vaasalaisia
vaasalainen vaasa
Nojapolkupyörä
nojapyörä nojakki Härmäpyörä
> TÄNNE
|
|
Katariina
Järvisen levyt
|
|
Vacon Oyj:n liikelahjana käyttämä Vaasa
Kuvateos on varustettu Vaconin omin kansisuojapaperein.
Yrityksillä ja instituutioilla on mahdollisuus saada kirjat omin
yksilöllisin kansin.
Lisätietoa:
gsm 0400 761185 tai
sähköposti:
tapio.antero.osala@gmail.com
NOJAKKI
- HÄRMÄPYÖRÄ
Nettipäiväkirja
Öjenin taistelu ja sen
suojelu on Tapion ehkä merkittävämpiä saavutuksia.
Siitä tulevat nauttimaan tulevatkin sukupolvet. Katso!
Elokuussa 2003 valmistui ensimmäinen sarja
Härmäpyöriä.
|
Vaasan
400-vuotisjuhlien kunniaksi on ilmestynyt kaksikielinen
VAASA Kuvateos - VASA Bildverk
Kirjan kuvaajat ovat Rita Lukkarinen ja Eero
Murtomäki. He kuvasivat toista vuotta kirjaa
päätoimisesti. Kirjaan valittiin 350 kuvaa. Taiton teki Eero
Murtomäki
Pieniä näytteitä kuvamateriaalista täältä
Kirjan suomenkieliset tekstit kirjotti Tapio
Osala, ruotsinkieliset kirjailija Yvonne Hoffman.
Kirjasta
on myös englannin-/saksankielinen laitos: Vaasa Illustrated -
Bildband. Sen tekstit ovat Gerald Porterin ja Lothar
Freundin
Hieman
esimerkkejä kirjan sisällöstä täällä.
Kirja on
myynnissä Vaasassa:
-
Suomalainen Kirjakauppa, Rewell Center;
-
Kirjakauppa Gros,
OVH on 69 €.
Kustantaja valmistaa kirjaa yrityksille
ja laitoksille yksilöllisillä kansilla varustettuna.
(gsm
0400-761185)
Kaarinan
erikoispyöränäyttelyssä 19.10.2002 esiteltiin
Suomen ensimmäinen tehdasvalmisteisen nojapolkupyörän
prototyyppi "Härmäpyörä".
Ajaminen on mukavaa ja helppoa jopa 92-vuotaalle - opettelu
kestää max 20 sekuntia! Ajoasento
näyttää ehkä oudolta mutta kun istuu
pyörään niin käsitys muuttuu! Niska, takapuoli,
eivätkä ranteet väsy
pitkälläkään reissulla! Isotkin
mäet nousee tasaisen kevyesti pienellä vaihteella.
Alamäessä saa huikeankin vauhdin! Istahdat kuin
nojatuoliin.
31.7.2003 esiteltiin sitten valmis pyörä.
Elokuussa 2003 on pyöriä sitten myynnissä
Alahärmässä.
|
| |
HÄRMÄPYÖRÄSIVULLE
|
Tekemäni
kirjat.
Näiden kotisivujeni tarkoitus
on
kertoa harrastuksistani, tarjota luontotietoa,
edistää avantouintia, nojapyöräilyä. Usein
tavatessani ihmisiä kysellään hieman oudoista
harrastuksistani
ja voin sitten viitata näille sivuille. Kun joskus otan kantaa
myös yhteisiin asioihimme niin näillä sivuilla
tarjoutuu
mahdollisuus vähän tarkemmin perustella mielipiteitäni.
Hyvä kannattaa
säilyttää
Pohjalainen (pääkirjoitus 5/8) puuttuu kipeään
asiaan. Osaavasta kunnallisesta työvoimasta on jo nyt kova pula.
Täyttämättömiä lääkärinvirkoja
on aivan liikaa ja hoitoa saa odottaa sekä terveyskeskuksessa
että Keskussairaalassa. Miksihän? Kielipuoleen hallitseman
sairaanhoitopiirin virkoihin vaaditaan kielitodistus. Vaasassa taas on
keksitty panna myyntiin70-luvulla lääkäreille hankitut
edustavat ensiasunnot. Hakisin syitä ennemmin näistä
kuin rannoillamme törröttävien luksuskerrostalojen
puutteesta.
Vaasan - Merellisen menestyjän - merkittävin
ympäristöllinen vetovoimatekijä on vapaat rannat,
puistot ja virkistysalueet. Niiden uhraaminen luksuskerrostaloille
vähentäisi olennaisesti vaasalaisten elämisen
laatua.
Vapaa-ajan palvelut on Vaasassa korkealla tasolla. Kaikenlaisia
asuntoja –omakotitonttejakin – on myynnissä ja
vuokrattavana vapailla markkinoilla runsaasti. Asuntopula, ei edes
luksusasuntojen, ei ole yrittämisen tai työvoiman saannin
este.
Mansikkasaaren ja Vaskiluodon puistometsän uhraukset
luksusasumiseen olisi melkoinen kolaus vetovoimallemme ja nykyisten
vaasalaisten viihtyisyydelle. Keskustan ja Palosaaren koululaiset,
hiihtäjät, lenkkeilijät, sienestäjät ja
marjanpoimijat eivät olisi iloisia metsänsä
asvaltoinnista.
Mansikkasaari voisi olla Vaasan näyteikkuna yliopiston,
ammattikorkeakoulujen ja palosaarelaisten merellisenä
virkistyskeitaana – ei suinkaan kerrostaloalueena.
Mustikkamaan ovat veronmaksajat lahjoittaneet Strömbergille
laajenemisalueeksi. Koska laajenemista ei tapahtunutkaan voisi sen
palauttaa takaisin niin omistaja voisi vaikka jättää sen
eteläiseksi virkistysalueekseen. Metsä on upea ja siellä
viihtyy myös EU:n tiukasti vaalima liito-orava. Tien toisella
puolella - Melaniemessä - on runsaasti kaavoitettua,
rakentamatonta tonttimaata.
Merenläheisellekin rakentamiselle toki Vaasasta löytyy
mahdollisuuksia. Rantakatu 1:ssä on myynnissä ja odottamassa
luksusrakentajaansa yli 100:n asunnon tontti. Rakennuslupakin on!
Merenläheinen Gerbynniemi odottaa päteviä
kaavapäätöksiä ja vaikkapa valtakunnallisia
rakennusmessuja.
Vaasalaisen kaupunkikulttuurin ja C.A. Setterbergin asemakaavan
peruspilari on kaikille vapaat rannat ja viheralueet. Näen
nämä myös tärkeänä
vetovoimatekijänä enkä uhrattaisi niitä kehityksen
nimissä.
Tapio Osala (vihr)
Vaasa
Palvelut
kuntoon ja Vaasa nousuun (Pohjalainen
26.7.2004)
Kunnan perusidea ja tehtävä on
kuntalaisten hyvinvoinnin ja peruspalveluiden takaaminen. Vaasassa
sairaanhoito ja sosiaalipalvelut ontuvat pahasti eivätkä ole
”ympäristökuntia ylivoimaisesti paremmat”.
Vaasan eturivin
päättäjät ja virkamiehet ovat huolissaan
ulkokuntalaisten asuntoasioiden järjestämisestä.
Viheralueet, rannat, puistot ja ulkoilualueet ollaan uhraamassa
toivoessa raharikkaiden muuttoaaltoa
kaupunkiimme. Samalla voidaan pyllistää nykyisille
asukkaille.
Satojen asuntojen rakentaminen Vaskiluodon
arvokkaaseen liikunta- ja virkistysmetsään tyhjentäisi
entisestään taajamiamme. Valtaosa tulevista asukkaista tulisi
Vaasasta. Vaasan useat sadat myynnissä ja vuokralla olevat
tyhjät asunnot lisääntyisivät
väistämättä. Moni yksityinen vuokra-asunnon
omistajakin kärsisi hintatason laskusta ja
tyhjäkäytöstä – puhumattakaan
yleishyödyllisten yhtiöiden tyhjäkäytön
lisäyksestä ja tätä kautta vuokrien
korotuspaineista.
Itsepintaisesti uskotaan entistä
suuremman asuntojen ylitarjonnan lisäävän kunnan
väkilukua. perusteluja tälle
olettamukselle ei ole esitetty.
Entäpä jos väkiluku
lähtisi nousuun ja tyhjät sadat asunnot
täyttyisivät kun saataisiin peruspalvelut – edes
alkajaisiksi lääkäripalvelut - kuntoon?
Jospa nykyiset puistot ja vapaat rannat rauhoitettaisiin kaikille
vaasalaisille rakentamispyrkimyksiltä? Mitä jos tekisimme
toisin ja toisimmekin rannat jo olemassa
olevien asuntojen ja palveluiden
äärelle?
Vaskiluodon metsä oltiin
”kehityksen” nimissä kaatamassa
jo edesmenneen Ranta-Rockin leirintäalueeksi. Kansa vastusti ja
metsä säästyi . Vuosien tiimellyksessä on myös
muita virkistysalueitamme oltu uhraamassa muualta muuttaville
veronmaksajille. Kustaanlinnan puisto rinnebungaloweineen ja jopa
Hietasaari tornitaloineen olivat taannoin eräiden valtuutettujen
vetovoimaisen uudisrakentamisen kohteina.
Ulkokuntalaisten asuinolojen
järjestämisessä ei tunnu olevan väliä mihin
rakennetaan, kunhan vain rakennetaan. Ovatko
päättäjät sittenkään vaasalaisen asialla?
Jospa rakennettaisiinkin uimaranta,
maauimala ja muuta vesistöä Vanhan Vaasan - Ristinummen
alueelle. Viihtyisällä alueella on tyhjiä
asuntoja valmiina sekä valmiiksi
kaavoitettua rakentamatonta aluetta. Vetovoimaisuuden
lisääminen siellä johtaa Vaasan väkiluvunkin
kasvuun – virkistysalueita tuhoamatta.
Asuntojen ylitarjonnan seurauksista ei ole
pohdintoja näkynyt eikä kuntalaisten mielipidettä
virkistysalueiden uhraamisessa ole kysytty. Onko yleiskaavan tarkoitus
unohtunut? Onko Vaasan
maankäytön suunnittelu alistettu tilapäiselle
uudisasukasprojektille? Onko valtakunnallinen rakennusliike valittu
ennen osayleiskaavan muutosta?
Vaskiluoto saattaa olla
lähtölaukaus yhteisten rantojemme ja
virkistysalueiden voimaperäiselle hyödyntämiselle
”kehityksen” nimissä. Suvilahden ranta on jo
liipasimella, sitten on vuorossa Mustikkamaa, Mansikkasaari ja Sundin
ranta. Kustaanlinnaa ja Hietasaarta on jo aikaisemmin
väläytelty. Ehkä Storbergetin metsäkin
Gerby-Västervikissä soveltuisi
”täydennysrakentamiseen”?
Pitäkäämme
Vaskiluodon metsä pystyssä -
kaikille, tasapuolisesti. Jarrumiehen
leiman kestän paremmin kuin kaatoleiman Vaskiluodon
petäjän kyljessä. - Tapio Osala
Mihin menet Vaasa?
28.6.2003
Vaasan kaupungin palvelurakenne yskii, velkamäärä, verot
ja taksat nousevat, omaisuutta myydään
käyttökulujen katteeksi, väki vähenee. Kriisi?
Epärealistiset visiot väestöpohjaltaan kasvavana
seutukunnan veturina siivittävät korkealentoisiin
strategioihin, jotka työllistävät konsultteja ja
vievät aikaa varsinaiselta työnteolta.
Säästääkö Vaasa itsensä hengiltä?
Aikaisemmin Vaasan vetovoimaisuus perustui lapsiperheiden kannalta maan
parhaisiin palveluihin.
Omalääkärijärjestelmässä olimme
ensimmäisten joukossa, terveyskeskusmaksua ei peritty,
peruskoululaisilla oli iltapäiväkerhoja, laadukas
päivähoitopaikka löytyi kohtuuhintaan kaikille,
vanhuksista huolehdittiin, lääkärille ei tarvinnut
jonottaa, koulutuskirjo oli runsasta myös peruskoulussa.
Holtittoman taloudenpidon seurauksena ollaan etsimässä
ratkaisuja kuntalaisten palveluiden merkittävästä
supistamisesta. Tyhjenevää rahapussia paikataan verojen ja
taksojen korotuksilla. Kunnallisvero, terveyskeskusmaksu,
vesimaksut…Jo
pitkään on omaisuuden myynnillä paikattu
syömävelkaa.
Voitaisiinko ajatella toistakin tietä? Voisiko hyvä
palvelutarjonta houkutella lapsiperheitä,
eläkeläisiä
ja muita veronmaksajia Vaasaan. Pitäisikö päinvastoin
korottaa palvelutasoa ja alentaa maksuja? Ainakin liikemaailmassa
hintojen
lasku ja laadun parantaminen lisää kokonaiskysyntää
ja tuloja. Yksikköhinnan korotus ei johda
välttämättä
kokonaistulojen kasvuun. Kaukaa ei tarvitse esimerkkejä kunnista,
jotka ovat palvelutasoaan parantamalla onnistuneet
lisäämään
väestöpohjaansa. Olisi Vaasan syytä ottaa lusikka
kauniiseen
käteen ja ajateltava asioita lapsiperheiden kannalta? Vai
uskotaanko
muutaman rannalle mahdollisesti muuttavan nousukkaan ratkaisevan
ongelmamme?
Osataanko Vaasan tilasta tehdä oikeita kysymyksiä ennen
ratkaisujen
tekoa?
Asuntomarkkinoillamme on tarjonta historiallisen runsasta. Asuntoja on
tyhjillään lähes tuhat. Kaupan on laaja valikoima
kaikenlaisia asuntoja, myös sitä merenläheistä
asumista.
Vuokra-asuntoja on tarjolla yli puolentuhatta. Asuntopula on vihdoinkin
kadonnut!
On vaikea ymmärtää mihinkä uusien asuntoalueiden
kunnalle kallis rakentaminen tuo ratkaisun.
Väestömäärän vähentyessä sen vain
luulisi lisäävän tyhjiä asuntoja?
Vaasan parhaalla paikalla odottaa rakentajaansa ja
merenläheistä asumista kaipaavia myllyn siilot. Ne ovat
kaupan mutta kysyntää ei ole. Niihin mahtuisi toistasataa
asuntoa…
Erikoista markkinatalouden suhdannetuntemusta osoittaa kaupungin
äkillinen asunto-osakkeittensa myynti-into juuri kun
tarjonta on runsaimmillaan ja hinnat laskussa.
Kuntasektorin ulkopuolelta tulevat konsultit tuskin
löytävät Vaasan viisastenkiveä kiperässä
tilanteessa. Kaupunkilaisten toistensa roskien keräily ei
välttämättä johda suureen vetovoimaisuuden kasvuun
ja Hyvään Elämään Vaasassa.
Tapio Osala (vihr)
Vaasa
Jalkamiehen Eldorado VAASANPUISTIKON VAARAT
2.6.2004
Saimme
lehdestä lukea (Pohjalainen 31.5)
että Vaasanpuistikolla oli mitattu 98 km/t vauhti autolle. Päivittäin pääkatuamme
ylittävänä en hämmästynyt mittaustulosta.
Vaskiluodon
sillan ja Raastuvankadun välinen osuus on hengenvaarallinen
jalankulkijalle. Onpa ihmisuhreja jo ollutkin. Erityisen
vaarallisia ovat liikennevalottomat suojatiet. Esimerkiksi lyseoiden
kohdalla rantaan päin ajava liikenne tuijottaa jo Koulukadun
liikennevaloja ylittäen säännöllisesti 40 km/t
rajoituksen.
Kamikaze-henkeä
vaaditaan jos aikoo ylittää Vaasanpuistikon/Vaskiluodon
sillan suojateitä pitkin vain liikennesääntöihin
luottaen. Koulukadun liikennevaloista kiihdytetty vauhti on
jalkamiehen/pyöräilijän tappava alamäessä
rantaraitin kohdalla.
Nopeudet ovat
todella hulppeita ja jos joku auto antaisikin suojatietä
ylittävälle tilaa niin viereistä kaistaa saattaa toinen
hurjastella pysähtymättä ohi. On kokemusta…
Valvonnan
lisääminen ei yksin riitä vaan nopeuksien laskemiseksi Vaasanpuistikon/Vaskiluodon sillan suojateiden
turvallisuuden kohdalla olisi varmaankin tehtävä joitain
rakenteellisia muutoksia.
Ne, jotka
pitävät valitustani aiheettomana voivat käydä ennen
tuomitsemistani kokeilemassa suojatietä Hietasaaren kohdalla ja
Hoviskan rantaraitin kohdalla ruuhka-aikaan.
Me vielä
hengissä säilyneet vaasalaiset olemme toki nämä
vaarapaikat jo oppineet mutta pian tulee pahaa aavistamattomia
matkailijoita sankoin joukoin vieraaksemme.
Tapio Osala
TAPIOS VALSIDA
Så här skaffar vi läkare
till stan! Orsaken till läkarbristen har Du här!
Här kan Du ladda min valmanifest (.pdf
-file).
En Dum pingvin - vits!
Här en svensk insändare
och här kommer Du till min finskspråkiga valsida
Havsnära boende till Gamla Vasa! (Vbl 3/8 -04)
Ledande politiker och tjänstemän har fått en fix
idé att exploatering av våra gemensamma stränder och
parker skulle lösa Vasas problem.
När byggandet av
Gerby-Västervik –området inleddes lovades de
inflyttade havsnära boende och tillgång till
stränderna. Förverkligandet har misslyckats illa och
löftena har inte infriats. Tillgång till Storvikens
stränder har nyligen försvårats med en ny stadsplan. I
dessa norra stadsdelar kunde man ha haft mycket havsnära
boende.
Nu har man börjat exploatera nya områden. Mest hisnande
är förslaget att bebygga Vasklotskogen med höghus! Sedan
följer Sunnanviks stränder, Smulterön, Brändö
sund, Blåbärslandet...
Beslutfattare resonerar att det skulle finnas i otal ”goda
skattebetalare” någonstans som bara väntar på
”havsnära boende” just i Vasa och sedan skulle flytta
hit gladeligen för att betala skatt. Jag tror inte på detta.
Kommunens
grundläggande idé är att sköta om sin egen
befolkning; de gamla, sjuka och barn till att börja med. Just nu
hamnar nödställda Vasabor köa flera veckor till
läkare och till socialbyrån.
Vi Vasabor som redan bor
här behöver våra Vasklotskogar, fria stränder och
grönområden. Det finns flera hundra tomma bostäder i
alla kategorier i Vasa. Befolkningstillväxten har stagnerat och
nybyggen innebär bara flera tomma bostäder. Varför inte
göra stadsdelar med tomma bostäder attraktivare?
I städer behövs alla stränder för hela
befolkningen. Med välskötta och planerade stränder kan
även bostäder i centrum, Brändö, Sunnanvik,
Storviken, Derby och Västervik räknas som
”havsnära”. På längre sikt – via
kommunsammanslagningar - kommer även egnahemshusområden med
privata stränder finnas inom Vasas gränser.
Vad sägs om en insjö med
båthamn mellan Prästgårdsbacken och Aspnäs? En
till båthamn vid en insjö kunde placeras vid Korsholms
vallar och ytterligare en i Gamla Hamnen. Gamla Vasa kanal är
vanskött och har blivit igenvuxen. Kanalen borde
iståndsättas som båtfarled. Det skulle vara fint att
köra med båt från Södra stadsfjärden runt
Batteriudden ända till Kornäståget - Gamla Vasa
längs en historisk vattenled. På kvällen kunde man ta
en strandpromenad längs den uppsnyggade kanalens
promenadstråk. Kunde vi alltså göra tvärtom
– ta stränder dit där tomma bostäder och tomter
finns färdigt?
Kuststad Vasas största
dragningskraft är stränderna – men all bör ha
tillgång till dem. Kunde vi inte låta våra
stränder och parker vara i fred och göra Vasa attraktiv och
dragningskraftig genom att sätta sjukvården i skick igen?
Tapio Osala (grön)
Vasa
LÄKARBRISTENS ÖMTÅLIGA
SANNING:
För
våra svenska sjukvårdpolitiker, som har majoritet i
beslutfattandet, är alltså läkarens
språkkunskaper mycket viktigare än vårdandet av
våra sjuka. Det stränga språkkravet
försvårar även rekryteringen av läkare till Vasa
stads hälsovårdscentral. Även Vasa stad lider av stor
läkarbrist.
Folk i
övriga Finland tror att man inte klarar sig i Vasa utan goda
kunskaper i svenska. Annonser med språkkrav i Läkartidningen
bekräftar kontinuerligt denna skadliga synvilla. Även
rekrytering av annat kompetent folk försvåras till Vasa. Som
tvåspråkig har jag ingenting mot svenskan i sig men Vasas
image är förvrängd och fel. Den måste rättas.
Av den rättelsen drar nytta även sjuka
svenskspråkiga!
> nedanför följer min artikel om
hela eländet. VARNING: Läs inte om Du är sjuk!
Centralsjukhuset i
kaos
Ledande sjukvårdspolitiker Kristina Stenman (sfp) och Per Hellman
(sd) skrev tillsammans (Vasabladet 5/10) om psykiatrins ljusa framtid i
Centralsjukhus. Psykiatrins huvudproblem förbigicks. Av
läkartjänster är mer än hälften obesatta.
Hela vårt
sjukhus är i kaotiskt skick och ledningen bara målar upp
strategier och beställer utredningar. Stenman och Hellman tycker
t.ex att vi skulle behöva ett ”akademisk
kunskapscentrum”. Även om man i dagsläget inte klarar
av att sköta patienter.
Den psykiatriska öppna vården haltar illa. Samtidigt som man
har kört ner antalet vårdplatser har man inte satsat
på den öppna vården. Av någon anledning har man
stängt psykiatriska dagsjukhuset i mentalvårdscentralen. Skribenternas illusioner på kommunernas
satsningar på den öppna vården är ren utopi.
Kommunerna bara sparar och drar ner kostnader och psykiatriska
patienter vandrar längs Vasas gator. Vi har fåt läsa
att dödligheten bland dem som är i ”öppna
vården” överstiger markant det normala.
I den
saliggörande Strategin står det att Roparnäs sjukhus
bör stängas, antalet platser skall minskas radikalt och
patienterna bör flyttas till sjukhusbacken i Sandviken. Jag vet
hur strategierna uppstår vanligen. Ofta är det inte
många hjärnor bakom dem – sällan de riktiga
experterna. Gummistämplar desto mera. Strategierna kan och
bör läggas åt sidan om det är dumheter i dem.
Vi vet hur
trångt det redan är i Sandviken. Ledningen lär ha sagt
att det finns nog rum mot havet... Man skulle alltså offra
även resten av Gustavsroparken? Och simsstranden?
Ingen
trovärdig orsak för stängning av Roparnäs har man
inte presenterat. Skribenterna efterfrågar mera samarbete mellan
somatiska områden och psykiatrin som en argument. Kanske de inte
vet att på sjukhusbacken finns redan fungerande samarbete i form
av den allmänsjukhuspsykiatriska polikliniken?
Det har ryktats att
Vasa stad skulle vilja ha Roparnäs sjukhusområde till
attraktivt bostadsområde till välbärgade.
Detta är väl det mest trovärdiga orsaken
till Roparnäs nedläggningsplaner?
I den
överoptimistiska skivelsen av Stenman och Hellman fick man
höra gammal skåpmat från våras. Var det
någonting som vi visste förut? Händer
det något konkret? Över ett halvt år sedan startade
man ett utvecklingsprogram för den öppna vården. Det
skulle ha varit intressant att höra någonting hur och med
vilka personresurser det framskrider. Hur många läkare
jobbar på heltid vid mentalvårdsbyrån? Hur mycket
folk är det per psykiater i regionen?
Hela sjukhuset är i allvarliga – livshotande –
svårigheter. Från tidningar har vi fått läsa att
åtminstone följande enheter har pga. läkarbrist stora
problem med sin grunduppgift: anestesiologi, gynekologi, lungsjukdomar,
barnsjukdomar, psykiatri och röntgenologi. Kirurgerna kan inte
opera utan anestesi… I och med läkarnas
åldersstruktur och stundande pensionering blir situation
värre varje dag.
Har man under denna
valperiod gjort någonting annat än för ett par år
sedan presterat en promemoria ”rekryteringsprojekt”? Jag
har sett det dammiga papperet men inga åtgärder. Vem har
ansvaret och vad har gjorts? Man
”rekryterar” med blygsamma annonser där det bästa
lockbetet är sträng fordran på god förmåga i
svenska.
För våra
svenska sjukvårdpolitiker, som har majoritet i beslutfattandet,
är alltså läkarens språkkunskaper mycket
viktigare än vårdandet av våra sjuka. Det stränga
språkkravet försvårar även rekryteringen av
läkare till Vasa stads hälsovårdscentral. Även
Vasa stad lider av stor läkarbrist.
Folk i övriga
Finland tror att man inte klarar sig i Vasa utan goda kunskaper i
svenska. Annonser med språkkrav i Läkartidningen
bekräftar kontinuerligt denna skadliga synvilla. Även
rekrytering av annat kompetent folk försvåras till Vasa. Som
tvåspråkig har jag ingenting mot svenskan i sig men Vasas
image är förvrängd och fel. Den måste rättas.
Av den rättelsen drar nytta även sjuka
svenskspråkiga!
Rekrytering är
inte ockultism. Man får nog läkare till Centralsjukhus om
bara vilja finns. Jag har en olustig känsla att man sparar pengar
med att låta bli att rekrytera på allvar. Obesatta
tjänster kostar ju så litet.
Skulle jag få
bestämma, skulle all strategibollandet upphöras och
utvecklandet av akademiska kunskapscentra läggas åt sidan
tills alla läkartjänster skulle vara besatta. Då skulle
överläkare och blockchefer ha mera tid och ork till ledning
och planering.
I kommunalval
avgörs vilka som bestämmer åren 2005-2008 om vår
sjukvård, även vid Centralsjukhuset. Lycka till Göran
Honga!
Tapio Osala (de Gröna)
Vasa
