta.
Get Expression!
Editori, jolla saa luotua standardit täyttäviä HTML ja XML dokumentteja. Tämän sivuston sivut on useimmissa tapauksissa tarkastettu Dave Raggetin (W3C) tekemällä HTML-Tidy apuohjelmalla ja satunnaisesti W3C-organisaation virallisella koodintarkastusohjelmalla. Useimpien sivujen syntaksin pitäisi olla sopusoinnussa W3C:n XHTML 1.0 spesifikaation kanssa. Testaa tämä sivu!
Informaatiota selaimista, jotka näyttävät or tulostavat tämän sivuston parhaiten.
Tältä sivustolta suoritetun etsinnän on toteuttanut FreeFind.
[Hae Opera] [Hae Mozilla!]
Sekalaisia teknisluonteisia sivuja on viimeksi muutettu 28.01.2004