|
|
|
VAASAN TIILIKASARMI 1859 - 2001
ALEKSANTERINTORILLE
! VAASAN HISTORIA UPSEERIKERHON
HISTORIA VAASAN VARUSKUNNAN HISTORIA
Teksti (copyright): Tapio Osala
Kasarmin alkuperäinen nimi on "Stenkasern" eli Kivikasarmi. 1990-lvulla rakennusta alettiin kutsua Tiilikasarmiksi
|
Keisarillisen Senaatin talousjaosto
antoi 10.5.1959 lääninarkkitehti C.A. Setterbergille tehtäväksi
laatia piirustukset Vaasan rakennettavaa kasarmia varten.
Suunnitelma hylättiin liian pienenä (kaksikerroksinen).
Setterberg laati uudet piirustukset 11.11.1861ja otti huomioon uudet vaatimukset - tilaa 180 miehelle. Rakennus oli edelleen kaksikerroksinen mutta C.A oli lisännyt kellarikerroksen . Suunnitelmissa oli sotilaiden perheasuntoja. 38 m2 huoneet oli jaettu väliseinillä kolmeen 6 m2 huoneeseen. Uuni oli käytävällä ja SIIS YKSI SOTILASPERHE ASUISI 6 M2 HUONEESSA! Asunnot olisivat lisäksi olleet pimeitä kellarihuoneita. Setterberg ei taitanut olla kovin huolissaan venäläisten sotilaiden ja heidän perheidensä hyvinvoinnista!
Nämäkin SetTerbergin piirustukset hylättiin ja niinpä,,,
Suomen yleisten rakennusten intendentti, arkkitehti Ernst Bernhard Lohrman kyllästyi ja jätti hyväksymättä Setterbergin viritelmät ja laati omat, kolmikerroksisen kasarmin piirustukset ja lähetti ne keisarille 22.1.1862. No, eivät nämäkään kelvanneet ensi yrittämällä. Lohrmanin lopulta hyväksytyksi tulleet piirustukset lähetettiin keisarille 21.5.1862.
Setterberg sijoitti Tiilikasarmin Aleksanterintorin varrelle eli nykyiseen paikkaansa. Osoite on Kasarmintori 8. Rakennuksella ei ole numeroa Kasarminkadulla. Kasarminkatu 6 on pommitettu hajalle, josta myöhemmin lisää.. Kasarminkatu 8 on Raastuvankadun ja Kasarminkadun kulmatalo.
Kauppakirjanpitäjä (!) Axel Sjöberg sai pääurakan, muurausurakan sai muurari Carl Wilhelm Danielsson.
Rakennustyöt menivät päin helvettiä, puu oli liian tuoretta ja esim. jo valmis peltikatto jouduttiin purkamaan huonojen puisten kattotuolien takia! ( No, Setterbergin Käkisalmien kirkon piirustuksia mukaillen piirtämä ja konduktööri (!) Hjalmar Lindahlin rakennuttama Ortodoksikirkko kohtasi ehkä vieläkin enemmän vastoinkäymisiä, yli kuusi vuotta kesti rakentaminen, se vihittiin 21.9.1866)
Lopputarkastus pidettiin 13.10.1866 eli vuonna 2000 täyttää tiilikasarmi siis 134 vuotta. Perheellisiä Viipurin Jalkaväkirykmentin sotilaita oli muuttanut taloon jo ennen lopputarkastusta.
Donin Kasakat muuttivat taloon 1876. Vuonna 1877 oli Tiilikasarmin I kerroksessa Donin kasakoita mutta osa II kerroksesta oli vuokrattu Slöjdföreningenille eli veistoyhdistykselle, joka antoi opetusta puusepänoppilaille. Talossa asui lisäksi Ortodoksikirkon porukkaa sekä sotilasmakasiinin henkilökuntaa.
Kasakat alkoivat hevostella ja vaativat turhaan esimerkiksi heinälatoa Aleksanterin- eli Kasarmintorille ja ampumarataa lähistölle. Kasakoiden hevosten tallit olivat Koulukadun toisella puolella, vastapäätä talousrakennusta. Vasta vuonna 1885 rakennettiin ampumarata Purolan Paukkulaan kun suomalasiset itse sitä tarvitsivat - kasakat joutuivat harjoittelemaan ampumista Mustasaaren koulutilan tienoilla. Saivatpa hevoset liikuntaa….
Suomen 3. Vaasan Tarkkámpujapataljoona asettuu Kivikasarmiin ja Kasakat painuvat Venäjälle 1881 aikana.
Kun Kasarmin puurakennukset rakennettiin pikavauhtia - 16kuukaudessa - vuosina 1880- 1882, toimi Kivikasarmissa työpajoja. Rakennustöiden jälkeen Tiilikasarmi peruskorjattiin.
Tarkkámpujapataljoonan kasarmikompleksissa Tiilikasarmi toimi Verstas - ja asuinrakennuksena: puutyöhuone, asehuoltola ja aliupseeriasuntoja. Keskellä korttelia oli iso ulkorakennus ja suurin piirtein Kasarminkadun portin kohdalla oli ”Kellari”( onkohan maan alla tallella jotain?).
Tiilikasarmin viereinen puurakennus, Kasarmintori 6 , oli rakennus ” kuudelle nuoremmalle upseerille”. Upseerikerhon talossa oli ”Kanslia ja Klubi”. Puinen Korsholmanpuistikon ja Koulukadun kulmatalo oli ”rakennus neljälle upseerille ja lääkärille”. Nämä talothan ovat edelleen asumiskäytössä ja hyvässä kunnossa.
Itsenäisen Suomen alkuaikoina oli Vaasassa Kaartin Jääkäripataljoona 1918-1933.
Tiilikasarmin yläkerrokset olivat kasarmina ja esim
vuodeta 1921 yläkerrassa oli 7. Erillinen Konekiväärikomppania.
Viereinen puutalo, Kasarmintori 6, oli tällöin Jääkäriprikaatin esikuntana. Nykyään se on asuintalo ja siinä asuu mm. tämän kirjoittaja.
Kasarminkadun ja Koulukadun kulmaan oli rakennettu
talo Jääkäripataljoonan esikunnalle. Myöhemmin talossa oli aliupseerikoulu mutta
Uudenvuoden aattona 1939 jytkähti neuvostopommi Tiilikasarmin pihaan. Koulukadun kulmassa ollut puinen aliupseerikoulun talo tuhoutui ja purettin täysin (ks kuva ohessa) - kivijalkaa on vielä kadun puolella muistona…
Myös Tiilikasarmin pohjoispäädyssä näkyy sirpaleiden jälkiä vielä tänäänkin. Toistakymmentä pommia osui kortteliin mutta kuin ihmeen kaupalla Tiilikasarmi säilyi. Tiilikasarmilla oli suojelijansa jo silloin.
Myös Kasarmintorin pohjoispäähän ja Nuorisotalon tienoille osui kymmeniä pommeja. Myös Ortodoksikirkolla oli tietysti suojelijansa vaikka tuntui olleen erityisessä tähtäimessä….
Kuva
1
Pommitettu aliupseerikoulu 31.12.1939 Aliupseerikoulu Koulukadun ja Kasarminkadun kulmassa pommituksen jälkeen. Pommi osui joku 31.12.1939
tai 14.1.1940 - kaksi eri tietoa on olemassa. Osoite oli silloin Koulukatu
49. Se osoite on myöhemmin siirtynyt Kasarminkadun toiselle puolelle. Tämän
tontin osoite olisi tänään Kasarminkatu 6.
Pohjanmaan Jääkäripataljoona jättää Vaasan ja tilalle tulee Vaasan Rannikkopatteristo vuonna 1964. Tiilikasarmin alakertaan vakiintui Aliupseerikerho eli vauhdikas ravintola. Korttelin toisella laidalla jatkoi Upseerikerho.
Tiilikasarmissa oli Rantapyssyn aikana esikuntaa,
rakennustoimistoa, aliupseerikoulua, ja vaikkapa viimeksi Vaasan Rannikkopatteriston
4. Patteri
Vaasan Rannikkopatteristo lakkautettiin syksyllä 1998 ja Kasarmialue siirtyi pääosin Vaasan kaupungin omistukseen. Kuten myös Tiilikasarmi. Puolessa vuodessa Kasarmialue täyttyi uudesta toiminnasta.
On hotellia, ravintolaa, saunaa, yliopistoa….
Sotilaiden jälkeen ehätti ensimmäisenä Tiilikasarmin alakertaan (mielenterveyskuntoutujille tarkoitettu) Fountain-House projekti, jota pyörittää Vaasan Sosiaalipsykiatrinen yhdistys.
Yläkerran valloittivat heti perään konsultit, koulutusfirma, taiteilijat, terapeutit, arkkitehtitoimisto.
Vuosituhannen vaihteessa Vaasan kaupungin käyttötalouden alijäämää alettiin paikata tontinmyynnillä. Tiilikasarmin pihakin otettiin myyntikohteeksi, kuten muitakin ”tyhjiä” alueita kasarmialueelta.
Kasarmialueen suojelu ja kaavoitus on kesken vielä 2004. Alueesta on tehty suojeluesityksiä ja niiden selvittämiseksi rakennuksen on tarkkaan inventoitu.
Kasarmialue on jo nyt lähes jokaisen turistibussin kiertokohde. Kaupungin budjetin alijäämän paikkaus on ollut uhkana tämän historiallisen ja Euroopankin mittakaavassa ainutlaatuisen aluekokonaisuuden säilymiselle. Kaupunki saa alueelta yli 100 000 € ENEMMÄN VUOKRATULOJA menot ovat.
Tiilikasarmin pihassa oleva Hirsisauna on varsinaisen kasarmin saunan hävittämisen (kesällä 2001) jälkeen tärkeä ja se on esimerkiksi maanpuolustusjärjestöjen ja Fountain-House -projektin aktiivisessa käytössä sekä kenen tahansa vuokrattavissa.
Ajat muuttuvat, Kasarmi pysyy. Toivottavasti !
Tapio Osala Kasarmitori 6
puh 0400 76 11 85 tai sähköposti tapio.osala_AT_netti.fi
Vaasassa 15.2.2007
Vaasan Upseerikerho
Teksti: Tapio Osala (copyright)
Vaasan Kasarmitorin (alunperin Aleksanterintori) lounaiskulmassa sijaitsee
Upseerikerhona nykyään tunnettu rakennus.
Se valmistui 18821883 kuten muut naapurissa olevat puurakennukset, Nuo naapurirakennukset
olivat upseerien ja lääkäreiden asuinrakennuksia
"Upseerikerhoa" kutsuttiin ensimmäisessä suunnitelmassa (23.6.1879) "Rakennus
kanslialle ja klubille".
Varsinaisen upseerikerhotoiminnan voidaan katsoa alkaneen vasta 1919. Venäjän
vallan ajalta ei ole säilynyt tietoa rakennuksen muusta kuin kansliakäytöstä.
Upseerikerho toimi aluksi suljettuna upseerien ja värvättyjen "Pataljoonakerhona".
"Sodanjälkeinen polvi oli huvittelunhaluista ja kerho oli halpa paikka viettää
iltoja ..", lukee Vaasan Varuskunnan historia-kirjassa.
Vasta 1960-luvun puolivälissä avautui kerho myös reservin upseereille, varmaankin
talousvaikeuksien takia,. Talousvaikeuksiin oli taas syynä upseerien vähentynyt
"virvokkeiden" kulutus. Siihen taas ehkä oli syynä yleinen seuraelämän väheneminen.
TV tuli myös upseerien koteihin aja upseerien vaimot alkoivat saada myös
miehiään katsomaan "Me Tammelat" -sarjaa....
Upseerikerhon puheenjohtajana on ollut mm majuri Ensio Siilasvuo 1958 (kuuluisa rauhanturvajoukkojen komentaja)
Kun joukko-osastot ovat useaan otteeseen vaihtuneet Vaasassa on kulloinenkin
pois muuttavan joukko-osaston upseeriporukka vienyt mennessään kulloisenkin
"kerhon" paperit ja "historian" joskus kalusteineen uudelle paikkakunnalleen..
Upseerikerho toimii tilausravintolana 2003- koska Puolustusvoimat
lakkasi maksamasta varsinaiselle upseerien kerhoyhdistykselle rakennuksesta
aiheutuvia vuokrakuluja. Kirjoittajan tiedossa ei ole josko reservin upseerit
edelleen kokoontuvat rakennuksessa. Upseerikerhon on vuokrannut tilausravintolakäyttöön
Vaasan Kaupungin omistama Hotel Silveria. Siellä on pidetään
nykyään (2007)koulutustilaisuuksia, kokouksia, juhlia ja etenkin kesäisin häitä.
Vuonna 2004 Vaasan Suomalainen Klubi asettui alivuokralaiseksi taloon jota
edelleen pyörittää Silveria. (Suomalaiselta Klubilta myytiin tilat alta
ravintola Koti -talosta)
Tämän kirjoittaja voi pyydettäessä tulla pitämään ko tiloihin
esitelmän aiheesta....
Lähde: Vaasan varuskunnan historia: Stig Roudasmaa, 1991 Tapion aloitussivulle