Etusivulle

Hallituksen muodostaminen

OSA 1: Oma ajatukseni asiasta

Suomessa on monipuoluejärjestelmä, mikä on syy sille, ettei yksikään puolue saa eduskuntavaaleissa koskaan enemmistöä kansanedustajanpaikoista. Aina kuitenkin pyritään enemmistöhallituksiin ja tällöin hallitukseen kuuluu useampi puolue. Suomen järjestelmässä hallituksen on nautittava eduskunnan luottamusta, mutta virallisen ja vähemmänkin virallisen puoluekurin vuoksi käy aina niin, että hallituksessa edustettuina olevien puolueiden kansanedustajat ovat pakotettuja äänestämään hallituksen luottamuksen ja hallituksen esitysten puolesta, vaikka kansanedustajien omatunto olisi jotain muuta mieltä asiasta.

Suomen perustuslain mukaan kuitenkin kansanedustajia sitovat ainoastaan omatunto ja Suomen laki. Puoluekuri on vastoin tätä perustuslain ilmaisemaa arvoa.

En myöskään pidä siitä, että niukka yksinkertainen enemmistö kansanedustajista voi koko vaalikauden ajan pitää suuren vähemmistön irti lainsäädäntötyöstä, koska vain hallituksen tukemat päätökset voivat puoluekurin vuoksi saada lain voiman. Opposition tehtävä on tässä järjestelmässä ainoastaan arvostella hallitusta.

Seuraavassa kerron, millaiset vaihtoehdot olisivat mielestäni hyviä nykyiselle hallitusten muodostamisen järjestelmälle Suomessa:
  1. vähemmistöhallitus on hyvä riippumatta siitä, kuinka monta puoluetta siinä on, koska se joutuu kuuntelemaan koko eduskunnan kenttää
  2. hallitus, jonka muodostavat yhdessä kaikki eduskunnan puolueet. Tämä on käytännössä mahdollista, jos eduskunnassa ei ole paljoa minipuolueita ja jos poliittinen kulttuuri maassamme on tarpeeksi kypsää.
  3. hallitus, jonka takana on ainakin 3/4 eduskunnan kaikista kansanedustajista ja ainakin 4/5 niistä eduskunnan puolueista, joilla on kansanedustajia enemmän kuin kaksi prosenttia kansanedustajista.
Toisin sanoen olisin valmis hyväksymään vähemmistöhallitukset ja toiseksi Sveitsissä pitkään käytössä olleen konsensusdemokratian.

Voisin periaatteessa hyväksyä vielä seuraavankinlaisen hallituksenmuodostamistavan, vaikkakin pitkin hampain, ja silti pitäisin tätäkin mallia parempana kuin normaalia suomalaista "enemmistödemokratiaa":
4) hallitus, jonka vaaleilla valittu presidentti muodostaa oman tahtonsa mukaan, malli joka on käytössä Yhdysvalloissa. Tätä mallia voisi "edustuksellistaa" vielä sillä tavalla, että nimitettävien ministerien listan tulisi olla valmiina jo ennen vaaleja. Toki presidentti saisi sitten halutessaan myöhemmin vaihtaa ministereitä, mutta etukäteen valittu ministeristö olisi kuitenkin eräänlainen moraalinen pakote jatkoa varten.

OSA 2: Hallituksen muodostaminen Suomessa ihan nykykäytännön mukaan

Suomen hallitus = valtioneuvosto eli ministerit + presidentti
Pääministeri on Suomen hallituksen ydin. Pääministeri on eduskunnan valitsema ja tasavallan presidentin toimeensa nimittämä henkilö.

Ministereiksi voi tasavallan presidentti nimittää myös henkilöitä, jotka eivät ole kansanedustajia.

Mutta ministeri ei kuitenkaan voi toimia tehtävänsä aikana Euroopan union parlamentissa.

Ministerin on valituksi tultuaan tehtävä julkinen selvitys omaisuudestaan, sivutoimistaan, toiminnastaan liike-elämässä sekä veloistaan.

Eduskuntavaalien jälkeen kansanedustajat valitsevat ensin suljetussa lippuäänestyksessä eduskunnan puhemiehen. Eduskuntaryhmien välisten hallitusohjelmaa ja hallituksen kokoonpanoa koskevien neuvotteluiden  jälkeen ja perusteella presidentti puhemiestä kuultuaan esittää eduskunnalle pääministeriehdokasta.

Pääministeriehdokas pääsee pääministeriksi, jos hän saa yli puolet eduskunnan avoimessa äänestyksessä annetuista äänistä. Jos näin ei käy, on presidentin esiteltävä uusi ehdokas. Jos toinenkaan ehdokas ei saa yli puolta äänistä, eduskunnassa toimitetaan avoimet pääministerin vaalit, joissa eniten ääniä saanut kandidaatti saa paikan. Pääministeri päättää muut ministerit ja presidentti nimittää heidät valtioneuvoston jäseniksi. Hallitusta muodostettaessa pyritään yleensä valitsemaan ministereitä monipuolisesti eri vaalipiireistä ja kummastakin sukupuolesta.

Ministerit nimitetään tehtäviinsä tasavallan presidentin avoimella kirjeellä. Ministerien on oltava rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja Suomen kansalaisia.

Avoimessa kirjeessä mainitaan, kenet nimitetään pääministeriksi sekä jokaisen muun ministerin osalta, miksi ministeriksi (esimerkiksi valtiovarainministeriksi) tai minkä ministeriön asioita käsittelemään hänet määrätään (esimerkiksi kulttuuriministeriksi käsittelemään opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan kuuluvia asioita).

Presidentti tekee päätöksensä valtioneuvoston nimittämisestä valtioneuvostossa tasavallan presidentin esittelyssä. Läsnä ovat eroavan hallituksen ministerit.

Samassa ministeriössä toimivien ministerien työnjaosta päätetään valtioneuvoston järjestäytymisistunnossa. Samaan ministeriöön nimitetyt ministerit katsotaan rinnasteisiksi.

Hallituksen tehtävät ovat

OSA 3: Aiheeseen liittyviä linkkejä ulkopuolelle

Valtioneuvoston sivuilla:

Valtioneuvosto ja eduskunta: Eduskunnan tehtävät

Valtioneuvoston nimittäminen ja järjestäytyminen

Valtioneuvoston toiminta

Ministeriöt lueteltuina kätevässä tietopaketissa

Omassa blogissani jonkinlaista poliittista asiaa:

Poliittisia ideoitani (eli kaikki ne blogimerkinnät, joihin olen merkinnyt tunnisteen 'poliittisia ideoitani')

Suora demokratia – mikä se on?

Sananvapaudesta




Olen tehnyt tämän sivun alun perin mitä luultavimmin vuonna 2012.
sähköpostiosoitteeni:
© Tom Kärnä