Etusivulle

Diaspora, avoimen lähdekoodin sosiaalisen median yhteisöpalvelu

Hieman tekstiä Wikipediasta aluksi. Mistä palvelun nimi Diaspora tulee:
Diaspora tarkoittaa suoraan kreikasta käännettynä hajaannusta, hajallaan asumista. Se merkitsee pakkomuuttoa, jossa jokin uskonnollinen tai kansallinen ryhmä joutuu muuttamaan uuteen maahan tai uudelle asuma-alueelle. Diasporassa kansa tai ryhmä säilyttää oman identiteettinsä, vaikka elääkin eristyksessä alkuperäisestä kulttuuristaan.
Tunnetuin diasporassa elänyt etninen tai uskonnollinen ryhmä on juutalaiset.

Isolla alkukirjaimella kirjoitettuna Diaspora on avoimen lähdekoodin hajautettu ja ei-kaupallinen sosiaalisen median yhteisöpalvelu. Se on sellaisten sosiaalisen median yhteisöpalveluiden kuin Facebookin ja Google +:n kilpailija. Diaspora eroaa näistä sellaisessa varsin tärkeässä mielessä, että Diasporassa käyttäjät ovat varsinaisia asiakkaita, jotka omistavat sataprosenttisesti edelleen omistamansa palveluun laittamansa tekstin, kuvat, ja datan, kun taas Facebookille ja Google +:lle käyttäjät ovat tuotteita, joiden tiedot ne mahdollisuuksien mukaan myyvät mainostajille.

Toisessa tärkeässä suhteessa Diaspora eroaa näistä kahdesta suuresta siinä, että se on rakenteeltaan hajautettu. Mutta siitä ei tavallisen käyttäjän tarvitse tietää juuri sen enempää. Tai ei ainakaan palveluun rekisteröitymisen jälkeen.

Diaspora on selkeän ja raikkaan näköinen varsinkin verrattuna Facebookiin.
Jotkut ovat siirtyneet esim. Facebookista käyttämään vastaavaa venäläistä palvelua VK (entiseltä nimeltään VKontakte). Itse en sellaista menisi suosittelemaan, koska VK on tätä nykyä Venäjän hallitsevan juntan johtajan Vladimir Putinin alainen. Mutta jos voit käyttää VK:ta, niin voinet yhtä hyvin käyttää myös Saudi-Arabian kuninkaan vastaavaa palvelua. Jos siis sellainen olisi olemassa. Tai no, ehkä sellainen onkin olemassa. Onhan heillä öljymiljardit.
Toisaalta palvelu on sillä lailla yksinkertainen, että siinä ei voi luoda eriaiheisia ryhmiä, joiden jäseniksi ihmiset voivat sitten liittyä. Diaspora ei myöskään ole pelialusta.

Toisin kuin esimerkiksi Facebookissa tai Google+:ssa, Diasporassa pseudonyymien käyttäminen on sallittua.

Diaspora-viesteissä voi olla tekstiä, kuvia tai videoita. Viestejä voi kommentoida, niistä voi 'tykätä' tai ne voi jakaa uudelleen. Viestejä voi myös halutessaan muotoilla yksinkertaisella merkintäkielellä.

Diasporaan kuuluu myös eräänlainen viestintäpalvelu, jonka kautta voi harjoittaa yksityistä viestintää tuntemiensa palvelun käyttäjien kanssa.

Diasporan hajautettuudesta vielä lyhyesti, että palvelussa käyttäjien tietoja ei ole keskitetty yhdelle palvelimelle, vaan verkosto koostuu useista eri tahojen ylläpitämistä palvelimista, joiden välillä käyttäjien data liikkuu. Palvelimia kutsutaan englanniksi nimellä "pod" (suom. palko). Liikenne palvelimien välillä on salattu.

Esim. täältä voi palvelussa aloittaa aikova käydä tarkastamassa aktiiviset "palot", joista voi sitten valita yhden ryhtyäkseen Diasporan käyttäjäksi. Itse käytän "palkoa" nimeltä diasp.eu. Se toimii myös suomen kielellä.

Oman Diaspora"-virtani" pääset näkemään täällä.

PS. Sittemmin olen siirtynyt yhä enemmän kannattamaan palvelua nimeltä MeWe, jonka raikkauden taso on suurin piirtein sama kuin Diasporalla. MeWe-seinäni pääset näkemään täältä, mutta valitettavasti toistaiseksi sen näkeminen vaatii sen, että on rekisteröitynyt palvelun käyttäjäksi. Asiaan saattaa tulla jossain vaiheessa muutos.




Julkaisin tämän sivun vuoden 2018 melko alussa.
vastallista vai oliko se vihdallista ŝuismia;
                kiitoksia mielenkiinnostanne tuotteitamme kohtaan

sähköpostiosoitteeni:

© Tom Kärnä