|
Ihmisrotujen älykkyydestä
Usein
katsotaan, että ihmiskunta voidaan jakaa ennen kaikkea
ulkonäköpiirteiden nojalla alatyyppeihin. Näitä
alatyyppejä kutsutaan roduiksi. Kaukasidinen rotu on syntynyt alun
perin Euroopassa, mongolidinen rotu itäisessä Aasiassa ja
negridinen rotu Afrikassa. Jonkin verran mongolidisia piirteitä
omaava ryhmä on Amerikan alkuperäisväestö,
intiaanit. Eteläisessä Afrikassa asuu lisäksi khoi- ja
san-kansat, jotka erottuvat Afrikan negridisistä
väestöistä. Australian aboriginaalit luetaan usein
myös omaksi ryhmäkseen.
Jotkut sanovat, enemmän tai vähemmän tutkimuksiin
perustuen, että eri roduilla on
keskimääräisessä älykkyydessä eroja.
Usein sanotaan, että kaikkein älykkäin rotu olisi
mongolidit, vähiten älykkäin negridit ja siinä
välissä olisivat kaukasidit.
Minusta ei kuitenkaan ole vielä saatu lopullista ratkaisua
kysymykseen rotujen välisistä älykkyyseroista. Ravinnon
laatu, tartuntataudit, kodin antamat eväät ja koulutus merkitsevät
paljon siinä, miksi yksilöitten älykkyys lopulta
muotoutuu. Pitää muistaa, että ihmiskunnan geneettinen
variaatio on pienempi kuin saman vuoren eri puolilla elävien
gorillapopulaatioiden. Tämä johtuu ihmiskunnan joitakin
kymmeniä tuhansia vuosia sitten kokemasta geneettisestä
pullonkaulasta, kun tulivuorenpurkauksen aiheuttama ilmastonmuutos oli
vähällä johtaa ihmislajin sukupuuttoon. Jäljelle
jäi vain pieni populaatio, josta kaikki nykyihmiset
periytyvät. Näyttää siltä, että eri
ihmisrotujen erot ulkonäössä ovat paljon suurempia kuin
erot henkisissä kyvyissä.
Vaikka rotujen välillä olisikin todellisia, ihmisen
perimään perustuvia älykkyyseroja, tämä ei
kuitenkaan merkitsisi, että joillakin ihmisillä ihmisarvo
olisi heikompi kuin toisilla. Kaikilla ihmislajin
yksilöillä on sama luovuttamaton ihmisarvo riippumatta
älykkyydestä tai muista yksilöllisistä
ominaisuuksista.
Ihmisrotujen väliset erot älykkyydessä ovat kuuma peruna
monille. Poliittisista (ja ihmisystävällisistä)
syistä sellaisen tutkimista pidetään pahana, koska eroja
rotujen älykkyydessä voitaisiin käyttää
perusteena syrjinnälle. Tämä pelko on oikeutettu. Kaikki
eivät usko kaikkien ihmiskunnan jäsenten yhteiseen
ihmisarvoon. Tutkimukselta ei voi kuitenkaan viedä vapautta
tällä perusteella.
|
|