|
Lainauksia nro 5
- neuvostokirjallisuuden absurdin mestarin Daniil Harmsin
kynästä
Esineet ja muodot - Daniil Ivanovitš Harmsin keksintö
1. Jokaisella esineellä on monta merkitystä. Jos
kaikki merkitykset tuhotaan paitsi yksi, tästä esineestä
tehdään samalla mahdoton.
Jos myös
tämä viimeinen merkitys tuhotaan, tuhotaan esineen
olemassaolokin.
2. Jokaisella esineellä (elottomalla ja
ihmisen luomalla) on neljä käyttömerkitystä ja
viides tosiolevainen merkitys. Neljä ensimmäistä
ovat: (1) kuvaava (geometrinen) merkitys, (2) tarkoitusperä
(utilitaristinen merkitys), (3) tunneperäinen vaikutus ihmiseen,
(4) esteettinen vaikutus ihmiseen.
Viidennen
merkityksen määrää esineen olemassaolo itse. Se on
esineen ja ihmisen välisen suhteen ulkopuolella ja palvelee itse
esinettä. Viides merkitys on esineen vapaa tahto.
3. Joutuessaan tekemisiin esineen kanssa
ihminen tutkii sen neljä käyttömerkitystä. Niiden
avulla ihminen sijoittaa esineen tajuntaansa, jonne se jää
elämään. Jos ihminen sattuisi näkemään
esineitä, joilla olisi vain kolme yllämainituista
käyttömerkityksistä, hän lakkaisi olemasta ihminen.
Ihminen, joka
tarkkailee esineitä, joilta puuttuvat kaikki neljä
käyttömerkitystä, lakkaa olemasta tarkkailija ja muuttuu
itse luomakseen esineeksi. Hän liittää viidennen
merkityksen omaan olemassaoloonsa.
4. Esineen viides, tosiolevainen merkitys on
olemassa vain ihmisen ulkopuolella eli se on isätön, koditon
ja maaton. Tällainen esine "leijuu".
5. Paitsi esineet myös liikkeet ja toiminnot ovat leijuvia.
6. Kaapin viides merkitys on kaappi.
Juoksemisen viides merkitys on juokseminen.
7. Loputon määrä adjektiiveja
ja mitä monimutkaisimpia kaapin sanallisia
määritelmiä on tiivistetty yhdeksi sanaksi "kaappi".
8. Jos jakaisimme kaapin neljään
tutkittavaan alueeseen, jotka vastaavat kaapin neljää
käyttömerkitystä, me saisimme neljä eri
esinettä, jotka edustavat yhteen koottuina kaappia. Mutta
sellaisenaan kaappia ei olisi olemassa ja tällaiselle
keinotekoiselle kaapille ei voitaisi antaa viidettä
merkitystä, jonka kaappi kokonaisuudessaan
sisältää. Se olisi kokonainen vain meidän
tajunnassamme ja sillä olisi neljä tosiolevaista
merkitystä ja neljä käyttömerkitystä. Ja
samalla hetkellä kun tämä kokonaisuus muodostuisi,
meidän ulkopuolellamme eläisi neljä eri esinettä,
joista jokaisella olisi yksi tosiolevainen merkitys ja yksi
käyttömerkitys.
Jos tarkkailija
sattuisi näkemään ne, hän ei olisi enää
ihminen.
9. Esineellä on ihmisen tajunnassa
neljä käyttömerkitystä ja yksi sanallinen merkitys
(kaappi). Sana "kaappi" ja kaappi konkreettisena esineenä ovat
olemassa konkreettisessa maailmassa rinnakkain muiden esineiden kanssa,
kuten kivien ja taivaankappaleiden. Sana "kaappi" sijoittuu
käsitemaailmassa rinnakkain sellaisten sanojen kansssa kuin
"ihminen", "hedelmättömyys", "tiheys", "ylitys" jne.
10. Esineen viides, tosiolevainen merkitys on
erilainen konkreettisessa ja käsitteellisessä
järjestelmässä. Edellisessä se on yhtä kuin
esineen vapaa tahto ja jälkimmäisessä sanan vapaa tahto
(tai ajatuksen, jota ei ole sanallisesti ilmaistu, mutta puhumme
tässä yhteydessä vain sanallisesti ilmaistuista
käsitteistä).
11. Mikä tahansa joukko esineitä, joka
rikkoo yhteytensä neljään
käyttömerkitykseensä, säilyttää kuitenkin
yhteytensä tosiolevaiseen eli viidenteen merkitykseensä.
Tällainen joukko on yli-inhimillinen ja se edustaa esinemaailman
ajattelua. Tarkasteltaessa tällaista joukkoa kokonaissuureena ja
uudelleen muodostuneena synteettisenä esineenä sille voidaan
antaa kolme uutta merkitystä: (1) kuvaava, (2) esteettinen, (3)
tosiolevainen.
12. Kun tämä joukko siirretään
toisenlaiseen järjestelmään, me saamme sanallisen
ilmaisun, joka on ihmisen kannalta JÄRJETÖN.
kaikki Daniil Harms -sivuni:
Daniil Harmsin esittely
Lainauksia Harmsilta Osa I
Lainauksia Harmsilta Osa II
Lainauksia Harmsilta Osa III
Lainauksia Harmsilta Osa IV: Viisas vanhus
Lainauksia
Harmsilta Osa V: Esineet ja muodot ("filosofiaa"!)
Olet tässä
|
|