Etusivulle

Interlinguan kielioppi suomeksi

Interlingua on keinotekoinen kieli, joka perustuu suurimpiin latinan tytärkieliin, joita ovat italia, espanja, portugali ja ranska. Lisäksi lähteinä on käytetty myös englantia, saksaa ja venäjää lähinnä niiden latinalaisperäisen aineksen osalta. Interlinguan kirjaimet ovat samoja kuin englannin kielessä.

Interlingua on naturalistinen kieli, eli se pyrkii luonnollisuuteen. Sen johdosta interlinguan kielioppi on huomattavasti monimutkaisempi kuin monessa "keinotekoisemmassa" keinotekoisessa kielessä, esim. esperantossa ja lingua franca novassa. Silti interlingua on helpompi oppia kuin melkein kaikki luonnolliset kielet (ja voi olla myöskin helpompi oppia kuin jotkut muut keinotekoiset kielet).

Interlinguan sanaston valinnassa on käytetty etymologista periaatetta, jonka mukaan on poimittu nykysanojen kantamuodot.

Interlingua muistuttaa melko suuressa määrin romaanisia kieliä.

Interlinguan pääosat luotiin noin vuoteen 1950 mennessä.


Miltä kieli käytännössä näyttää, sen pääset näkemään mm. Suomen interlinguayhdistyksen sivulta, jossa kaksi interlinguankielistä tekstiä - ja niiden suomennokset ja yhdessä tapauksessa myös englanninnos ja esperanninnos.


Seuraavassa maailman ensimmäinen suurin piirtein täysikokoinen suomeksi kirjoitettu interlinguan kielioppi. Se perustuu lähinnä Wikipediassa julkaistuun englanninkieliseen interlinguan kielioppiin, joka puolestaan on uudelleenkirjoitettu kompaktimpi versio klassisesta interlinguaksi kirjoitetusta kieliopista, jonka olivat rakentaneet Alexander Gode ja Hugh E. Blair ja joka oli julkaistu vuonna 1951 ja jota tavataan nykyään pitää liian konservatiivisena. Olen sen kääntänyt, kyhännyt ja koostanut:


Interlinguan kielioppi

Ääntäminen

Vokaalit a e i o u y ovat painotettuina puolipitkiä, muutoin lyhyitä, ja äännetään kuten suomen kielessä, paitsi y, joka lausutaan muuten kuten [i], mutta vokaalien edessä ja välissä kuten [j]; Yugoslavia (Jugoslavia).

Konsonantit äännetään kuten suomen kielessä seuraavia lukuunottamatta:
c ääntyy kuten [ts] e:n, i:n ja y:n edellä; {cento, civil, cyclo} [tsento, tsivil, tsiklo]. Muussa tapauksessa kuten [k].
ch ääntyy yleensä kuten [k], paitsi joissakin kansainvälisissä sanoissa kuten [sh]: chocolate, charme.
j ääntyy samoin kuin ensimmäinen ja viimeinen äänne englannin sanassa "George" [dj] eli kuin [d], jonka perässä on soinnillinen suhuässä.
g ääntyy samalla tavoin kuin j lopputavuissa -age ja -agio: {corage, avantagiose}. Muutoin aina kuten [g]. Suomen kielen äng-äännettä ei interlinguassa ole.
qu ääntyy kuin [k] jota seuraa hyvin lyhyt [u], vertaa englannin "quantity". Poikkeuksena sanat que ja  ja qui, jotka lausutaan [ke] ja [ki].
t lausutaan joissakin tapauksissa kuten [ts]: kun sanassa on "-ti", jota seuraa vokaali, mikäli "-ti" ei ole painollinen ja jos sitä ei edellä S: -antia, -entia, -tie, -tion [-antsia, -entsia, -tsie, -tsion]
x lausutaan kuten [ks]: taxi [taksi]
z äännetään soinnillisena s-äänteenä kuten englannin sanassa "zeal" ensimmäinen kirjain.
s lausutaan soinnillisena vokaalien välissä.

Korostussääntö 1: Sanapaino on viimeistä konsonanttia edeltävällä vokaalilla - "penultimasääntö" {cantar, canta, cantava.}

Korostussääntö 2: Tärkeimmät poikkeukset: Sanapaino on toiseksi viimeistä konsonanttia edeltävällä vokaalilla – "antepenultimasääntö" – sanoissa jotka päättyvät:
-le, -ne, -re: facile, nomine, tempore
-ic, -ica, -ico: technic, technica, technico
-ide, -ido: timide, acido
-ula, -ulo: regula, angulo
-ime, -imo: ultime, maximo (-s ja -m päätteet eivät noudata näitä sääntöjä).

Sanoissa, joissa ei ole konsonanttia edeltävää vokaalia, sanapaino on aina ensimmäisellä vokaalilla.

io, mie, tue

Artikkelit

Määräinen artikkeli on le ja epämääräinen artikkeli on un. Ne ovat taipumattomia. Suuntaa merkitsevä prepositio a (mihin, minne, kenelle) ja genetiivinen prepositio de voidaan sulauttaa yhteen määräisen artikkelin le kanssa muotoihin al ja del.

Substantiivit

Substantiivit taipuvat ainoastaan luvussa. Vokaalipäätteiset substantiivit saavat  monikon päätteekseen -s ja konsonanttipäätteiset -es (poikkeuksena -c-päätteiset substantiivit muuttuvat muotoon -ches jotta c-kirjaimen äänne säilyy).

catto   'kissa'  →  cattos  'kissat'
can  'koira'  →  canes  'koirat'
roc   'torni' [shakissa]   →  roches  'tornit'

Interlinguassa ei ole kieliopillista sukua. Elollista merkitsevät substantiivit ovat sukupuolineutraaleja elleivät ne erityisesti viittaa mies-, nais- tai uros- tai naaraspuoliseen henkilöön tai olentoon. Täten sanat jornalista 'journalisti', 'toimittaja' ja scientista 'tiedemies, tiedehenkilö' ovat sukupuolineutraaleja, kun taas, rege 'kuningas' ja regina 'kuningatar' ovat sukupuolisesti määritettyjä. Nimenomaiset nais- tai naaraspuoliset muodot voidaan luoda korvaamalla sananpääte -o tai -e päätteellä -a tai -essa.

puero   'poika'   →  puera  'tyttö'
tigre   'tiikeri'   →  tigressa  'naarastiikeri'

Substantiivien säännöllisistä muodoista tulee maskuliineja esiintyessään samassa asiayhteydessä.

Adjektiivit

Adjektiivit ovat joko ennen tai jälkeen sen substantiivin mitä ne määrittävät. Mitä tulee tyyliin, lyhyet adjektiivit tapaavat edeltää pääsanaansa ja pitkät tapaavat sijaita pääsanan jälkeen. Numeraalit edeltävät aina pääsanaansa. Värisanat sijaitsevat aina pääsanan jäljessä.

belle oculos tai oculos belle   'kauniit silmät'
un bon idea, un idea ingeniose   'hyvä ajatus, nerokas ajatus'
          Le Casa Blanc   'Valkoinen talo'

Adjektiivit eivät koskaan taivu pääsanan mukaan, mutta niistä voidaan tehdä monikkoja, jos ne eivät määritä mitään erityistä substantiivia.

le parve infantes   'pienet lapset';   mutta   le parves   'pikkuiset'

Adjektiivien vertailu, kun verrataan samanarvoisia, ilmaistaan rakenteella "tanto ... como" tai "si ... como".

tanto belle como tu   'yhtä kaunis kuin sinä'

Komparatiivimuoto ilmaistaan adjektiivia edeltävällä pikkusanalla plus tai minus ja superlatiivi muodostetaan käyttämällä ilmaisua le plus tai le minus. Komparatiivivertailussa 'kuin' on que.

un plus feroce leon   'villimpi leijona'
un traino minus rapide   'hitaampi juna'
le plus alte arbore   'korkein puu'
le solution le minus costose   'vähiten kallis ratkaisu'.
Ille es plus rapide que le cursor.   'Hän (miespuolinen) on nopeampi kuin se juoksija.'

Jälkiliitteellä -issime voi ilmaista nk. absoluuttisen superlatiivin, joka ilmaisee ominaisuuden suurinta mahdollista tai hyvin suurta määrää ilman mitään vertailukohtaa.

un aventura excellentissime   'mitä loistavin seikkailu', 'erittäin loistava seikkailu'

Adjektiiveilla bon 'hyvä', mal 'huono, paha', magne 'suuri, suurenmoinen, mahtava', ja parve 'pieni' on vaihtoehtoiset epäsäännölliset muodot komparatiivia ja superlatiivia varten.

bon → plus bon → le plus bon   tai
  bon → melior → optime
mal → plus mal → le plus mal   tai
  mal → pejor → pessime
magne → plus magne → le plus magne   tai
  magne → major → maxime
parve → plus parve → le plus parve   tai
  parve → minor → minime

Adverbit

On kahdenlaisia adverbeja, ensisijaisia ja toissijaisia. Ensisijaiset adverbit ovat nk. kieliopillisten operaattoreiden suljettu luokka, mm. sellaiset kuin quasi, 'melkein'; jam, 'jo'; ja totevia, 'kuitenkin, joka tapauksessa'. Toissijaiset adverbit ovat avoin luokka, ja ne muodostetaan adjektiiveista lisäämällä jälkiliite -mente (-amente jälkeen adjektiivin -c-päätteen).

felice   'onnellinen'   →   felicemente   'onnellisesti'
magic   'maaginen'   →   magicamente   'maagisesti'

Useilla yleisillä adverbeilla on vaihtoehtoinen lyhyt muoto, joka päättyy kirjaimeen -o.

sol   'yksin'   →   solo tai solmente   'vain, ainoastaan'

Kuten adjektiivit, adverbitkin käyttävät sanoja plus ja minus komparatiivin ilmaisemiseen ja ilmaisuja le plus ja le minus superlatiivin ilmaisemiseen.

Illa canta plus bellemente que illa parla.   'Hän (naispuolinen) laulaa kauniimmin kuin puhuu.'
Le gepardo curre le plus rapide de omne animales.   'Gepardi juoksee nopeiten kaikista eläimistä.'

Adjektiiveja bon, 'hyvä' ja mal, 'huono, paha' vastaavilla adverbeilla on vaihtoehtoiset epäsäännölliset muodot.

bonmente → plus bonmente → le plus bonmente   tai
  ben → plus ben → le plus ben   tai
  ben → melio → optimo
malmente → plus malmente→ le plus malmente   tai
  mal → plus mal → le plus mal   tai
  mal → pejo → pessimo

Persoonapronominit

Persoonapronominit – yksikkö
Persoona Sukupuoli
Nom. Pre. Obj. Refl. Genetiivi
1.
io me mi, mie
2.
tu te tu, tue
3.
mask. ille le se su, sue
fem. illa la
neutri illo lo
Persoonapronominit – monikko
Persoona
Sukupuoli
Nom. Pre. Obj. Refl. Genetiivi
1.
nos nostre
2.
vos vostre
3.
mask. illes les se lor, lore
fem. illas las
neutri illos los

"Qui es ibi?" "Io."   "Kuka siellä?" "Minä."
Tu arrestava le chef de policia.   'Pidätit poliisipäällikön.'
Le caffe es excellente: proba lo!   'Kahvi on erinomaista: kokeile sitä!'
Dice me le conto; dice me lo (tai Dice le conto a me...)   'Kerro minulle tarina; kerro minulle se.'
Deo adjuta les, qui se adjuta.   'Jumala auttaa niitä, jotka auttavat itseään.'
Io me sibila un melodia.   'Viheltelen itsekseni sävelmän.'
Tu te rasava?   'Oletko jo ajanut (karvat)?'
Francese se parla in Francia.   'Ranskan kieltä puhutaan Ranskassa.'
alicun amicos mie   'jotkut ystävistäni'
Matre mie! Es un picante bolla de carne!   'Mamma mia, tuossapa mausteikas lihapulla!'

Koska kolmansissa persoonissa pronomineilla on hieman yllättäen preposition jälkeen pitemmät muodot ille, illes jne., joskus voi tulla kyseeseen prepositionaalin käyttö (prepositionaalilla merkitään preposition objekti).

Da le can a illes.   'Anna heille (se) koira.'

Muodollisissa yhteyksissä voi toista ihmistä puhutellessa käyttää pronominia vos pronominin tu sijaan.

Esque vos passava un viage placente, Seniora Chan?   'Oliko matkanne miellyttävä, rouva Chan?'
Aperi vostre valise, Senior.   'Avatkaa matkalaukkunne, herra.'

Pronominia illes voidaan käyttää sukupuolisesti neutraalina pronominina. Pronominia illas voidaan käyttää ryhmiin, jotka koostuvat kokonaan naispuolisista ihmisistä.

Persoonattomat pronominit

Il on persoonaton pronomini, jota käytetään esim. sellaisissa rakenteissa kuin il pluve, 'sataa'. Kun merkitys on tarpeeksi selvä, se voidaan myös jättää pois.

Il deveni tarde.   'Alkaa olla myöhä'
Il es ver que nos expende multe moneta.   'On totta, että me käytämme paljon rahaa.'
Es bon que vos veni ora.   'On hyvä, että tulet nyt.'

On on persoonaton pronomini, jonka käyttöaluetta vastaa suomen kielessä joskus passiivin käyttö. Objektimuoto sanasta on uno.

On non vide tal cosas actualmente.   'Näitä asioita ei näe tapahtuvan nykyään.'
On sape nunquam lo que evenira.   'Ei koskaan tiedä, mitä tulee tapahtumaan.'
On construe un nove linea de metro al centro urban.   'Uutta metrolinjaa ollaan rakentamassa kaupungin keskustaan.'
On collige le recyclabiles omne venerdi.   'Kierrätysjätteet kerätään joka perjantai.'
Tal pensatas afflige uno in le profundo del depression.   'Sellaiset ajatukset vaivaavat masennuksen syövereissä.'

Demonstratiivipronominit

Demonstratiivipronominit
Rooli Luku
Sukupuoli Lähellä
Kauempana
Adjektiivi iste ille
Pronomini Yksikkö
mask. iste (ille)
fem. ista (illa)
neutri isto (illo)
Monikko
mask. istes (illes)
fem. istas (illas)
neutri istos (illos)

Päädemonstratiivipronominit ovat adjektiivi iste, 'tämä' ja vastaavat pronominit iste (maskuliini), ista (feminiini) ja isto (neutri), joista voi myös tehdä monikollisia. Pronominia käytetään enemmän kuin suomen kielessä. Silloin kun lauseen subjektilla on kaksi mahdollista korrelaattia, iste (tai joku sen johdoksista) viittaa niistä jälkimmäiseen.

Iste vino es pessime.   'Tämä viini on kamalaa.'
Isto es un bon idea.   'Se on hyvä ajatus.'
Janet accompaniava su soror al galleria...   'Janet liittyi sisarensa seuraan galleriassa käynnillä...'
(a) Illa es un artista notabile.   'Hän [Janet] on hyvintunnettu taiteilija.'
(b) Ista es un artista notabile.   Hän [Janetin sisar] on hyvintunnettu taiteilija.'

Kauempana olevaan viittaava demonstratiivipronomini on adjektiivinen ille 'tuo'. Vastaavat pronominit ille, illa, illo ja niiden monikkomuodot ovat identtisiä kolmannen persoonan persoonapronominien kanssa, vaikka niitä tavallisesti korostetaan puheessa.

Io cognosce ille viro; ille se appella Smith.   'Tunnen tuon/sen miehen; hänen nimensä on Smith.'
Illo es un obra magnific.   'Se on loistavaa työtä.'

Relatiivi- ja interrogatiivipronominit

Relatiivipronominit eläville olennoille ovat qui (nominatiivimuoto ja prepositioitten jälkeen käytettävä muoto) ja que (objektimuoto).

Nos vole un contabile qui sape contar.   'Haluamme kirjanpitäjän, joka osaa laskea.'
Nos vole un contabile super qui nos pote contar.   'Haluamme kirjanpitäjän, jonka varaan voimme laskea.'
Nos vole un contabile que le policia non perseque.   'Haluamme kirjanpitäjän, jota poliisi ei etsi.'

Pronomini que merkitsee elottomien objektien ollessa kyseessä sekä nominatiivi- että objektimuotoja.

Il ha duo sortas de inventiones: illos que on discoperi e illos que discoperi uno.   'On kahdenlaisia keksintöjä: niitä jotka sinä löydät ja niitä, jotka löytävät sinut.'

Cuje 'kenen, minkä, jonka' on pronomini viittaamaan niin eläviin olentoihin kuin elottomiin objekteihin.

un autor cuje libros se vende in milliones   'kirjailija, jonka kirjat myyvät miljoonia'
un insula cuje mysterios resta irresolvite   'saari jonka mysteerit säilyvät ratkaisemattomina'

Kaikki ylläolevat voidaan korvata relatiivipronominien adjektiivimuodoilla le qual (yksikkö) ja le quales (monikko).

Mi scriptorio esseva in disordine – le qual, nota ben, es su stato normal.   'Työpöytäni oli sotkussa – joka, ota huomioon – on sen normaali tila.'
Duo cosinos remote, del quales io sape nihil, veni visitar.   'Kaksi kaukaista serkkua, joista en tiedä mitään, ovat tulossa vierailulle.'

Relatiivipronominit toimivat myös interrogatiivipronomineina (kysymyspronominit).

Lisää näitä pronomineja

Qual?   Millainen (Ominaisuuksista)
Qual libro vole vos leger? Un libro interessante.   Millaisen kirjan haluatte lukea? Mielenkiintoisen kirjan.
Quando?   Milloin? (Aika)
Quando arriva le traino?   Koska juna saapuu?
Como?   Miten? (Tapa)
Como parla ille?   Miten hän puhuu?
Ubi?   Missä?
Ubi habita vos?   Missä asutte?
Proque?   Miksi? (Syy)
Proque plora le infante?   Miksi lapsi itkee?
Quanto?   Kuinka paljon? (Määrä, paljous), Quanto costa un camera pro un nocte?   Mitä maksaa huone yhdeksi yöksi?
Quante?   Kuinka paljon? Kuinka monta?
Quante personas vide tu?   Montako henkilöä näet?


Verbit

Pääverbimuodot
Aika- tai tapamuoto
Pääte -ar -verbit -er -verbit -ir -verbit
Infinitiivi -r parlar vider audir
Preesens parla vide audi
Menneen ajan muoto* -va parlava videva audiva
Futuuri* -ra parlara videra audira
Konditionaali* -rea parlarea viderea audirea
Nykyisen ajan partisiippi
-(e)nte parlante vidente audiente
Menneen ajan partisiippi
-te parlate vidite audite
*Vaihtoehtoisesti voi käyttää liittomuotoja, ks. alempaa.

Verbijärjestelmä on yksinkertaistettu versio englannin kielestä ja romaanisista kielistä löytyvistä järjestelmistä.

Infinitiivit

Verbien infinitiivimuodot päättyvät aina päätteisiin -ar, -er, tai -ir. Niistä voidaan myöskin tehdä monikollisia milloin siinä vain on järkeä.

Cognoscer nos es amar nos.   'Tuntea meidät on (yhtä kuin) rakastaa meitä.'
Il es difficile determinar su strategia.   'On vaikea keksiä, mikä hänen strategiansa on.'
Illes time le venir del locustas.   'He pelkäävät heinäsirkkojen tuloa.'
Le faceres de illa evocava un admiration general.   'Hänen (naispuolinen) tekemisensä herättivät yleistä ihailua.'

Infinitiivimuotoja käytetään myös joissakin liittomuodoissa (ks. alempaa).

Yksinkertaiset aika- ja tapamuodot

On neljä yksinkertaista aika- tai tapamuotoa: preesens, mennyt aika, futuuri (tulevaisuus) ja konditionaali.

Io ama mangos; io mangia un justo ora.   'Rakastan mangoja; syön yhtä juuri nyt.'
Mi auto es vetere e ha multe defectos: naturalmente illo va mal!   'Autoni on vanha ja siinä on paljon vikoja: luonnollisesti se toimii huonosti!'
Io vos diceva repetitemente: le hospites jam comenciava partir quando le casa se incendiava.   'Olen yhä uudestaan sanonut sinulle: vieraat olivat jo lähdössä, kun talo syttyi tuleen.'
Nos volara de hic venerdi vespere, e sabbato postmeridie nos prendera le sol al plagia in Santorini.   'Lennämme pois täältä perjantai-iltana, ja lauantai-iltapäivällä otamme aurinkoa rannalla Santorinissa.'
Si ille faceva un melior reclamo, ille venderea le duple.   'Jos hän (miespuolinen) tekisi parempia mainoksia, hän myisi kaksi kertaa niin paljon.'

Partisiipit

Partisiipin preesens muodostetaan verbin preesensmuodosta, johon lisätätään pääte -nte. -ir-päätteisillä verbeillä pääte on -ente (nutrir 'ruokkia' → nutriente 'ruokkiva'). Se toimii joko adjektiivina tai partisiippimuotoisena ilmaisuna.

un corvo parlante   'puhuva varis'
Approximante le station, io sentiva un apprehension terribile.   'Lähestyessä(ni) asemaa, tunsin kauhun kouraisun.'

Menneen ajan partisiippi muodostetaan lisäämällä -te preesensmuotoon. -er-päätteiset verbit saavat päätteen -ite. (eder 'editoida' → edite 'editoinut'). Sitä käytetään adjektiivina ja muodostamaan verbien eri liittomuotoja.

un conto ben contate   'hyvin kerrottu tarina'

Liittomuodot

Kolme liittomuotoa – menneen ajan muoto, futuuri ja konditionaali – ovat merkitykseltään identtisiä vastaavien lyhyitten muotojen kanssa.

Le imperio ha cadite.   =   Le imperio cadeva.   'Imperiumi kaatui. / Imperiumi on kaatunut.'
Io va retornar.   =   Io retornara.   'Minä tulen palaamaan. / Olen palaava.'
Io velle preferer facer lo sol.   =   Io prefererea facer lo sol.   'Pitäisin parempana tehdä sen yksin.'

Neljäs perusliittomuodoista on passiivinen ja muodostetaan verbin esser ('olla') lyhennetystä preesensmuodosta es, jota seuraa menneen ajan partisiippi.

Iste salsicias es fabricate per experte salsicieros.   'Ammattilaiset makkarantekijät valmistavat nämä makkarat' / 'Nämä makkarat ovat ammattilaisten makkarantekijöitten valmistamia.'

Näiden mallien avulla voidaan luoda suurempi määrä monimutkaisia verbimuotoja korvaamalla ha, va ja es muilla verbien haber, vader ja esser muodoilla. Esimerkkejä:

Ante Natal, tu habera finite tu cursos.   'Ennen joulua tulet olemaan päättänyt kurssisi.'
Plus tarde illa vadeva scriber un romance premiate.   'Myöhemmin hän (naispuolinen) oli kirjoittava palkinnon voittavan romaanin.'
Nostre planeta habeva essite surveliate durante multe annos.   'Planeettaamme oli tarkkailtu monien vuosien ajan.'

Muita muotoja

Ei ole erillisiä muotoja imperatiiville ja subjunktiiville (subjunktiivi on joissakin romaanisissa kielissä käytössä oleva verbimuoto, jolla ilmaistaan epävarmuutta, toivetta, tai muuta sellaista; se esiintyy usein myös toivotuksissa ja kiinteissä fraaseissa), paitsi verbille esser 'olla'. Preesensmuodot toimittavat normaalisti molempia tehtäviä. Selvyyden vuoksi nominatiivissa oleva pronomini voidaan lisätä verbin jälkeen.

Face lo ora!   'Tee se nyt!'
Le imperatrice desira que ille attende su mandato.   'Keisarinna toivoo hänen (miespuolinen) odottavan komentoaan.'
Va tu retro al campo; resta vos alteros hic.   'Mene takaisin leiriin; te muut jääkää tänne.'

Infinitiiviä voi käyttää toisena tyylillisesti enemmän persoonattomana imperatiivimuotona.

Cliccar hic.   'Klikkaa tässä.'

Vähemmän kiirettä merkitsevä versio imperatiivista on kohortatiivi, joka muodostetaan siten, että sanaa que ('että') seuraa preesensissä oleva verbi, ja sitä voidaan käyttää kaikissa persoonissa. Vaihtoehtoista muotoa vamos käytetään monikon ensimmäisessä persoonassa, mutta sitä jotkut interlingua-auktoriteetit pitävät vanhentuneena.

Que tu va via!   'Toivoisin sinun painuvan tiehesi!'
Que illes mangia le brioche.   'Antaa heidän syödä kakku.'
Que nos resta hic ancora un die.   tai   Vamos restar hic ancora un die.   'Jäädäänpä tänne vielä päiväksi.'

Sia on verbin esser 'olla' imperatiivi- ja subjunktiivimuoto. Säännöllistä muotoa esse voidaan myös käyttää.

Sia caute!   'Ole varovainen!'
Sia ille vive o sia ille morte...   'On hän (miespuolinen) sitten elävä tai kuollut...'
Que lor vita insimul sia felice!   'Olkoon heidän elämänsä yhdessä onnellinen!'

Epäsäännölliset verbit

Ainoat epäsäännölliset verbit, joita käytetään, ovat es, ha ja va – verbien esser 'olla', haber 'olla jollakin, omistaa' ja vader 'mennä' lyhyet muodot – sekä sia, verbin esser imperatiivi/subjunktiivimuoto.

Muitakin epäsäännöllisiä muotoja on, mutta viralliset interlinguajulkaisut (ja käyttäjien enemmistö) ovat aina suosineet säännöllisiä muotoja. Näitä vaihtoehtoisia epäsäännöllisiä muotoja kutsutaan kollateraaleiksi eli paremmalla suomella sanottuna rinnakkaismuodoiksi.

Merkittävä käyttäjien vähemmistö käyttää tiettyjä rinnakkaismuotoja verbeistä esser 'olla': son (preesensin monikkomuoto), era (menneen ajan muoto), sera (futuuri), ja serea (konditionaali) muotojen es, esseva, essera ja esserea käyttämisen sijaan.

Muodot io so 'minä olen' ja nos somos 'me olemme' ovat myös olemassa, mutta niitä käytetään harvoin.

Lauseoppi

Normaali sanajärjestys interlinguassa on subjekti–verbi–objekti, vaikka tästä voi joustaa, kun asia tulee muuten ymmärretyksi.

Ille reface horologios.   'Hän (miespuolinen) korjaa kelloja'
Amandolos ama io tanto, io comprava un amandoliera.   'Rakastan manteleita niin paljon, ostin mantelipuutarhan.'

Pronomineilla on kuitenkin taipumus seurata romaanisten kielten mallia subjekti–objekti–verbi, paitsi mitä tulee infinitiiveihin ja imperatiiveihin, missä objekti seuraa verbiä.

Ille los reface.   'Hän (miespuolinen) korjaa ne.'
Nos vole obtener lo.   'Haluamme saada sen.'
Jecta lo via!   'Heitä se pois!'

Kun kaksi pronominia, yksi suora ja toinen epäsuora objekti, esiintyvät saman verbin yhteydessä, epäsuora objekti tulee ensimmäiseksi.

Io les lo inviava per avion.   'Lähetin sen heille ilmarahtina.'
Io la los inviava per nave.   'Lähetin ne hänelle (naispuolinen) laivarahtina.'

Appositioattribuutti

Interlinguassa suomen kielen yhdyssanoja vastaavat rakenteet muodostetaan nk. appositioattribuutin avulla. Tällöin pääsanan substantiivimäärite sijoitetaan pääsanan jälkeen.
nave domo   'asuntolaiva'
apparato generator   'generaattori'
amico cantator   'laulajaystävä'
uxor puera   'lapsivaimo'

Jos pääsanan substantiivimääritteen katsotaan olevan substantiivinen, silloin myös se saa monikon päätteen.
uxores pueras   'lapsivaimot'
Jos taas substantiivimääritteen katsotaan olevan adjektiivisempi, silloin se ei saa monikon päätettä.
apparatos generator   'generaattorit'

Kysymysten luominen

Kysymyksiä voi luoda monella tapaa, mikä on tuttua ranskan puhujille.

Ha ille arrivate?   'Onko hän (miespuolinen) saapunut?'
Cognosce tu ben Barcelona?  'Tunnetko Barcelonan hyvin?'
Te place le filmes de Quentin Tarantino? 'Pidätkö Quentin Tarantinon elokuvista?'
Qui ha dicite isto?   'Kuka sanoi tämän?'
"Que cadeva super te?" "Un incude."   '"Mikä putosi päällesi?" "Alasin."'
Esque illa vermente lassava su fortuna a su catto?   (tai An illa...)   'Jättikö hän (naispuolinen) tosiaan omaisuutensa kissalleen?'
Tu jam ha finite tu labores?   'Oletko jo lopettanut työsi?'

Kaksijuuriset sanat

Uuslatinalainen sanasto, joka on interlinguan sanaston perusta, sisältää myös joukon verbejä, joiden juuriosat mutatoituvat, kun niihin liitetään tiettyjä jälkiliitteitä. Esim. substantiivit agente, agentia, actrice, activista, reagente ja reaction ovat kaikki johdoksia verbistä 'toimia', mutta jotkut käyttävät ensisijaista juurta ag-, kun taas toiset käyttävät toissijaista juurta act-. Sellaisia verbejä on paljon.

sentir 'tuntea (jotain)' (toinen juuri: sens-) → sentimento, sensor
repeller 'työntää pois, torjua' (toinen juuri: repuls-) → repellente, repulsive

Tämä nostaa esiin loogisen kysymyksen. Päätteen -e lisääminen yhteen toissijaisista juurista tuottaa adjektiivin, joka on rakenteeltaan ja merkitykseltään vastine saman verbin menneen ajan partisiipille. Substantiivi experte, esimerkiksi, liittyy verbiin experir 'kokea', jolla on menneen ajan partisiippi experite. Silti merkityksen kannalta on vain hyvin vähän eroa ilmaisuilla un experte carpentero 'ammattilaispuuseppä' ja un experite carpentero 'kokenut puuseppä'. Tosiasiassa, experte = experite. Lisäksi voidaan muodostaa sana kuten le experito 'kokenut' näennäissynonyymiksi sanalle le experto 'asiantuntija'.

Tämän prosessin voi kääntää toisinkinpäin. Voidaan vaihtaa sana experte sanan experite tilalle liittomuodoissa (ja muut kakkosjuuriadjektiivit toisten menneen ajan partisiippien tilalle.

Io ha experte tal cosas antea.   =   Io ha experite tal cosas antea.   'Olen kokenut sellaisia asioita aikaisemmin.'
Illa ha scripte con un pluma.   =   Illa ha scribite con un pluma.   'Hän (naispuolinen) kirjoitti sulkakynällä.'

Alkuperäinen interlinguan kielioppi (Gode & Blair, 1951) salli tämän käyttötavan ja havainnollisti sitä yhdellä esimerkkitekstillä. Vähemmistö interlinguan harrastajista käyttää epäsäännöllisiä juuria vähintään ajoittain, useammin tunnistettavien muotojen kuten scripte (sanalle scribite 'kirjoittanut') kuin vähemmän selvien tapausten kuten fisse (sanalle findite 'jakanut, lohkaissut') kanssa. Käytäntö on kiistanalainen. Paheksujat esittävät, että ne monimutkaistavat interlinguan aktiivista käyttöä ja saattavat hämmentää aloittelijoita. Puolestapuhujat esittävät, että käyttämällä näitä epäsäännöllisiä partisiippeja interlinguan opiskelijat tulevat tietoisemmiksi yhteyksistä sellaista sanojen kuin agente ja actor, consequentia ja consecutive, ja niin edelleen, välillä. Kompromissikannan mukaan epäsäännölliet muodot saattavat olla hyödyllisiä joissakin opetuksellisissa yhteyksissä (esim. kun käyttää interlinguaa opettaakseen nk. sivistyssanoja tai tieteellistä sanastoa taikka väliaskeleena romaanisten kielten opiskelussa), mutta ei yleisessä kommunikoinnissa.

Samanlainen kysymys koskee partisiipin preesensiä sanojen caper 'tarttua', facer 'tehdä, valmistaa', saper 'tietää' kanssa, ja kaikkia sellaisia verbejä, jotka päättyvät -ciper, -ficer ja -jicer. Säännölliset muodot ovat facente, sapente, jne., mutta "suositellut muodot", alkuperäisen kieliopin mukaan, ovat faciente, sapiente, jne.

un homine sapiente   =   un homine sapente   'tietävä ihminen'
Recipiente le littera, ille grimassava.   =   Recipente le littera, ille grimassava.   'Vastaanottaessaan sen kirjeen hän (miespuolinen) irvisti.'

Nykyään useimmat käyttäjät suosivat säännöllisiä muotoja omaehtoisessa käytössä. Muotoja kuten sufficiente käytetään usein adjektiiveina, lähdekielien samanlaisten muotojen vaikutuksen alaisen.


Lukusanat

1  un         11  dece-un
2  duo        20  vinti
3  tres       21  vinti-un
4  quatro     30  trenta
5  cinque     40  quaranta
6  sex        50  cinquanta
7  septe      60  sexanta
8  octo       70  septanta
9  novem      80  octanta
10 dece       90  novanta

100  cento
1000  mille
1000 000  million
1000 000 000  milliardo


328  tres centos vinti-octo

1995  mille novem centos novanta-cinque


Järjestysluvut:

1e prime     7e septime
2e secunde   8e octave
3e tertie    9e none
4e quarte   10e decime
5e quinte   11e dece-prime
6e sexte    20e vintesime


10 487 634 397 dece milliardos quatro centos novanta-septe milliones sex centos trenta-quatro milles tres centos novanta-septe


Desimaaliluvut:

38,978 trenta-octo comma novem septe octo

Etuliitteet

ab- pois, -sta, -lta (abs- c:n ja t:n edellä, a- v:n edellä): ab-rupte - keskeytynyt, abs-tinentia - pidättäytyminen
ad- luokse: ad-vocato - kutsuttu. Ad- yhdistetään usein täysin seuraavaan konsonanttiin, joka siis kahdennetaan: at-traher - tuntea vetoa, al-luder - vihjaista.
con- 1. kanssa, yhdessä; con-spiration - salaliitto, b:n ja p:n edessä com-: com-poner - yhdistää; l:n edessä col-: col-laborar - olla yhteistyössä; r:n edessä cor-: cor-recte - korrekti; h:n ja vokaalin edessä co-, erityisesti osallisuus, toveruus: co-hereditario - kanssaperijä, co-idealista - aatetoveri; 2. vahvistava; cor-roder - syöpyä, ruostua
de- pois, alas: de-struer - rikkoa
dis- 1. vastakohta: dis-harmonic - epäsointuinen; 2. eriytyä: dis-tribuer - levittää, jakaa
ex- ulos, pois: ex-porto - vienti; sointuvien konsonanttien edessä e-: e-migrar - muuttaa maasta; f:n edessä ef-: ef-fluentia - ulosvirtaus
extra- ulkona: extra-terrestre - (peräisin) ulkoavaruudesta
extro- ulospäin: extro-vertite - ulospäin suuntautunut
in- 1. vastakohta: in-official - epävirallinen, in-san - sairaalloinen; 2. sisällä, sisään: in-vader - tunkeutua sisään
inter- välissä: inter-stellar - tähtienvälinen
intro- sisään: intro-duction - johdanto
mis- virhe, väärä: mis-usar - väärinkäyttää
per- läpi, läpikotaisin, täysin: per-forar - porata läpi
post- jälkeen: post-ludio - jälkipeli, jälkisoitto
pre- esi-: pre-historic - esihistoriallinen
pro- esille, puolesta: pro-ducer - valmistaa, tuottaa esiin
re- jälleen: re-flecter - heijastaa
sub- ali-: sub-marin - merenalainen
super- yli-: super-natural - yliluonnollinen

Huom. Etuliitteen ja sitä seuraavan sanan välille ei tule kirjoituksessa väliviivaa.

Jälkiliitteet

1. Johdatus sanan vartalosta

-abile (-ibile -er - ja -ir - päätteisissä verbeissä) 1. ilmaisee passiivista mahdollisuutta, "joka voidaan": formabile - muotoiltava, muotoiltavissa oleva audibile - kuultava, kuultavissa oleva; 2. jonkin arvoinen: honorabile - kunnianarvoisa, kunnioitettava
-ada 1. jatkuva tekeminen: cavalcada - ratsastus; 2. tuote: limonada - virkistysjuoma, limonaadi;  3. sarja: colonnada - pylväikkö
-age 1. kokoelma: foliage - (irto)lehtipino (folio - lehti); 2. toiminta: ancorage - ankkurointi (-maksu)
-al yleinen adjektiivin pääte: central, natural; l-äätteisissä sanoissa -ar: regular, popular
-alia roska, epämääräinen kokoelma: ferro - rauta, ferralia - rautaromu, papiralia - jätepaperi
-ano, -iano; 1. kannattaja: lutherano; 2. asukas: italiano
-ar suora verbinmuodostaja, uusille verbeille oletusarvoinen infinitiivin pääte: telephonar, armar
-ari (asiaan)kuuluva: legendari, revolutionari
-ario 1. henkilö ominaisuuden tai ammatin perusteella: bibliothecario, secretario; 2. kokoelma: herbario - kasvisto, vocabulario - sanakirja
-astr/o,-a 1. väheksyntä: poetastro - sananvääntäjä, medicastro - puoskari; 2. -puoli (poikapuoli jne.): filio, filiastro
-ata määrä: bucca - suu, buccata - suuntäyteinen
-eria liikehuoneisto ja -toiminta: barberia - parturi, lacteria - meijeri, myös luonteenominaisuus, luonteenpurkaus: diaboleria - pirullisuus
-ero (ammattimaisesti) jonkin kanssa työskentelevä: instrumentero - instrumenttiteknikko jne., vitrero - lasimestari
-esc yhdenmukaisuus: gigante - jätti, gigantesc - jättiläismäinen
-ese asukas, -maalainen - chinese, finlandese
-essa 1. olotila, merkittävä ominaisuus: politessa - kohteliaisuus, tristessa - ikävyys; 2. naista  tai naarasta osoittava pääte: baronessa, contessa, tigressa
-ett- diminutiivi: opera - operetta, clarino - clarinetto,disco - dischetto, belle - kaunis, bellette - (pikku)sievä
-ia 1. tila, suhde: felice/felicia - onni; 2. partisiipin preesensin kanssa ominaisuus: tolerantia, differentia, existentia
-ia kuten edellä, mutta enimmäkseen teknisissä yhteyksissä kreikkalaisten sananvartaloiden kanssa (tieteet ja sairaudet): geologia, anatomia, epilepsia, diphteria, pneumonia; oikeudenkäyttö, tuomiovalta: abbate/abbatia, monarcha/monarchia
-ic laatuominaisuus: phantastic, electric, plastic (useimmiten kreikkalaisperäinen sana, suomessa -inen)
-ide timide - ujo, arka
-iera säiliö, säilö, säilytyspaikka: sucro - sokeri, sucriera - sokerikulho
-iero puu: amandola - manteli, amandoliero - mantelipuu
-ificar tehdä joksikin: rect-ificar - oikaista, suoristaa
-il adj.: viril - miehekäs
-in johdannainen: femina - nainen, feminin - naisellinen, crystallin - tehty kristallista
-isar tehdä joksikin, käsitellä teknisesti: galvanisar, electrisar
-ismo suuntaus, tendenssi, ideologia, aate: nationalismo, socialismo
-ista 1. jonkin -ismin kannattaja: socialista; 2. taiteen tai ammatin harjoittaja: pianista, machinista. Käytetään myös adjektiivisena (-inen): tendentias inflationista - inflatoriset tendenssit
-itate 1. ominaisuus, -teetti: nationalitate, regularitate, qualitate, inflammabilitate, formalitate; 2. synonyymi päätteelle: -itude: certe - varma, certitude - varmuus, latitude, longitude
-mento toiminto, yleensä lyhytaikainen sekä sen seuraus: experimento, fundamento, lanceamento
-nde/o joka täytyy: examinando
-or olotila: rigor - jäykkyys
-ose runsaus: musculose, voluminose

2. Partisiipin perfektin johdannaiset

-(t)ion toiminta tai sen seuraus: organisation, ventilation, construction, innovation
-(t)ive niin toimiva, voipa: decorative, definitive, explosive, productive, tentative
-(t)or tekijä: administrator, curator, auditor, separator, transformator
-(t)orio paikka, jossa tapahtuu tai tehdään tai siellä olevat ihmiset: laboratorio, sanatorio, auditorio
-(t)ura tulos, konkreettinen toiminta: signatura, sculptura, scriptura


Post Scriptum


Sanakirjat

Suomen interlinguayhdistyksen sivuja ei näköjään enää ole, joten ei voi sanoa, että niiltä löytyy sanakirjoja.

Mutta jos englannin kieli on jossain määrin hallussa, voit
käyttää hyväksesi internetsanakirjaa Concise English–Interlingua Dictionary, jossa sanasto on järjestetty aakkosittain linkkien taakse. Pääsivun kohdasta "Cerca in le Interlingua-English Dictionary" voit myös hakea interlinguan sanojen englanninkielisiä vastineita.


...

Miten minusta oli tullut kielihenkilö

Voit myös käydä lukemassa yleensä kieliharrastuksiini liittyvän blogimerkintäni Hullun kielimiehen seikkailut.





Tämän sivun sain aikaiseksi vuonna 2015.
sähköpostiosoitteeni:
© Tom Kärnä