Tapio Osala - aloitussivulle        Tapion Nettipäiväkirja( juttuja messuista)        Metsää aletaan kaatamaan?                    Liito-oravan suojelutilanteesta

Oheinen raportti on vakava uhka Vaasan Asuntomessuille 2008. Joko alue jää mitättömän pieneksi tai sitten jyrätessä Kuparisaareen ja liito-oravareviireille voi löytyä  muutoksenhakuisia tahoja. Myös suositun ulkoilureitin käyttäjien (joita on tuhansia) joukosta saattaa löytyä yksi valittaja (en toki minä!). Aikataulu on liian kireä.
Ennusteeni: ei onnistu 2008. Muistutus: en ole liito-oravia alueelle tuonut - niitä oli siellä jo ennekuin synnyin - enkä myöskään säätänyt lakia niiden suojelemiseksi. Sen teki eduskunta.

ITSE RAPORTTI ALEMPANA  -  Olen yrittänyt skaalata ainoan kaupungin kotisivulta löytämäni messualuesuunnitelman ja liito-oravakartan. Pohjalaisessa 9.6. ollut (nyt ohessa)  ja väsätty kartta olisi ollut rauhoittava mutta valitettavasti toiveajattelua! Kartan alkuperää ei tunneta kaupunkisuunnitteluvirastossa: Lehden  kartassa mm. Liitoravien esiintymisalue oli esim. puuttomalla Ostoskeskuksella (eipä ole tullut vastaan 8 vuoden aikana Ostarilla liito-oravaa!) Pohjalaisen kehittämän kartan mukaan MESSUALUEESEEN KUULUU  MYÖS SUVILAHDEN KOULU, HARSTADINKADUN KERROSTALO JA JALKAPALLOKENTTÄ. Oravien pesät on sopivasti väärissä paikoissa.. Messualueeseen ei taas kuuluisi enää lainkaan alla olevassa kartassa olevia omakotitontteja. Tuo kartta on kaupungin laatima. Miksihän lehden karttaa oli manipuloitu?

 2008.

RAPORTTI SUVILAHDEN LIITO-ORAVAESIINTYMIEN  1. KARTOITUKSESTA KEVÄÄLLÄ 2005
(Karttojen alla itse raportti) Tekijä: Ralf  Wistbacka     Toimeksiantaja: Vaasan kaupunki /kaupunkisuunnittelu. 


1.Menetelmät  

Alue tutkittiin etsimällä alueen eri osista liito-oravan ulosteita kuusien, haapojen ja leppien alta. Lisäksi etsittiin palokärjen ja käpytikan koloja ja oravanpesiä. Taustana käytettiin alustavasti alueesta käytössä olevat taustatiedot eli Ralf Wistbackan seuranta-aineistoa sekä lähialueiden asukkaiden tietoja ja havaintoja.  

Kenttätyöt tehtiin 3.4., 10.4., 13.4. ja 20.4. 2005.  Muutamia tarkistuksia tehtiin myöhemmin mm 5.5. Tutkimusajankohta oli hyvä sillä ulosteet olivat useimmiten hyvin näkyvissä koska kasvillisuus ei vielä peittänyt puunjuuria.

 2. Tutkimusalue

 Tutkimusalue on noin 39 ha ja enin osa on metsäpeitteistä. Asuntoalueita on 2 ha ja jäähallialue on noin 3 ha ja jalkapallokenttä noin 1 ha. Metsästä osa on aluetta joka kelpaa vaellusreittinä ja osa on harvapuustoista syönnösaluetta. Noin 18 ha on liito-oravalle todella hyvin soveltuvaa metsää. Enin osa on nykyään kaavoissa VL-merkintä.  Metsä on monikerroksista ja poikkeuksellisen suuripuista. Etenkin isot kuuset ja männyt antavat alueelle kansallispuiston metsäluonnon piirteitä ja metsä antaa alueittain hyvin luonnontilaisen vaikutelman. Ylispuina on välillä mänty ja välillä kuusi. Monet männyt ovat pitkälti yli 100 vuotta vanhoja. Tutkimusalue löytyy kartasta 1. Metsät ovat osaksi kärsineet myrskyvaurioista syksyllä 2001 etenkin jäähallin itäpuolella missä metsä ei ole sopeutunut uusien aukkojen luomiin reunavaikutuksiin. Jäähallin etelä- ja länsipuolella metsää on harvennettu hiljattain ja täällä lehtipuuosuus on vähäisin. 

 3.    Perustietoa liito-oravasta

 3. 1. Liito-oravan elinpiiri 

Toimivasta liito-oravan elinpiiristä pitää löytyä ruokaa, suojaa ja pesäpaikkoja. Liito-oravan ruokavalion muodostavat lehtipuiden silmut, lehdet, siemenet ja norkot sekä esimerkiksi männyn silmut ja kuusen kukinnat ja sen koostumus vaihtuu vuodenaikojen mukaan. Myös siperialainen lehtikuusi on liito-oravan suosima ravintokohde. Ulostepapanoita käytetään yleisenä menetelmänä lajin esiintymisen kartoittamisessa (Mäkelä 1996). Lehtipuun osuus elinalueella on yleensä noin 27% (Hanski 1998)

 Liito-oravan metsä on yleensä monikerroksinen melko tuuhea kuusivaltainen sekametsä jossa yleensä on pienialaisia aukeampia alueita joita  tuuheammat alueet rajaa. Puuston monimuotoisuus aikaansaa pedoilta suojaavan vaikutuksen ja tässä suhteessa kuusi lienee tärkein. Kuusia käytetään myös talvivarastojen tekoon jolloin eläimet asettavat norkkoja suurten kuusten tiheiden oksien päälle (Sulkava & Sulkava1996 ).                                                                                                                           
Naaraan elinpiiri on keskimäärin 8 ha suuri ja sen sisällä on lehtipuuvaltaisia ydinalueita joita käytetään muita alueita enemmän (Selonen ym 2001).

 Vanhaa kuusivaltaista metsää elinpiirissä on yleensä  3-4 ha. Koiraiden elinpiirit ovat suuremmat ( keskimärin n. 50 ha), mutta ne voivat koostua useammasta naaraselin-piiristä joiden väliset alueet käytetään vain kulkureitteinä.

 Selonen ym (2001) ovat selvittäneet liito-oravan esiintymistä suhteessa vanhan kuusivaltaisen metsälaikun kokoon kaakkoissuomessa. Tässä tutkimuksessa ei voitu esittää mitään minimialaa joka takaisi liito-oravan esiintymistä tai säilymistä. Tulokset osoittivat kuitenkin, että pienimmät asutut metsälaikut olivat suuremmat kuin  keskimäärin eli  Iitin seudulla yli 7,6 ha  ja Anjalankosken alueella yli 10 ha. Selityksenä pidettiin, että suuremmassa laikussa liito-oravalla oli paremmat mahdollisuudet löytää elinpiirin laatuvaatimuksia täyttäviä alueita.  

Liito-orava pesii koloissa, pöntöissä, oravanpesissä tai rakennuksissa. Suosituin pesäpaikka etenkin talvella on luonnonoloissa käpytikankolo joka usein sijaitsee haavassa. Samoja paikkoja käytetään myös päivälepoon. Yksi eläin voi vuodessa käyttää 5-7 eri pesäpaikkaa (Hanski 1998).

 Liito-oravaan biologian erikoispiirre on, että alue voi olla väliaikasesti tyhjä mutta se asutetaan kuitenkin uudestaan ja jokainen lajille soveltuva alue on täten itsessään elintärkeä lajille. Tämä edellyttää tietenkin että kulkuyhteydet alueelle toimivat.

 Liito-orava on Suomessa uhanalainen (Vaarantunut VU). 

3.2.  Liito-oravan vaellusreitit

 Nuorten liito-oravien levittäytymistä uusille alueille on selvittänyt Selonen ja Hanski (2002). Vaellusreittien metsän laatu vaihtelee mutta kuusivaltainen metsä on suosituin. Nuoret liito-oravat pystyvät ylittämään noin 30-70 m aukkoja yhdellä liidolla sekä noin 100 m leveitä aukkoja joilla on muutama puu. Kuitenkin näköpiirissä tulee olla sopiva metsä aukon toisella puolella. Mikäli jonkun vaellusväylän toimivuutta halutaan varmistaa tulisi kuitenkin järjestää paras  mahdollinen vaihtoehto eli kuusivaltainen sulkeutunut tarpeeksi leveä metsäkäytävä.  

3.3. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat 

3.3.1. Liito-oravan lisääntymispaikat 

Liito-oravan lisääntymispaikkoina on pidettävä ne paikat missä naaras:

1.      Viettää aikansa valmistautuessaan lisääntymiskauteen (syöden ja eri pesäpaikkoja etsien ja käyttäen,

2.      Ottaa osaa kevään kiimaleikkeihin paritteluineen

3.      Hoitaa poikasiaan ja käy syömässä pitääkseen kuntoaan yllä jotta poikasille riittävä maidontuotanto on mahdollinen.

4.      Paikat missä poikaset liikkuvat valmistautuessaan lähtemään vaellukselle tarpeeksi vartuttuaan.

5.      Alueet jonka myötä poikaset liikkuvat uusille reviireilleen. 

Liito-oravan lisääntymispaikkoina on pidettävä ne paikat missä koiras

6.      Viettää aikansa valmistautuessaan lisääntymiskauteen (syöden ja eri pesäpaikkoja käyttäen etsii naaraita)

7.      Ottaaa osaa kevään kiimaleikkeihin paritteluineen

8.      Käy etsimässä naaraita kakkospoikueen paritteluaikana eli toukokuun jälkipuoliskolla.

9.      Alueet jonka myötä koiraat  liikkuvat naaraiden reviirien välillä. 

Jokaisen tällaisen paikan hävittäminen tai heikentäminen on Luonnonsuojelulain § 49  mukaan kielletty.

Tämä asetta alueelle missä lisääntymispaikat sijaitsevat tietynlaisia vaatimuksia: 

-         Alueen on oltava tarpeeksi laaja ja yhtenäinen  jotta: 

1.        Liito-oravat hyväksyvät sen asuinpaikaksi.

2.      Pedot eivät pääse saalistamaan liito-oravia liian harvan tai pienialaisen tai reuna-alapainotteisen puuston johdosta.

3.      Alueella olisi olla myös huonona norkkovuonna tarpeeksi ruokapuita ym liito-oravan perusvaatimuksia täyttäviä puita ja osa-alueita.

4.      Alueella esiintyy uusia koloja tekeviä käpytikkoja sekä uusia pesiä tekeviä tavallisia oravia.

5.      Aluetta kaventamalla ei saa altistaa puita myrskytuhoille, etenkin vanhat kuuset ovat liito-oraville tärkeitä reviiri, pesä ja ruokavarastopuita mutta samalla hyvin alttiita myrskytuhoille mikäli metsään avataan uusia tuuliaukkoja.  

3.3.2. Liito-oravan levähdyspaikat

 Liito-oravan levähdyspaikkoina tulee pitää paikkoja missä eläimet viettävät aikansa lisääntymiskauden ulkopuolella sekä paikat missä poikaset oleskelevat juuri lähdettyään vaellukselle.  

Tällaisena paikkana toimii kolo, pönttö,  oravanpesä, ja joskus jopa tuuhea kuusi. Poikaset käyttivät Mustasaaressa tehdyssä tutkimuksessa hyvin yleisesti oravanpesiä levähdyspaikkoina valmistautuessaan lähtöön sekä vaelluksillaan (Lampila 2000). 

 Jokaisen tällaisen paikan hävittäminen tai heikentäminen on Luonnonsuojelulain § 49  mukaan kielletty.

 Tämä asettaa alueelle missä levähdyspaikat sijaitsevat tietynlaisia vaatimuksia:

 -         Alueen on oltava tarpeeksi laaja ja yhtenäinen  jotta:

 6.        Liito-oravat hyväksyvät sen  asuinpaikaksi

7.      Pedot eivät pääse saalistamaan liito-oravia liian harvan tai pienialaisen tai reuna-alapainotteisen puuston johdosta.

8.      Alueella tulisi olla myös huonona norkkovuonna tarpeeksi ruokapuita ym liito-oravan perusvaatimuksia täyttäviä puita ja osa-alueita.

9.      Alueella esiintyy uusia koloja tekeviä käpytikkoja sekä uusia pesiä tekeviä tavallisia oravia. Aluetta kaventamalla ei saa altistaa puita myrskytuhoille, etenkin vanhat kuuset ovat liito-oraville tärkeitä reviiri, pesä ja ruokavarastopuita mutta samalla hyvin alttiita myrskytuhoille mikäli metsään avataan uusia tuuliaukkoja. 

 4.    Tulokset
4.1.                              Kartoitus

 Löydetyt lisääntymis- ja levähdyspaikat (kolot, pöntöt, oravanpesät)  sekä ulostepapana-löytöpaikat ja niiden sijainti maastossa näkyy kartasta 2.  Olen yhdistänyt alueet missä on papanalöytöjä sekä lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ja tämä alue muodostaa noin 18 ha suuren alueen jossa myös on kaksi tunnettua aluetta missä on todettu paritteluun liittyviä kiimaleikkejä. Arvioni on, että tällä rajatulla alueella esiintyy liito-oravien käyttämät lisääntymis-ja levähdyspaikat. Kyseinen alue, sekä tärkeät syönnösalueet, liikkumista mahdollistavat alueet, liikkumisreitit muille alueille ja lajille sopimattomat alueet löytyvät kartalta 3.

 Olen käytössä olevaan tietoon perustuen osoittanut eri naaraiden lisääntymis- ja levähdyspaikka-alueiden painopistekohdat  karttaan 3. Radiotelemetriaseurantojen  perusteella naaraiden elinpiirit yleensä ovat erillään toisistaan (mm Reunanen & Wistbacka julkaisematon, Hanski 2001)

 4.2. Arvio alueen liito-oravakannasta 

Alueen liito-oravakantaa on paikallisten asukkaiden mukaan vanhaa perua eli liito-oravia on esiintynyt ainakin 1950-luvulta mutta ilmeistä on, että alueen kanta on vieläkin vanhempaa perua.  Mats Finlundin mukaan liito-orava on alueella taantunut 1960-luvun tilanteeseen verrattuna. 

Aluetta on seurattu tutkimusmielessä alkaen 2001 ja tämän sekä asukkaiden tietojen perusteella alueen liito-oravakannasta voidaan esittää seuraavaa perustietoa: 

1.      Alueella esiintyy vuosittain 3-5 naarasta.

2.      Naaraiden esiintymisen painopisteet nykytietämyksen mukaan ovat  itäosa (itäkulmasta –eteläkulmaan).

3.      Lisäksi 2 naarasreviiriä sijaitsee alueen eteläisessä osassa.

4.      Tämä jakauma missä kolme naarasreviiriä on alueen itäisissä osissa vastaa melko hyvin mm alueen lehtipuusto-osuuden jakaumaa sillä itä osissa metsänreunoissa lehtipuuosuus on noin 20% ja paikoitellen on puhtaita lehtipuumetsiköitä..

5.      Lisäksi alueella esiintyy koiraita suunnilleen yhtä monta kuin koiraita (mm Wistbacka & Mäkelä julkisematon).

6.      Mikäli jokaisella naaraalla on poikasia alueella voi välillisesti olla jopa  15-18 liito-oravaa.

7.      Tämä tarkoittaa, että alueen jokainen tässä kartoituksessa löydetty lisääntymis- ja levähdyspaikka saattaa olla tähän aikaan käytössä.

8.      Muutoinkin näitä paikkoja käytetään koska eläimillä niin kuin yllä mainittiin saattaa olla   5-8 pesäpaikkaa käytössä/vuosi.

  

4.3. Naaraiden elinpiirien kuvaukset 

Naaras-elinpiiri 1: Sijaitsee jäähallin itäpuolella ja voi arvioni mukaan ulottua Suvilahden koulun viheralueelle. Havaintoja poikueista on vuosilta 2002-2003 ja myös 1990-luvulta. Alueella on vähintään 6 lisääntymis- ja levähdyspaikkaa ja ulostepapanlöytöjen perusteella alue on liito-oravien käytössä.  Kiimaleikkeihin käytetty alue on myös rajattu karttaan 2 ja rajaus perustuu Finlund (1986) artikkeliin. Alueella ylispuina ovat kuusi sekä koivu. Aluetta on jo kavennettu jäähallin laajennuksen yhteydessä. Elinpiirin painopiste  on merkitty  karttaan 3.

                                                               
Naaras -elinpiiri 2: Sijaitsee jäähallin itä-kaakkoispuolella. Havaintoja poikueista on vuosilta 2002-2004. Alueella on ainakin 8 lisääntymis- ja levähdyspaikkaa ja ulostepapanlöytöjen perusteella alue on liito-oravien käytössä. Alueella ylispuuna  on mänty sekä kuusi. Kaakkoisosassa lehtipuun osuus merkittävä. Elinpiirin painopiste  on merkitty  karttaan 3.                                   

                                                                                                                                                                                   
Naaras-elinpiiri 3:
Alueelta on poikuehavaintoja vuosilta 2003-2004. Arvioni mukaan alue ulottuu osaksi myös Ahvensaaren pohjoisosiin ja Ahvensaaren syönnösalue voi olla tämän naaraan käytössä. Alueella on 15 lisääntymis- ja levähdyspaikkaa. Ulostepapanahavaintojen mukaan alue on liito-oravien käytössä. Tällä alueella havaittiin myös 3 liito-oravan kiimaleikkiä maaliskuussa 2005. Elinpiirin painopiste  on merkitty  karttaan 3. 

Naaras-elinpiiri 4: Tämä alue sijaitsee Heikki Kosken kesähuvilan ympärillä. Heikki Kosken havaintojen mukaan liito-oravien poikueita on todettu huvilan ullakolla kesään 2000 saakka minkä jälkeen liito-oravia ei ole seurattu. Huvilan läheisyydessä on 6 lisääntymis-levähdyspaikka sekä papanalöytöjä vuodelta 2005 joten alue on liito-oravien käytössä. Elinpiirin painopiste  on merkitty  karttaan 3.  

Naaras- elinpiiri 5: Alue sijaitsee tutkimusalueen länsiosassa ja papanoita sekä lisääntymis- ja levähdyspaikkoja löytyi pitkin rantaa ja alue ulottuu arvioni mukaan Naaras-alue 4 saakka. Papanajätöksien perusteella myös osa moottoritien eteläpuolista metsäkaistaa käytetään. Alueella on vähintään 6 lisääntymis- ja levähdyspaikkaa ja havaintoja poikueista on vuosilta 2002-2005. Elinpiirin painopiste  on merkitty  karttaan 3. 

 4.3. Kyseisen kannan tärkeys populaatiolle 

Tämän alueen kanta on populaatiolle hyvin tärkeä koska se pystyy vuosittain tuottamaan poikasia.   Yhtenäinen metsäalue suojasi ilmeisesti liito-oravia suurten pöllöjen saalistuksesta huonona myyrätalvena 2003-2004 ja kolme neljästä naaraasta selvisi hengissä. Täten alue pystyy täyttämään lähialueiden katovuosina syntyneet asukasvajeen.  Mm Risön Natura 2000 alueella vuonna 2004 ei todettu yhtään poikuetta kun niitä myyrähuipun aikana 2002-2003 oli 2-3 kpl. Naaraiden selviytymisraja kulki melkein välittömästi tämän tutkimusalueen itäpuolella. Samaten metsäalueen Mustasaaren osuudella katosi vähintään 5 vuoden 2003 vuoden naaraista. Kuparisaaren alueella on nähty sekä huuhkajaa, että kanahaukkaa. Etenkin huuhkaja voi talvisin huomattavasti verottaa liitooravakantaa.                                                                                                                                                                                                                               

Arviointi ja toimenpidesuositukset

 Alue on hyvin tärkeä liito-oravaesiintymä joka voi tuottaa poikasia myös lähialueille. Lähtökohtana tulee olla liito-oravien lisääntymis- ja levähdysalueiden hävittämisen ja heikentämisen välttäminen (Luonnonsuojelulaki § 49). Lisäksi tulisi huomioida Maankäyttö- ja rakennuslain 5 § 4 kohta sekä §§ 39 ja 54.

 Korpelaisen (2005) mukaan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen ekologisen toimivuuden säilyttäminen on pääasia.  Niillä on ympärivuotinen suoja vaikka olisivatkin vaikka vain osan vuotta tai sitä harvemmin käytössä. Niihin voivat sisältyä esimerkiksi kosinta ja pariutumisalueet.

 Kaikkien naaraiden, sekä luonnollisesti myös niiden sisällä tai välillä liikkuvien koiraiden ja poikasten, lisääntymis- ja levähdyspaikkojen ja niitä ympäröivien  metsäalueiden säilyttäminen tarpeeksi laajoina, jotta lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei häitetä tai heikennetä, tulee arvioni mukaan toteuttaa antamalla  kartassa 3 vihreällä merkitty 18 ha suuruiselle alueelle VL/S merkinnän (kartta 3). Se ei luonnonsuojelusyistä  sovellu lisärakentamiseen. Alueen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentämisen välttämiseksi vaellusmahdollisuudet tulee turvata kartan 3 osoittamissa suunnissa (A,B,C,D).

 Kuten yllä mainittiin naaraan elinpiirissä on yleensä 3 - 4 ha vanhaa sekametsää. Koska alueella voi esiintyä 4-5 naarasta  koko kartassa 3 rajattu vihreä alue on käytössä. Koska liito-oravan elinpiiri voi olla tätä suurempi (keskiarvo 8 ha) myös vihreällä merkityn alueen reuna-alueiden lehtipuustoa tarvitaan mm syönnösalueina sekä suojaavana puustona (kartta 3 ; alueet 1,2, ja 3). Tulee muistaa että kyseessä on rajattu alue ja rakennuksille menetettyä metsäluontoa ei voida korvata.   

Metsänhoito ja seuranta

 Alueen metsänhoidolle tulisi laatia suunnitelma joka takaa ehdotetulle VL/s alueen metsien pysymisen luonnontilaisena ja monikerroksisena siten, että nykyisiä tuulivaurioita paikataan ja uusia  ei synny. Myös erityisesti Ahvensaarella tulisi tihentää metsää jotta alueen metsäluonto saadaan monipuolisemmaksi . Jatkossa olisi hyvä kartoittaa liito-oravien esiintymistä jotta voidaan seurata mikäli alueen rajauksissa on onnistuttu noudattamaan luonnonsuojelulain määräyksiä. Lisäksi vaellusreiteille tulisi tehdä reittikohtaiset suunnitelmat.


Esirakentamissuunnitelma! Tekninen lautakunta aikoo alkaa aitovaasalaiseen tapaan töihin ennen kaavan hyväksymistä.

 8.6.2005 oli esillä asia, jossa haetaan lupa metsän kaatoon ja maansiirtotöihin alueella.

HUPSISTA: Pöydällepanon aikana esitys muuttui:

2.  asettaa suunnitelman nähtäville ja hakea maisematyöluvan kaupunginhallituksen suunnittelujaostolta.

joka kuului kaksi viikkoa sitten

2.  antaa katu- ja vihertoimelle luvan aloittaa työt alueella sen jälkeen kun asuntomessutoimikunta on hyväksynyt suunnitelman.

YLEENSÄ PÖYDÄLLEPANON  AIKANA EI ESITYS MUUTU -  SE TULEE TÄSMÄLLEEN SAMANLAISENA SEURAAVAAN KOKOUKSEEN -NO,  TÄLLÄ KERTAA PAREMPAAN SUUNTAAN VAIKKA SINÄNSÄ OUTO MENETTELY!


 

SUVILAHDEN ASUNTOMESSUALUEEN ESIRAKENTAMISSUUNNITELMA

Kadunsuunnitteluinsinööri MJL

Katu- ja vihertoimi on teettänyt Suvilahden asuntomessualueesta rakennettavuusselvityksen. Rakennuttamisselvityksen avulla pyritään selvittämään, millaisia perustamis-tapavaihtoehtoja voidaan käyttää suunnitellulla messualueella. Nyt laadittu suunnitelma sijoittuu Suvilahden koulun eteläpuolelle Kaninpolun, Majavanpolun ja Urheilu-kentän väliselle alueelle, mikä vahvistetun asemakaavan mukaan on tällä hetkellä y-tontti. Ko. alue on toiminut myöskin läjitysalueena silloin kun Suvilahden asuntoaluetta on rakennettu.

Ko. alueella on täyttöalueen alle jäävän savikerroksen paksuun pääosin alle 3,5 m. Po. alueella on tarkoitus esikuormituksen avulla pienentää tulevien piha-alueiden painumat niin pieniksi, ettei siitä aiheudu rakentajille haittaa tai kuluja. Kyseisellä kortteli-alueella on alueita, missä täyttöä ei ole aiemmin ollut ja näille osin ei kannata esikuormitusta toteuttaa vaan siellä tulee suorittaa massanvaihto. Pallokentältä siirryttäessä jäähallin suuntaan, ei maaperästä aiheudu kohtuuttomia ongelmia rakentajille. Sen sijaan meren puolella ei esikuormitus auta vaan siellä joudutaan rakenteet perustamaan joko massanvaihdon tai paalutuksen varaan.

Tonttien täyttötyöt voidaan aloittaa syksyllä 2005. Tällöin ensimmäisessä vaiheessa täytetään ko. alue moreenilla tasoon +1,5 m. Moreenitäyttö saa olla alueella kaksi kuukautta ja sen jälkeen alue voidaan täyttää louheella tasoon +2,5 m. Tämän täytön tulee olla alueella vähintään vuoden. Tämän jälkeen louhetäyttö voidaan siirtää joko massanvaihtoalueille tai mahdollisten ruoppausaltaiden reunoiksi.

Täytön toteuttamisen haittojen pienentämiseksi rakennetaan pallokentän länsireunaan 6 m:n levyinen ajoyhteys. Lisäksi vapaa-ajan kevyenliikenteen kulun helpottamiseksi rakennetaan kevyenliikenteen väylä Oravanpolulta Kärpäntielle.

Kaupungininsinööri

Tekninen lautakunta päättää

1. hyväksyä Suvilahden asuntomessualueen esirakentamissuunnitelman ja siihen liittyvien tilapäisten yhteyksien rakentamisen,

2. antaa katu- ja vihertoimelle luvan aloittaa työt alueella sen jälkeen kun asuntomessutoimikunta on hyväksynyt suunnitelman.

Päätös Jäsen Lehdon esityksestä pöydälle.
 

Tekninen lautakunta 8.6.2005

 Kaupungininsinööri

                         Tekninen lautakunta päättää

 1.      hyväksyä Suvilahden asuntomessualueen esirakentamissuunnitelman ja siihen liittyvien tilapäisten yhteyksien rakentamisen,

 2.      asettaa suunnitelman nähtäville ja hakea maisematyöluvan kaupunginhallituksen suunnittelujaostolta.


 

Tässä asian liitekartat: