Vaskiluodon metsä 2

Havsnära boende till Gamla Vasa!

Vaskiluodon metsä1

 Mihin menet Vaasa?

Vaasanpuistikon vaarat

RokkiWerstas

--------------

Kuvia Öjenistä

Avantouintia

Kurkishow

 vaasalaisia vaasalainen vaasa

KUNTAVAALINUMERONI ON 255 > VAALIKIRJOITUKSIA  TÄÄLLÄ> https://tapioosala.wordpress.com/ Nojapolkupyörä nojapyörä nojakki Härmäpyörä   > TÄNNE
Katariina Järvisen levyt
Vacon Oyj:n  liikelahjana käyttämä Vaasa Kuvateos on varustettu Vaconin omin kansisuojapaperein. Yrityksillä ja instituutioilla on mahdollisuus saada kirjat omin yksilöllisin kansin.   Lisätietoa: gsm 0400 761185 tai sähköposti: tapio.antero.osala@gmail.com     NOJAKKI - HÄRMÄPYÖRÄ   Nettipäiväkirja   Öjenin taistelu ja  sen suojelu on Tapion ehkä merkittävämpiä saavutuksia. Siitä tulevat nauttimaan tulevatkin sukupolvet. Katso! Elokuussa 2003 valmistui ensimmäinen sarja Härmäpyöriä.	VAASA Kuvateos VASA Bildverk Vaasan 400-vuotisjuhlien kunniaksi on ilmestynyt kaksikielinen VAASA Kuvateos - VASA Bildverk Kirjan kuvaajat ovat Rita Lukkarinen ja Eero Murtomäki. He kuvasivat toista vuotta kirjaa päätoimisesti. Kirjaan valittiin 350 kuvaa. Taiton teki Eero Murtomäki Pieniä näytteitä kuvamateriaalista täältä   Kirjan suomenkieliset tekstit kirjotti Tapio Osala, ruotsinkieliset kirjailija Yvonne Hoffman.   Kirjasta on myös englannin-/saksankielinen laitos: Vaasa Illustrated - Bildband. Sen tekstit ovat Gerald Porterin ja Lothar Freundin Hieman esimerkkejä kirjan sisällöstä täällä.   Kirja on myynnissä Vaasassa: - Suomalainen Kirjakauppa, Rewell Center; - Kirjakauppa Gros,   OVH on 69 €.     Kustantaja valmistaa kirjaa yrityksille ja laitoksille yksilöllisillä kansilla varustettuna.     (gsm 0400-761185)                                                                       Härmäpyörä - PampasPed NOJAKKI - liggcykel - Recumbent Kaarinan erikoispyöränäyttelyssä 19.10.2002 esiteltiin Suomen ensimmäinen tehdasvalmisteisen nojapolkupyörän prototyyppi "Härmäpyörä". Ajaminen on mukavaa ja helppoa jopa 92-vuotaalle - opettelu kestää  max 20  sekuntia! Ajoasento näyttää ehkä oudolta mutta kun istuu pyörään niin käsitys muuttuu! Niska, takapuoli, eivätkä ranteet väsy pitkälläkään reissulla! Isotkin mäet nousee tasaisen kevyesti pienellä vaihteella. Alamäessä saa huikeankin vauhdin! Istahdat kuin  nojatuoliin. 31.7.2003 esiteltiin sitten valmis pyörä. Elokuussa 2003 on pyöriä sitten myynnissä Alahärmässä.
	HÄRMÄPYÖRÄSIVULLE

  Tekemäni kirjat.       

Näiden kotisivujeni tarkoitus on kertoa harrastuksistani, tarjota luontotietoa, edistää avantouintia, nojapyöräilyä. Usein tavatessani ihmisiä kysellään hieman oudoista harrastuksistani ja voin sitten viitata näille sivuille. Kun joskus otan kantaa myös yhteisiin asioihimme niin näillä sivuilla tarjoutuu mahdollisuus vähän tarkemmin perustella mielipiteitäni.

Hyvä kannattaa säilyttää
Pohjalainen (pääkirjoitus 5/8) puuttuu kipeään asiaan. Osaavasta kunnallisesta työvoimasta on jo nyt kova pula. Täyttämättömiä lääkärinvirkoja on aivan liikaa ja hoitoa saa odottaa sekä terveyskeskuksessa että Keskussairaalassa. Miksihän? Kielipuoleen hallitseman sairaanhoitopiirin virkoihin vaaditaan kielitodistus. Vaasassa taas on keksitty panna myyntiin70-luvulla lääkäreille hankitut edustavat ensiasunnot. Hakisin syitä ennemmin näistä kuin rannoillamme törröttävien luksuskerrostalojen puutteesta. 

Vaasan - Merellisen menestyjän - merkittävin ympäristöllinen vetovoimatekijä on vapaat rannat, puistot ja virkistysalueet. Niiden uhraaminen luksuskerrostaloille vähentäisi olennaisesti vaasalaisten elämisen laatua. 
Vapaa-ajan palvelut on Vaasassa korkealla tasolla. Kaikenlaisia asuntoja –omakotitonttejakin – on myynnissä ja vuokrattavana vapailla markkinoilla runsaasti. Asuntopula, ei edes luksusasuntojen, ei ole yrittämisen tai työvoiman saannin este. 

Mansikkasaaren ja Vaskiluodon puistometsän uhraukset luksusasumiseen olisi melkoinen kolaus vetovoimallemme ja nykyisten vaasalaisten viihtyisyydelle. Keskustan ja Palosaaren koululaiset, hiihtäjät, lenkkeilijät, sienestäjät ja marjanpoimijat eivät olisi iloisia metsänsä asvaltoinnista.

Mansikkasaari voisi olla Vaasan näyteikkuna yliopiston, ammattikorkeakoulujen ja palosaarelaisten merellisenä virkistyskeitaana – ei suinkaan kerrostaloalueena.
Mustikkamaan ovat veronmaksajat lahjoittaneet Strömbergille laajenemisalueeksi. Koska laajenemista ei tapahtunutkaan voisi sen palauttaa takaisin niin omistaja voisi vaikka jättää sen eteläiseksi virkistysalueekseen. Metsä on upea ja siellä viihtyy myös EU:n tiukasti vaalima liito-orava. Tien toisella puolella - Melaniemessä - on runsaasti kaavoitettua, rakentamatonta tonttimaata.

Merenläheisellekin rakentamiselle toki Vaasasta löytyy mahdollisuuksia. Rantakatu 1:ssä on myynnissä ja odottamassa luksusrakentajaansa yli 100:n asunnon tontti. Rakennuslupakin on! Merenläheinen Gerbynniemi odottaa päteviä kaavapäätöksiä ja vaikkapa valtakunnallisia rakennusmessuja.

Vaasalaisen kaupunkikulttuurin ja C.A. Setterbergin asemakaavan peruspilari on kaikille vapaat rannat ja viheralueet. Näen nämä myös tärkeänä vetovoimatekijänä enkä uhrattaisi niitä kehityksen nimissä.

Tapio Osala (vihr)
Vaasa

Palvelut kuntoon ja Vaasa nousuun (Pohjalainen 26.7.2004)

Kunnan perusidea ja tehtävä on kuntalaisten hyvinvoinnin ja peruspalveluiden takaaminen. Vaasassa sairaanhoito ja sosiaalipalvelut ontuvat pahasti eivätkä ole ”ympäristökuntia ylivoimaisesti paremmat”. 

Vaasan eturivin päättäjät ja virkamiehet ovat huolissaan ulkokuntalaisten asuntoasioiden järjestämisestä. Viheralueet, rannat, puistot ja ulkoilualueet ollaan uhraamassa toivoessa  raharikkaiden muuttoaaltoa kaupunkiimme. Samalla voidaan pyllistää nykyisille asukkaille. 

Satojen asuntojen rakentaminen Vaskiluodon arvokkaaseen liikunta- ja virkistysmetsään tyhjentäisi entisestään taajamiamme. Valtaosa tulevista asukkaista tulisi Vaasasta. Vaasan useat sadat myynnissä ja vuokralla olevat tyhjät asunnot lisääntyisivät väistämättä. Moni yksityinen vuokra-asunnon omistajakin kärsisi hintatason laskusta ja tyhjäkäytöstä – puhumattakaan yleishyödyllisten yhtiöiden tyhjäkäytön lisäyksestä ja tätä kautta vuokrien korotuspaineista. 

Itsepintaisesti uskotaan entistä suuremman asuntojen ylitarjonnan lisäävän kunnan väkilukua.  perusteluja tälle olettamukselle ei ole esitetty. 

Entäpä jos väkiluku lähtisi nousuun ja tyhjät sadat asunnot täyttyisivät kun saataisiin peruspalvelut – edes alkajaisiksi lääkäripalvelut - kuntoon? Jospa nykyiset puistot ja vapaat rannat rauhoitettaisiin kaikille vaasalaisille rakentamispyrkimyksiltä? Mitä jos tekisimme toisin ja toisimmekin rannat  jo olemassa olevien  asuntojen ja palveluiden äärelle?    

Vaskiluodon metsä oltiin ”kehityksen” nimissä  kaatamassa jo edesmenneen Ranta-Rockin leirintäalueeksi. Kansa vastusti ja metsä säästyi . Vuosien tiimellyksessä on myös muita virkistysalueitamme oltu uhraamassa muualta muuttaville veronmaksajille. Kustaanlinnan puisto rinnebungaloweineen ja jopa Hietasaari tornitaloineen olivat taannoin eräiden valtuutettujen vetovoimaisen uudisrakentamisen kohteina. 

Ulkokuntalaisten  asuinolojen järjestämisessä ei tunnu olevan väliä mihin rakennetaan, kunhan vain rakennetaan. Ovatko päättäjät sittenkään vaasalaisen asialla?

Jospa rakennettaisiinkin uimaranta, maauimala ja muuta vesistöä Vanhan Vaasan - Ristinummen alueelle. Viihtyisällä alueella on tyhjiä asuntoja valmiina  sekä valmiiksi kaavoitettua rakentamatonta aluetta. Vetovoimaisuuden lisääminen siellä johtaa Vaasan väkiluvunkin kasvuun – virkistysalueita tuhoamatta.

Asuntojen ylitarjonnan seurauksista ei ole pohdintoja näkynyt eikä kuntalaisten mielipidettä virkistysalueiden uhraamisessa ole kysytty. Onko yleiskaavan tarkoitus unohtunut?  Onko Vaasan maankäytön suunnittelu alistettu tilapäiselle uudisasukasprojektille? Onko valtakunnallinen rakennusliike valittu ennen osayleiskaavan muutosta? 

Vaskiluoto saattaa olla  lähtölaukaus yhteisten rantojemme ja virkistysalueiden voimaperäiselle hyödyntämiselle ”kehityksen” nimissä. Suvilahden ranta on jo liipasimella, sitten on vuorossa Mustikkamaa, Mansikkasaari ja Sundin ranta. Kustaanlinnaa ja Hietasaarta on jo aikaisemmin väläytelty.  Ehkä  Storbergetin metsäkin Gerby-Västervikissä soveltuisi ”täydennysrakentamiseen”? 

Pitäkäämme Vaskiluodon metsä  pystyssä - kaikille, tasapuolisesti.  Jarrumiehen leiman kestän paremmin kuin kaatoleiman Vaskiluodon petäjän kyljessä.   - Tapio Osala

 

 

Mihin menet Vaasa? 28.6.2003

Vaasan kaupungin palvelurakenne yskii, velkamäärä, verot ja taksat nousevat, omaisuutta myydään käyttökulujen katteeksi, väki vähenee. Kriisi?
Epärealistiset visiot väestöpohjaltaan kasvavana seutukunnan veturina siivittävät korkealentoisiin strategioihin, jotka työllistävät konsultteja ja vievät aikaa varsinaiselta työnteolta.

Säästääkö Vaasa itsensä hengiltä? Aikaisemmin Vaasan vetovoimaisuus perustui lapsiperheiden kannalta maan parhaisiin palveluihin. Omalääkärijärjestelmässä olimme ensimmäisten joukossa, terveyskeskusmaksua ei peritty, peruskoululaisilla oli iltapäiväkerhoja, laadukas päivähoitopaikka löytyi kohtuuhintaan kaikille,  vanhuksista huolehdittiin, lääkärille ei tarvinnut jonottaa, koulutuskirjo oli runsasta myös peruskoulussa.

Holtittoman taloudenpidon seurauksena ollaan etsimässä ratkaisuja kuntalaisten palveluiden merkittävästä supistamisesta. Tyhjenevää rahapussia paikataan verojen ja taksojen korotuksilla. Kunnallisvero, terveyskeskusmaksu, vesimaksut…Jo pitkään on omaisuuden myynnillä paikattu syömävelkaa.

Voitaisiinko ajatella toistakin tietä? Voisiko hyvä palvelutarjonta houkutella lapsiperheitä, eläkeläisiä ja muita veronmaksajia Vaasaan. Pitäisikö päinvastoin korottaa palvelutasoa ja alentaa maksuja? Ainakin liikemaailmassa hintojen lasku ja laadun parantaminen lisää kokonaiskysyntää ja tuloja. Yksikköhinnan korotus ei johda välttämättä kokonaistulojen kasvuun. Kaukaa ei tarvitse esimerkkejä kunnista, jotka ovat palvelutasoaan parantamalla onnistuneet lisäämään väestöpohjaansa. Olisi Vaasan syytä ottaa lusikka kauniiseen käteen ja ajateltava asioita lapsiperheiden kannalta? Vai uskotaanko muutaman rannalle mahdollisesti muuttavan nousukkaan ratkaisevan ongelmamme? Osataanko Vaasan tilasta tehdä oikeita kysymyksiä ennen ratkaisujen tekoa?

Asuntomarkkinoillamme on tarjonta historiallisen runsasta. Asuntoja on tyhjillään lähes tuhat. Kaupan on laaja valikoima kaikenlaisia asuntoja, myös sitä merenläheistä asumista. Vuokra-asuntoja on tarjolla yli puolentuhatta. Asuntopula on vihdoinkin kadonnut!
On vaikea ymmärtää mihinkä uusien asuntoalueiden kunnalle kallis rakentaminen tuo ratkaisun. Väestömäärän vähentyessä sen vain luulisi lisäävän tyhjiä asuntoja?
Vaasan parhaalla paikalla odottaa rakentajaansa ja merenläheistä asumista kaipaavia myllyn siilot. Ne ovat kaupan mutta kysyntää ei ole. Niihin mahtuisi toistasataa asuntoa…

Erikoista markkinatalouden suhdannetuntemusta osoittaa kaupungin äkillinen asunto-osakkeittensa  myynti-into juuri kun tarjonta on runsaimmillaan ja hinnat laskussa.

Kuntasektorin ulkopuolelta tulevat  konsultit tuskin löytävät Vaasan viisastenkiveä kiperässä tilanteessa. Kaupunkilaisten toistensa roskien keräily ei välttämättä johda suureen vetovoimaisuuden kasvuun ja Hyvään Elämään Vaasassa.

Tapio Osala (vihr)
Vaasa

Jalkamiehen Eldorado VAASANPUISTIKON VAARAT 2.6.2004

Saimme lehdestä lukea  (Pohjalainen 31.5) että Vaasanpuistikolla oli mitattu 98 km/t vauhti autolle.  Päivittäin pääkatuamme ylittävänä en hämmästynyt mittaustulosta.  

Vaskiluodon sillan ja Raastuvankadun välinen osuus on hengenvaarallinen jalankulkijalle. Onpa ihmisuhreja jo ollutkin.  Erityisen vaarallisia ovat liikennevalottomat suojatiet. Esimerkiksi lyseoiden kohdalla rantaan päin ajava liikenne tuijottaa jo Koulukadun liikennevaloja ylittäen säännöllisesti 40 km/t rajoituksen.   

Kamikaze-henkeä vaaditaan jos aikoo ylittää Vaasanpuistikon/Vaskiluodon sillan suojateitä pitkin vain liikennesääntöihin luottaen. Koulukadun liikennevaloista kiihdytetty vauhti on jalkamiehen/pyöräilijän tappava alamäessä rantaraitin kohdalla. 

Nopeudet ovat todella hulppeita ja jos joku auto antaisikin suojatietä ylittävälle tilaa niin viereistä kaistaa saattaa toinen hurjastella pysähtymättä ohi. On kokemusta… 

Valvonnan lisääminen ei yksin riitä vaan nopeuksien laskemiseksi  Vaasanpuistikon/Vaskiluodon sillan suojateiden turvallisuuden kohdalla olisi varmaankin tehtävä joitain rakenteellisia muutoksia.

Ne, jotka pitävät valitustani aiheettomana voivat käydä ennen tuomitsemistani kokeilemassa suojatietä Hietasaaren kohdalla ja Hoviskan rantaraitin kohdalla ruuhka-aikaan. 

Me vielä hengissä säilyneet vaasalaiset olemme toki nämä vaarapaikat jo oppineet mutta pian tulee pahaa aavistamattomia matkailijoita sankoin joukoin vieraaksemme.

Tapio Osala  

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

TAPIOS  VALSIDA

Så här skaffar vi läkare till stan! Orsaken till läkarbristen har Du här!

Här kan Du ladda min valmanifest (.pdf -file).               En Dum pingvin - vits!

Här en svensk insändare och här kommer Du till min finskspråkiga valsida

 

Havsnära boende till Gamla Vasa! (Vbl 3/8 -04)
Ledande politiker och tjänstemän har fått en fix idé att exploatering av våra gemensamma stränder och parker skulle lösa Vasas problem.

När byggandet av Gerby-Västervik –området inleddes lovades de inflyttade havsnära boende och tillgång till stränderna. Förverkligandet har misslyckats illa och löftena har inte infriats. Tillgång till Storvikens stränder har nyligen försvårats med en ny stadsplan. I dessa norra stadsdelar kunde man ha haft mycket havsnära boende. 

Nu har man börjat exploatera nya områden. Mest hisnande är förslaget att bebygga Vasklotskogen med höghus! Sedan följer Sunnanviks stränder, Smulterön, Brändö sund, Blåbärslandet...

Beslutfattare resonerar att det skulle finnas i otal ”goda skattebetalare” någonstans som bara väntar på ”havsnära boende” just i Vasa och sedan skulle flytta hit gladeligen för att betala skatt. Jag tror inte på detta.

Kommunens grundläggande idé är att sköta om sin egen befolkning; de gamla, sjuka och barn till att börja med. Just nu hamnar nödställda Vasabor köa flera veckor till läkare och till socialbyrån. 

Vi Vasabor som redan bor här behöver våra Vasklotskogar, fria stränder och grönområden. Det finns flera hundra tomma bostäder i alla kategorier i Vasa. Befolkningstillväxten har stagnerat och nybyggen innebär bara flera tomma bostäder. Varför inte göra stadsdelar med tomma bostäder attraktivare?

I städer behövs alla stränder för hela befolkningen. Med välskötta och planerade stränder kan även bostäder i centrum, Brändö, Sunnanvik, Storviken, Derby och Västervik räknas som ”havsnära”. På längre sikt – via kommunsammanslagningar - kommer även egnahemshusområden med privata stränder finnas inom Vasas gränser.

Vad sägs om en insjö med båthamn mellan Prästgårdsbacken och Aspnäs? En till båthamn vid en insjö kunde placeras vid Korsholms vallar och ytterligare en i Gamla Hamnen. Gamla Vasa kanal är vanskött och har blivit igenvuxen. Kanalen borde iståndsättas som båtfarled. Det skulle vara fint att köra med båt från Södra stadsfjärden runt Batteriudden ända till Kornäståget - Gamla Vasa längs en historisk vattenled. På kvällen kunde man ta en strandpromenad längs den uppsnyggade kanalens promenadstråk. Kunde vi alltså göra tvärtom – ta stränder dit där tomma bostäder och tomter finns färdigt?

Kuststad Vasas största dragningskraft är stränderna – men all bör ha tillgång till dem. Kunde vi inte låta våra stränder och parker vara i fred och göra Vasa attraktiv och dragningskraftig genom att sätta sjukvården i skick igen?

Tapio Osala (grön)
Vasa

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

LÄKARBRISTENS ÖMTÅLIGA SANNING:

För våra svenska sjukvårdpolitiker, som har majoritet i beslutfattandet, är alltså läkarens språkkunskaper mycket viktigare än vårdandet av våra sjuka. Det stränga språkkravet försvårar även rekryteringen av läkare till Vasa stads hälsovårdscentral. Även Vasa stad lider av stor läkarbrist.  

Folk i övriga Finland tror att man inte klarar sig i Vasa utan goda kunskaper i svenska. Annonser med språkkrav i Läkartidningen bekräftar kontinuerligt denna skadliga synvilla. Även rekrytering av annat kompetent folk försvåras till Vasa. Som tvåspråkig har jag ingenting mot svenskan i sig men Vasas image är förvrängd och fel. Den måste rättas. Av den rättelsen drar nytta även sjuka svenskspråkiga!  

 > nedanför följer min artikel om hela eländet. VARNING: Läs inte om Du är sjuk!

 

Centralsjukhuset i kaos

Ledande sjukvårdspolitiker Kristina Stenman (sfp) och Per Hellman (sd) skrev tillsammans (Vasabladet 5/10) om psykiatrins ljusa framtid i Centralsjukhus. Psykiatrins huvudproblem förbigicks. Av läkartjänster är mer än hälften obesatta.  

Hela vårt sjukhus är i kaotiskt skick och ledningen bara målar upp strategier och beställer utredningar. Stenman och Hellman tycker t.ex att vi skulle behöva ett ”akademisk kunskapscentrum”. Även om man i dagsläget inte klarar av att sköta patienter. 

Den psykiatriska öppna vården haltar illa. Samtidigt som man har kört ner antalet vårdplatser har man inte satsat på den öppna vården. Av någon anledning har man stängt psykiatriska dagsjukhuset i mentalvårdscentralen.  Skribenternas illusioner på kommunernas satsningar på den öppna vården är ren utopi. Kommunerna bara sparar och drar ner kostnader och psykiatriska patienter vandrar längs Vasas gator. Vi har fåt läsa att dödligheten bland dem som är i ”öppna vården” överstiger markant det normala.  

I den saliggörande Strategin står det att Roparnäs sjukhus bör stängas, antalet platser skall minskas radikalt och patienterna bör flyttas till sjukhusbacken i Sandviken. Jag vet hur strategierna uppstår vanligen. Ofta är det inte många hjärnor bakom dem – sällan de riktiga experterna. Gummistämplar desto mera. Strategierna kan och bör läggas åt sidan om det är dumheter i dem. 

Vi vet hur trångt det redan är i Sandviken. Ledningen lär ha sagt att det finns nog rum mot havet... Man skulle alltså offra även resten av Gustavsroparken? Och simsstranden?

Ingen trovärdig orsak för stängning av Roparnäs har man inte presenterat. Skribenterna efterfrågar mera samarbete mellan somatiska områden och psykiatrin som en argument. Kanske de inte vet att på sjukhusbacken finns redan fungerande samarbete i form av den allmänsjukhuspsykiatriska polikliniken? 

Det har ryktats att Vasa stad skulle vilja ha Roparnäs sjukhusområde till attraktivt bostadsområde till välbärgade.  Detta är väl det mest trovärdiga orsaken till Roparnäs nedläggningsplaner? 

I den överoptimistiska skivelsen av Stenman och Hellman fick man höra gammal skåpmat från våras. Var det någonting som vi visste förut?  Händer det något konkret? Över ett halvt år sedan startade man ett utvecklingsprogram för den öppna vården. Det skulle ha varit intressant att höra någonting hur och med vilka personresurser det framskrider. Hur många läkare jobbar på heltid vid mentalvårdsbyrån? Hur mycket folk är det per psykiater i regionen?
 
Hela sjukhuset är i allvarliga – livshotande – svårigheter. Från tidningar har vi fått läsa att åtminstone följande enheter har pga. läkarbrist stora problem med sin grunduppgift: anestesiologi, gynekologi, lungsjukdomar, barnsjukdomar, psykiatri och röntgenologi. Kirurgerna kan inte opera utan anestesi… I och med läkarnas åldersstruktur och stundande pensionering blir situation värre varje dag.    

Har man under denna valperiod gjort någonting annat än för ett par år sedan presterat en promemoria ”rekryteringsprojekt”? Jag har sett det dammiga papperet men inga åtgärder. Vem har ansvaret och vad har gjorts?  Man ”rekryterar” med blygsamma annonser där det bästa lockbetet är sträng fordran på god förmåga i svenska. 

För våra svenska sjukvårdpolitiker, som har majoritet i beslutfattandet, är alltså läkarens språkkunskaper mycket viktigare än vårdandet av våra sjuka. Det stränga språkkravet försvårar även rekryteringen av läkare till Vasa stads hälsovårdscentral. Även Vasa stad lider av stor läkarbrist.  

Folk i övriga Finland tror att man inte klarar sig i Vasa utan goda kunskaper i svenska. Annonser med språkkrav i Läkartidningen bekräftar kontinuerligt denna skadliga synvilla. Även rekrytering av annat kompetent folk försvåras till Vasa. Som tvåspråkig har jag ingenting mot svenskan i sig men Vasas image är förvrängd och fel. Den måste rättas. Av den rättelsen drar nytta även sjuka svenskspråkiga! 

Rekrytering är inte ockultism. Man får nog läkare till Centralsjukhus om bara vilja finns. Jag har en olustig känsla att man sparar pengar med att låta bli att rekrytera på allvar. Obesatta tjänster kostar ju så litet. 

Skulle jag få bestämma, skulle all strategibollandet upphöras och utvecklandet av akademiska kunskapscentra läggas åt sidan tills alla läkartjänster skulle vara besatta. Då skulle överläkare och blockchefer ha mera tid och ork till ledning och planering. 

I kommunalval avgörs vilka som bestämmer åren 2005-2008 om vår sjukvård, även vid Centralsjukhuset. Lycka till Göran Honga! 

Tapio Osala (de Gröna)
Vasa