Etusivulle

Lingua franca nova, kansainvälinen apukieli

Lingua franca nova ("elefen") on keinotekoinen kansainväliseksi apukieleksi tarkoitettu alun perin yhdysvaltalaisen psykologian professorin C. George Boereen kehittämä kieli. Sen kielioppi on hyvin yksinkertainen sekä täysin säännöllinen ja on hyvin samantapainen kuin romaanisissa kreolikielissä. Kielen sanasto perustuu ranskaan, italiaan, portugaliin, espanjaan ja katalaaniin. Kieltä kirjoitetaan täysin äänteenmukaisesti.



Kielioppi

Gramatica de lingua franca nova en finsce

.

Kirjaimisto ja ääntäminen

Lingua franca novaa kirjoitetaan 22:llä joko latinalaisella tai kyrillisellä kirjaimella, ja nämä vastaavat yksikäsitteisesti kielen äänteitä. Latinalaiset versiot ovat:

A B C D E F G H I J L M N O P R S T U V X Z

Näistä seuraavat neljä vaativat enemmän huomiota:

C lausutaan aina kuten suomen K, siis myös E:n ja I:n edellä.

J lausutaan soinnillisena suhuäänteenä, kuten J ranskan kielen sanassa "journal" tai G englannin sanassa "bourgeois".

X lausutaan suhuäänteenä kuten SH englannin kielen sanassa "show".

Z lausutaan yksinkertaisena soinnillisena äänteenä, kuten S englannin kielen sanassa "has".

Alla olevassa taulukossa vielä varmemmaksi vakuudeksi latinalaisia kirjaimia vastaavat kyrilliset kirjaimet ja alimmalla rivillä kirjainten nimet:
latinalaiset kirjaimet
a b c d e f g h i j l m n o p r s t u v x z
niitä vastaavat
kyrilliset kirjaimet
а б к д е ф г х и ж л м н о п р с т у в ш з
kirjainten nimet
latinalaisella
kirjaimistolla
ilmaistuna
a be ce de e ef ge hax i je el em en o pe er es te u ve ex ze
On lisäksi kolme kyrillisten kirjainten kirjainta, joita joskus saatetaan käyttää: Я, Ё ja Ю. Latinalaisella kirjaimistolla lingua franca novassa ilmaistuna Я on IA, Ё on IO ja Ю on IU.

Kirjain N lausutaan äng-äänteenä, kuten suomen kielessä, ennen kirjaimia G ja K.

Sanojen paino sijaitsee useimmiten vokaalilla tai diftongilla, joka sijaitsee ennen viimeistä konsonanttia. Jos sanassa ei ole vokaalia ennen viimeistä konsonanttia, sanapaino on ensimmäisellä vokaalilla. Monikon päätteet -s ja -es eivät muuta sanapainon sijaintia.

Artikkelit

Määräinen artikkeli on la ja epämääräinen artikkeli on un. Esim.:

La casa es grande  =  (Se) talo on suuri

Un can pasea  =  (Eräs) koira kävelee

Joukkosubstantiivit kuten nesteitä, jauheita, jauhoja ja aineita tarkoittavat sanat, kuten acua (vesi), arena (hiekka) ja lenio (puu) eivät normaalisti vaadi seurakseen artikkelia tai monikon päätettä. Artikkeli tai monikon pääte voidaan kuitenkin lisätä joissakin tapauksissa. Esim.:

la acua — vesi (esim. kupissa oleva vesi)
lenios — puut (esim. monenlajiset puut)

Sanajärjestys

Lingua Franca novassa sanajärjestys on tiukka. Esim.:

subjekti - verbi - objekti:

la fem ama la casa  =  nainen rakastaa taloa

artikkeli - määrän määrite - substantiivi - adjektiivi:

la tre femes peti  =  kolme pientä naista
multe femes grande  =  monet suuret naiset / paljon suuria naisia

apuverbi - verbi - adverbi:

me debe pasea atendente  =  minun pitää kävellä varovaisesti

prepositio - substantiivi:

el es en la jardin  =  hän on puutarhassa

Persoonapronominit

minä  =  me
sinä  =  tu
hän  =  el / lo
me  =  nos
te  =  vos
he/ne  =  los

Pronominia el käytetään ihmisistä ja korkeammista eläimistä. Pronominia lo käytetään muista.

Persoonapronomineilla ei ole erillisiä objektimuotoja. Esim.:

me ama tu  =  minä rakastan sinua

Persoonapronomineilla on erillinen omistusmuoto ainoastaan kolmansilla persoonilla, pronomini se. Refleksiivipronominit ovat samat kuin omistusmuodot. Esim.:

tu es sempre en me mente  =  olet aina mielessäni

me ia lava me  =  peseydyin
el ama se  =  hän rakastaa itseään

Monikko

-s (tai -es konsonantin jälkeen) on substantiivien monikon pääte. Esim.:

omes e femes  =  miehet ja naiset

Verbit

Verbit ovat taipumattomia. Verbi yksinään merkitsee preesensiä ja perusmuotoa.

Verbejä voi käyttää myös substantiiveina.

Partikkelin ia avulla muodostetaan verbien menneen ajan muoto. Esim.:

tu ia canta  =  sinä lauloit / olet laulanut / olit laulanut

Partikkelin va avulla muodostetaan tulevaisuutta merkitsevä aikamuoto eli futuuri. Esim.:

tu va labora  =  sinä tulet työskentelemään / sinä työskentelet (joskus tulevaisuudessa)

Partikkelin ta avulla muodostetaan tapamuoto irreaali, jota suomen kielessä vastaa usein konditionaali, romaanisissa kielissä sitä vastaa subjunktiivi (joka esiintyy usein toivotuksissa ja kiinteissä fraaseissa). Saksan kielessä sitä vastaa konjunktiivi. Tapamuodolla ilmaistaan epävarmuutta tai toivetta. Esim.:

si me ta pote, me ta vola  =  jos voisin, lentäisin

Menneen ajan irreaalimuoto muodostetaan ilmaisulla ia ta. Esim.:

me ia ta es un bon re  =  olisin ollut hyvä kuningas

Tietyt adverbit ja verbirakenteet lisäävät tarkkuutta aikamuotoihin:

Me come aora  =  Olen syömässä nyt
Me ia come ja  =  Söin jo / Olen syönyt jo / Olin syönyt jo
Me va come a pos  =  Syön/Tulen syömään myöhemmin
Me ia fini leje la libro  =  Olen lopettanut kirjan lukemisen
Doman, me va comensa leje un otra  =  Huomenna alan lukea toista

Kielto esitetään laittamalla no ennen aikamuotopartikkelia tai preesensissä verbiä. Kaksoiskieltoja tulisi välttää. Esim.:

El no ia pensa ce algun es asi  =  Hän ei ajatellut siellä olevan ketään

Imperatiivi muodostetaan yleensä tipauttamalla pois subjektipronomini. Esim.:

Boli la acua!  =  Keitä vettä!

Joissakin tapauksissa subjekti säilytetään imperatiivissa, mutta silloin sitä edeltää ta ce. Esim.:

Ta ce nos dansa!  =  Tanssitaan! / Tanssikaamme!

Pikkusanoja lo ja on käytetään muodollisina subjekteina joissakin tapauksissa, kuten viitatessa säähän. Esim.:

Lo va pluve  =  Alkaa sataa
Lo es tro calda en esta sala  =  Tässä huoneessa on liian kuuma
Lo pare ce tu es coreta  =  Näyttää siltä, että sinä olet oikeassa
On no ave pexes en esta lago  =  Tässä järvessä ei ole kaloja

Verbi voi seurata toista mikäli niillä on sama subjekti. Esim.:

me vole compra un camisa  =  haluan ostaa paidan

Intransitiiviverbeistä tulee objektillisia transiviiviverbejä yksinkertaisesti lisäämällä objekti. Esim.:

me move  =  minä siirryn/liikun   ->   me move la table  =  minä siirrän pöydän

Lisää pääte -nte verbiin saadaksesi aikaan aktiivin partisiipin, joka toimii kuten adjektiivi tai substantiivi. Esim.:

donante  =  "antava" (adjektiivi) tai "antaja" (substantiivi)

Aktiivin partisiippia voi käyttää sen painottamiseen, että tekeminen tai tapahtuminen on vielä kesken. Esim.:

Nos ia es comente cuando la tempesta ia comensa  =  Olimme syömässä kun myrsky alkoi

Voi myös käyttää ilmaisua "en la media de...", olla keskellä jotakin. Esim.:

Nos ia es en la media de come cuando la tempesta ia comensa

Lisää pääte -da verbiin saadaksesi aikaan passiivin partisiipin. Esim.:

La torta es comeda
  =  Kakku syödään

Passiivin partisiippi toimii myös kuten adjektiivi tai substantiivi. Esim.:

un donada  =  "annettu" tai "lahja"

Verbiä voi käyttää ihan sellaisenaan substantiivina. Esim.:

nos dansa  =  me tanssimme   ->   la dansa  =  tanssi

Adjektiiviakin voi käyttää samaan tapaan substantiivina. Esim:

un om saja  =  viisas mies   ->   la sajas  =  viisaat (henkilöt)

Muodostaaksesi kysymyksen, aloita joko kysymyssanalla, tai jos kysymyssanaa ei käytetä, sanalla esce, ja lopeta kysymysmerkillä. Esim.:

cuando tu va veni?  =  milloin sinä tulet?
esce tu pote dansa?  =  osaatko tanssia?


Adjektiivit ja adverbit

Adjektiivit ovat taipumattomia, joten adverbit ovat samanmuotoisia kuin ne. Esim.:

un om felis  =  onnellinen mies   ->   el dansa felis  = hän tanssii onnellisena

Komparatiivi muodostetaan sanoilla plu (enemmän) ja min (vähemmän). Komparatiivissa kuin on ca. Superlatiivi muodostetaan pistämällä määräinen artikkeli la näiden sanojen eteen. Esim.:

MacGyver es plu bon ca Murdoc, ma John Sheridan es la plu bon.  =  MacGyver on parempi kuin Murdoc, mutta John Sheridan on paras.

Samanarvoisuus ilmaistaan käyttämällä rakennetta tan... como: Esim:

Marko es tan grande como Minna.  =  Marko on yhtä iso/suuri kuin Minna.

Adjektiivit bon (hyvä) ja mal (paha, huono) ovat ainoat adjektiivit, joita voi normaalitapauksissa käyttää ennen pääsanaa, koska niitä käytetään sen verran usein.

Kuten verbejä, niin myös adjektiiveja voi käyttää substantiiveina.


Affiksit

LFN:ssa on pieni määrä säännöllisiä affikseja (sanan runkoon liitettäviä osia), joiden avulla muodostaa uusia sanoja.

Kolme jälkiliitettä, joilla luodaan substantiiveja ja jotka voidaan lisätä mihin tahansa substantiiviin, adjektiiviin tai verbiin, ovat:

-or   =   henkilö joka, osana rooliaan työssä tai hommassa, valmistaa tai tekee jotain

dirije  =  ohjata, johtaa   ->   dirijor  =  johtaja, ohjaaja
carne  =  liha   ->   carnor  =  lihakauppias, teurastaja

-ador   =   työkalu, väline, laite tai kone joka valmistaa tai tekee jotakin

lava  =  pestä   ->   lavador  =  pesukone
umida  =  kostea   ->   umidador  =  kosteutin

-eria   =   paikka jossa työskentelee, esim. kauppa tai toimisto

carne  =  liha   ->   carneria  =  lihakauppa
flor  =  kukka   ->   floreria  =  kukkakauppa

Jälkiliite -i lisättynä adjektiiviin tai joihinkin substantiiveihin, merkitsee "tulla joksikin" tai "aiheuttaa / saada aikaan tuleminen joksikin". Sitä käytetään myös työkalujen, koneiden ja välineiden nimien kanssa merkityksenä "käyttää". Esim.:

calda  =  kuuma, lämmin   ->   caldi  =  kuumentaa, lämmittää
telefon  =  puhelin   ->   telefoni  =  soittaa puhelimella
roja  =  punainen   ->   roji  =  punastua

Jälkiliite -eta merkitsee pientä versiota jostain, ja -on merkitsee suurta versiota jostain (mutta ne eivät ole kuitenkaan synonyymejä pienelle ja suurelle). Esim.:

bove  =  lehmä, nauta   ->  boveta  =  vasikka
tela  =  vaatekappale, kangas   ->   telon  =  lakana, pöytäliina

On myös kolme jälkiliitettä, jotka tekevät substantiiveista adjektiiveja: -al on yleinen adjektiiviksi tekevä pääte, joka merkitsee "liittyä johonkin", "kuulua johonkin" tai "koskea jotakin tai jotakuta"; -in merkitsee "muistuttaa, samantapainen kuin..."; -osa merkitsee "täynnä..." Esim.:

nasion  =  kansakunta   ->   nasional  =  kansallinen, kansakuntaan liittyvä tai sitä koskeva
serpente  =  käärme   ->   serpentin  =  mutkitteleva, kiemurteleva, käärmemäinen
mofo  =  home   ->   mofosa  =  homeinen

Muita jälkiliitteitä ovat -able (kykenevä olemaan toiminnan kohde tms.), -isme (-ismi, aate), and -iste (-isti, jonkin asian tai aatteen kannattaja taikka ammatin harjoittaja). Esim.:

ama  =  rakastaa   ->   amable  =  rakastettava
luteran  =  luterilainen  ->   luteranisme  =  luterilaisuus
macina  =  kone   ->   maciniste  =  koneenkäyttäjä

Jälkiliite -ia tekee substantiivista tai adjektiivista abstraktin substantiivin. Esim.:

madre  =  äiti   ->   madria  =  äitiys
frate  =  veli   ->   fratia  =  veljeys
vana  =  turha   ->   vania  =  turhuus

On myös useita etuliitteitä. Non- merkitsee "ei", re- merkitsee "taas" taikka päinvastaista suuntaa, ja des- merkitsee toiminnan tai teon perumista. Esim.:

non- + felis (onnellinen)   ->   nonfelis  =  onneton
re- + pone (sijoittaa, panna, asettaa)   ->   repone  =  korvata, vaihtaa
des- + infeta (tartuttaa, infektoida)   ->   desinfeta  =  desinfioida, desinfektoida

Muita etuliitteitä ovat pos- (jälkeen, takana), pre- (esi- ennakko- tms.), supra- (yllä, yläpuolella), su- (alla, alapuolella), media- (keski-, keskellä), vis- (vara-), inter- (välissä, välillä, keskuudessa), ja auto- (itse-, auto-).

Myös verbien ja objektien yhdistelmillä luodaan substantiiveja. Esim.:

porta (kantaa, pitää yllään) + candela (kynttilä)   ->   portacandela  =  kynttilänjalka
pasa (liikkua, kulkea, ohittaa) + tempo (aika)   ->    pasatempo   =  ajanviete, huvi
para (pysähtyä) + pluve (sade)   ->   parapluve  =  sateenvarjo

Toisin kuin suomen kielessä yhdyssanoja muodostetaan melko harvoin, vaan sen sijaan käytetään de-prepositiota taikka jotain muuta prepositiota muodostamaan yhdistelmäsubstantiiveja. Esim.:

avia de mar  =  merilintu
casa per avias  =  linnunpönttö, lintutarha
xef de polisia  =  poliisipäällikkö

Numeraalit


LFN:ssä numerot ovat seuraavat:

0 ― zero
1 ― un
2 ― du
3 ― tre
4 ― cuatro
5 ― sinco
6 ― ses
7 ― sete
8 ― oto
9 ― nove
10 ― des

Korkeammat numerot muodostetaan seuraavilla tavoilla:

11 ― des-un
20 ― dudes
100 ― sento
321 ― tresento-dudes-un
1000 ― mil
45 678 ― cuatrodes-sinco mil sessento-setedes-oto
1 000 000 ― milion
1 000 000 000 ― mil milion

Määrää ilmaisevat numerot edeltävät substantiivia; järjestystä ilmaisevat numerot sijoitetaan substantiivin jälkeen:

la tre omes  =  (ne) kolme miestä
la om tre  =  (se) kolmas mies

Moninkertaisuuksia ja ryhmiä ilmaistaan päätteen -uple avulla. Esim.:

du  =  kaksi   ->   duple  =  tupla, kaksinkertainen

Osia ilmaistaan päätteellä -i. Esim.:

dui, tri, cuatri,... desi, senti, mili, jne.



Pieni suomi-LFN -sanasto

Olen saanut lopulta aikaiseksi pienimuotoisen suomi-LFN -sanaston. Se sisältää useita satoja sanoja, mikä on kuitenkin loppujen lopuksi melko vähän. Sanaston rakentaminen on ollut jonkin verran haastavaa, sillä olen joutunut kääntämään sanat englannin, tai joissakin harvoissa tapauksissa, jonkin muun kielen kautta. Olen yrittänyt tarkistaa sanaston oikeellisuuden mahdollisimman perusteellisesti. Virheitä voi toki sekaan mahtua, mutta toivottavasti ei.

Sanasto Open Document Spreadsheet -muodossa (taulukkolaskenta)
(esim. OpenOffice ja LibreOffice osaavat hyvin hyvin lukea tätä formaattia)

Sanasto PDF-muodossa
(Adobe Readerilla esim. tämänkaltaiset tiedostot saa hyvin auki, nykyään Mozilla Firefoxissakin on sisäänrakennettu PDF-lukija)

Ensimmäisen version sanastosta olin julkaissut 25.8.2014. Uusimman version olen julkaissut 15.9.2014. Eikä näillä näkymin lisää tule laitettua.

Jos osaat edes jonkin verran englantia sinulle voi olla hyödyksi myös sivustoni ulkopuolella sijaitseva järjettömän laaja englanninkielinen PDF-muodossa oleva sanakirja, jonka olen linkittänyt tähän.

Samaten englantia osaavalle voi olla kätevä lingua franca novan virallisilla sivuilla oleva sanakäännöspalvelu Disionario de LFN.


Muuta tekstiä

Halutessasi voit käydä myös lukemassa linguafrancanovankielisen tekstini itsestäni.

Voit myös käydä lukemassa vapaamuotoisen kirjoitelmani lingua franca novasta.

Voit lisäksi käydä lukemassa yleensä kieliharrastuksiini liittyvän blogimerkintäni Hullun kielimiehen seikkailut.

PS Olen nykyään kannattamatta lingua franca novaa.




Tein tämän sivun vuonna 2014.
sähköpostiosoitteeni:
© Tom Kärnä