Minä ja minusta
Nimeni on Tom Kärnä.
Olen syntynyt vuonna 1970 Helsingin maalaiskunnassa, nykyisellä
Vantaalla. Päivämäärä on historiallisesti jossain määrin
merkittävä 22.6.: Samana päivämääränä Adolf Hitlerin
kansallissosialistinen Saksa hyökkäsi toiseen totalitaristisesti
hallittuun hirmuvaltioon Neuvostoliittoon. Ja ennen wanhaan tämä
päivä oli myös "kenraali" G. A. Custerin ja hänen joukkojensa
viimeinen päivä leirissään ennen kuin he lähtivät tapaamaan
sioux-intiaaneja.
Olen kasvanut ja elänyt KOKO elämäni Vantaalla. Asun tätä nykyä
länsi-Vantaan Pähkinärinteessä loistavassa ympäristössä.
3/4 verenperinnöstäni on Karjalasta ja muu osa Pohjanmaalta.
Olen mielestäni Charles Bukowski- nimisen amerikkalaisen
renttukirjailijan luoman hahmon Henry Chinaskin, kuuluisan
tv-poliisi Columbon ja venäläisen kirjailijan
Daniil Harmsin
välimuoto suuressa määrin.
Minulla on kaksi pikkuveljeä, kiinalaisia sukulaisia ja kunnioitus
Jeesusta ja Sokratesta kohtaan.
Musiikkimakuni kuuluu: monet kelpaavat Dire Straitsista ja
jazzista ja bluesista alkaen vaikka mihin. Pohjimmiltani kuitenkin
kannatan kantrimusiikkia, koska olen niin paha mies. Lisäksi olen
lapsesta asti pitänyt klassisesta musiikista.
Olen uskonnoton ihminen, joka välittää kuitenkin Jeesuksen
oivalluksesta, että ihminen ei kykene itsessään elämään
moraalilain mukaisesti.
Arvostan mustaa huumoria ja aitoutta ja ystävyyttä ja epäilen
ylitiukkaa dogmaattisuutta, kohtuutonta materialismin palvomista
sekä hallitsevaa luokkaa. Olen myös
evoluutikko.
Poliittisesti olen netsi eli maahanmuuttokriittinen, isänmaallinen
ihminen, ihmisoikeustaistelija,
globaalinationalisti
ja
suorademokraatti.
Pitäisin kuitenkin parhaimpana sitä, että voisin keskittyä
rauhassa omaan elämääni tuhlaamatta aikaa politiikalle. Mutta
valitettavasti muullakin on väliä. Niinpä lausun Mohandas Gandhin
tapaan: "Kannan luolaa sisimmässäni."
Kannatan myöskin periaatteessa ja käytännössä ihmisten
yhdenvertaisuutta. Suomen kieli on mahtavan hyvä, kun siinä on
tällainenkin käsite. Joissakin länsimaisissa kielissä se ja
"tasa-arvo" ovat sama sana.
Ja tieteissarja
Babylon 5 oli/on
mahdottoman hyvä. (Mutta tämä ei ehkä päde täysin sen viidenteen
eli viimeiseen tuotantokauteen.)
o
/\
"Tulevaisuuden
maailmassa
kaikki
lapset ovat aviottomia."
(Karl Marx)
|
Syvennän tietojasi minusta
Minulla on tällä hetkellä aika pahasti sukulaisia, mukaan lukien
kiinalaiset sellaiset, ja ystäviä, ja ainakin periaatteessa
Jumalakin, sekä tietysti äänioikeus. Myös minulla oli 14.:een
kesäkuuta 2009 asti kaunis sekarotuinen koirani Elmeri Kärnä
(juttua Elmeristä sekä koirien kehityshistoriasta vanhalla ja jo
pitkään vakavaa parantamista vaatineella sivulla
Elmeri ja koirat).
Lainaan John Sheridania: "Meanwhile, for your own safety, I urge
everyone to stay in your quarters until this is over." (suomennos:
Sillä välin, oman turvallisuutenne vuoksi, kehotan kaikkia
pysymään huoneistossaan siihen asti kunnes tämä on ohi.)
Olen monta vuotta itseäni nuoremman tai jos en niin ainakin varsin
iättömän näköinen. Siitä on ollut joskus haittaakin. Tosin eräs
joka paikkaan aikoinaan levittämäni kuva itsestäni on saanut minut
yhden tuttuni mukaan näyttämään itseäni useita vuosia vanhemmalta.
Ehkä näytän kuvissa enemmän itseni ikäiseltä, kun ruumiinkieli ja
puhe eivät sisälly esitykseen.
Aikoinaan ajattelin muuten paljon sellaista, että voisin muuttaa
kristilliseen kommuuniin asumaan... Sellaiseen jopa, jossa
sukupuolet ovat aivan sekaisin, mutta sellaista ei silloin saatu
aikaan.
Harrastukseni (ainakin melkein kaikki): lukeminen, filosofoiminen,
kirjoittaminen, tietokoneen käyttäminen, vapaaehtoistyö, koirien
katsominen silmilläni, lenkkien tekeminen
Lammaslammen
ympäri kavereiden ja tuttujen kanssa, sen toivominen että voisin
käydä kirkossa, näiden kotisivujen pitäminen,
bloggaaminen
(ja
tässä
toinen suomenkielinen blogitekeleeni,
tässä kolmas ja
tässä neljäs;
tässä
viides, toisella kielellä kirjoittamani, joka tosin on sittemmin
muuttunut arkistokamaksi; tässä
kuudes,
toisenkielinen, blogini; poliittisen, ilkeän ja pahanlaatuisen
Hommaforum-keskustelupalstan
rekisteröityneenä käyttäjänä oleminen (nykyisin en enää jaksa
kirjoittaa sinne, joten kyseessä on hyvin pieni harrastus),
sfnet.keskustelu.evoluutio -
Usenet-ryhmän
seuraaminen. Usenetistä sen verran, että koska kyseessä on
varsinkin Suomessa väistyvä teknologia, niin siksi luin välillä
Usenetin ryhmiä Googlen
Google
Groups -alustalta, joka on tavallaan Usenetin
arkistointipalvelu, joka on ainakin melkein ajantasainen. Mutta
vuonna 2019 sain tietää, että Saunalahdella on vielä nykyäänkin
oma nyyssipalvelin, joten rupesin pitkästä aikaa käyttämään
Usenetiä erillisellä nyyssiohjelmalla. Elisa vuoden 2021 keväällä
kuitenkin lopetti Usenet-palvelimensa, joten jouduin etsimään
uuden, yhden viimeisistä mohikaaneista. Ja juu, en kyllä
kirjoittele mitään Usenetiin. Olen myöskin
eräällä
tavalla hullu kielimies.
Tietokone ja Linux
Olen nk. tietokoneihminen. Myös kotisivujen teko on kuulunut
harrastuksiini. Ja on se vähäisessä määrin ollut palkkatyötänikin
joskus. Jos ketään kiinnostaa, niin olen aikoinani tehnyt muiden
lafkojen ohella nettisivut myös Länsi-Helsingin Vihreille. Siitä
on vain niin pitkä aika, että ne on aikaa sitten heitetty bittien
taivaaseen ja korvattu muunlaisilla ratkaisuilla.
Kannettavan tietokoneeni käyttöjärjestelmänä on työpöytä-
Linux
(linkin takana blogimerkintäni vuodelta 2014). "Työpöytä"
käyttämässäni termissä merkitsee sitä, että kyseessä ei ole
mobiililaite eli kännykkä tai taulutietokone (eli "tabletti").
Tällä hetkellä käytössäni on Mint Linux -niminen levitysversio
Cinnamon-työpöytäympäristöllä varustettuna. "Levitysversio"
tarkoittaa sitä, että ainakin periaatteessa kuka tahansa tarpeeksi
pystyvä taho voi rakentaa palasista "oman" version
Linux-käyttöjärjestelmästä. Helppokäyttöisiä Linuxin
levitysversioita on useita olemassa, joten kenenkään ei oikeasti
tarvitse itse rakentaa "omaa" Linuxiaan, ellei sitten jostain
käsittämättömästä syystä aivan välttämättä tahdo. Ja Linuxin
levitysversioita voi käyttää sitten ilman lisenssimaksuja, vaikka
se ei ole siinä tärkeintä, vaan
vapaus.
Tässä välissä voi olla tarpeen huomauttaa, että kun minä tällä
sivulla ilmoitan käyttäväni jotain tiettyä Linuxin levitysversiota
omassa kotikoneessani, niin ilmoitukseen kannattaa suhtautua
tietyllä varauksella. Nimittäin päivitän tätä sivua suhteellisen
harvoin, ja saatan aina silloin tällöin huvikseni tai muusta
syystä vaihtaa käyttämääni levitysversiota. Tai ainakin siinä
käyttämääni työpöytäympäristöä. Tosin tätä ei ole viime aikoina
tapahtunut.
En ole kuitenkaan mikään "Linux-guru". Linux on kannettavan
tietokoneeni käyttöjärjestelmänä yksinkertaisesti siitä syystä,
että pystyn käyttämään Linuxia, ja myös siihen liittyvien
kauniiden arvojen vuoksi. Neuvostoliiton romahdettua (tapahtui
vuonna 1991) Virossa kysyttiin, että miksi olla marxilainen, jos
ei ole pakko. Samalla lailla voidaan nykyään kysyä, että miksi
käyttää Microsoftin Windowsia, ellei ole pakko. 2000-luvulla on
Linux-käyttöjärjestelmästä tullut yhä enemmän sopiva
normaalikansalaisen PC-tietokoneessaan käyttää. Minua ei huvita
olla sidoksissa mahtavaan amerikkalaiseen ohjelmistoyhtiöön
nimeltä Microsoft, jolla on PC-tietokoneissa määräävä
markkina-asema. Linuxhan on hajautettu ja edelleen pitkälle
vapaaehtoistyöhön perustuva projekti – vaikka Linuxia hyödynnetään
paljon kaupallisestikin – eikä Linuxin kernelistä eli ytimestä
tarvitse maksaa lisenssimaksuja kenellekään. Vapaus on hieno arvo!
Älykännyköissä ja taulutietokoneissa (=nk. tabletit) laajalti
käytetty Android-käyttöjärjestelmä on muuten Linux.
Olen auttanut useita ystäviäni ja tuttujani Linuxin käyttäjäksi
siirtymisessä, vaikka en olekaan guru. Ubuntu Linux ja Mint Linux
ovat ainakin tavallisen kansalaisen kannalta helposti
lähestyttäviä Linuxin levitysversioita.
Linuxin levitysversiot saa tyypillisesti ladattua netistä. Sen
jälkeen tarvitsee vain polttaa DVD- tai CD-levylle – tai nykyään
voi käyttää myös muistitikkua hommaan – tämä asennuslevykuva.
Asennuslevyjä saa usein myös tilattua netistä halvalla. Yleensä
saman asennuslevyn avulla saa myös ennen asentamista tarkastettua,
millainen lopullinen järjestelmä on. Englanniksi tällaisesta
asennuslevystä on käytetty nimitystä
Live DVD tai
Live CD. Ja itse asiassa nimitystä ei ilmeisesti ole
koskaan osattu suomentaa. Mutta koska myös muistitikkuja käytetään
nykyään samaan tarkoitukseen, niin olisi parempi varmaan puhua
yleisesti
livemediasta. Säilytin tuon wanhan nimityksen
tässä, koska aiheesta löytyy kiva linkki.
Tietokonelaitteiden määrässä mitattuna Linux on maailman käytetyin
käyttöjärjestelmä nykyään. Esim. digilaatikossa tai televisiossa
saattaa olla ja todennäköisesti onkin Linux.
Yleisin käytetty Linux-laite maailmassa on älykännykkä, jossa on
Android-käyttöjärjestelmä. Kuten sanoin jo aikaisemmin, niin
Android on myös Linux. Mutta minun hieman puristiseen
maailmankuvaani se on hieman liikaa, koska käyttöjärjestelmän
tärkeänä kehittäjänä toimii käyttäjien yksityisyyttä raottava
Google. Mutta sitä pitää pärjätä sillä mitä on. Android on
järjestelmänä varsin toimiva, mutta toivoisin alalle hieman
kilpailua jonkin käyttäjien yksityisyyttä enemmän kunnioittavan
epäkaupallisemman lafkan Linux-järjestelmän myötä. Piti minun
tämäkin nähdä elämässäni, että Linux yleistyy tavallisten ihmisten
tietokonelaitteissa kaupallisen tahon ansiosta.
Android siis perustaltaan on Linux ja perustuu
avoimeen
lähdekoodiin, kuten hyvä tapa kuuluu, mutta siinä käytössä
oleva sovelluspalvelu
Google Play on kaupallisen toimijan
omistama ja hallitsema.
Ensimmäinen aikuisen oikeasti käyttämäni Linuxin levitysversio oli
Mepis Linux, joka oli oikeasti helppokäyttöinen. Käytin sitä
2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Sen ainoa huono puoli
oli se, että siihen ei saanut suomenkielistä käyttöliittymää.
Myöhemmin käytin myös melko pitkään puristien suosimaa Debian
Linux -nimistä levitysversiota, joka ei kylläkään siihen aikaan
ollut viimeisen päälle käyttäjäystävällinen tavallisen ihmisen
kannalta, mutta käytin sitä, koska halusin olla erilainen.
Sittemmin olen siirtynyt lähemmäksi tavallisten työpöytä-Linuxin
käyttäjien valtavirtaa.
Linux on jo valloittanut alueita supertietokoneista palvelimiin ja
mobiililaitteisiin. PC-työpöytien valloitus kestää jonkin verran
pitempään osittain Microsoftin määräävän markkina-aseman vuoksi ja
osittain hitausvoimien takia. Osasyy on kyllä Linuxissa
itsessäänkin, ja tärkeimpinä ongelmakohtina tässä pidän seuraavia
kahta, tai sanotaan nyt kolmea: 1) Koska Linux on vapaa
käyttöjärjestelmä, niin se on jonkin verran hajanainen projekti,
mikä tavallisten tietokoneenkäyttäjien kannalta tarkoittaa sitä,
että ei ole "yhtä ainoaa oikeaa Linuxia", vaan levitysversioiden
valikoima on ehkä turhankin laaja. Vaikka se mitä löytyy Linuxin
"konepellin alta" on jossain määrin samaa tavaraa, niin
levitysversioiden käyttöliittymät voivat erota hyvinkin paljon
toisistaan. 2) Linuxille ei ole olemassa läheskään yhtä loistavaa
kaupallisten pelien valikoimaa kuin Windowsille. Tätä ei voi
korvata se, että vapaita pelejä on olemassa edustava valikoima.
Tosin Valven alettua julkaista Steam-alustallaan pelejä myös
työpöytä-Linuxille (vuoden 2013 alussa) tilanne on ollut tässä
suhteessa viime vuosina paranemaan päin päin. 3) Ja tietenkin on
vielä rikkana rokassa se, että työpöytä-Linuxille ei ole olemassa
yhtä kattavaa sovellusvalikoimaa kuin Windowsille.
Käytin välillä myös Applen koneita. Periaatteessa pidän Mac OS X:n
käyttöliittymästä. Joskus hyvin kauan sitten käytin kotonani myös
Windowsia PC:ssä. Eri puolilla pääkaupunkiseutua saatan käyttää
välillä Windowsia vielä nykyäänkin joskus. Mutta en kotonani,
koska se on pyhää maata. Tai no, käytin välillä toisessa
kotikoneessani jonkin aikaa Windowsia, mutta kun kyseessä oli
vanhentunut Windows XP, niin kyseessä ei kai ollut kovin suuri
synti (en yhdistänyt konetta ollenkaan internetiin).
Olin toivonut voivani käyttää sosiaalisen median yhteisöpalvelu
Diasporaa paljon. Kyseessä on avoimen lähdekoodin kilpailija
Facebookille. Diasporan asiakkaita ovat käyttäjät, jotka omistavat
itse palveluun laittamansa datan ja kuvat (jos ne ovat omia).
Kaupallisilla kilpailijoillahan mainostajat ovat varsinaisia
asiakkaita.
Tästä
pääset näkemään Diaspora-virtani. "Virta" merkitsee Diasporassa
samaa kuin Facebookissa "seinä".
Diasporassa on kannaltani vain yksi huono puoli. Se, että
Facebookin tapaisia yrityksen tai yhteisön tai harrastesivuja
siihen ei voi pistää.

Olin aikonut kirjoittaa
pienen oppaan Diasporan käyttöön ottamista helpottamaan. Mutta en
saanut paljoakaan aikaan, ja lopulta hermostuin itseeni. Mutta
täältä pääset lukemaan suppeamman
sivuni, jolle olen koonnut perusasioita palvelusta.
Ihan jotain vielä lisää
Omia luonteenpiirteitäni: Olen ystävällinen ja tulen hyvin toimeen
erilaisten ihmisten kanssa. Toisaalta olen melko ujo.
Ja onneksi teen paljon myös sellaista, mihin ei kuulu tietokoneen
päätteen edessä möllöttäminen.
Muita tärkeitä arvostuksiani: ystävyys, ruohonjuuritason jutut,
henkiset arvot yms. Lisäksi vastustan rasismia ja nykyisessä
valtapolitiikassa suosittua
pseudoantirasismia,
joka on eräänlaista valepukuista rasismia.
Olen ehdottomasti ihmiskasvoisen poliittisen epäkorrektiuden
kannalla. On kuin Jumala itse olisi näyttänyt minulle, miten
kaunis tämä asia on. Toinen asia on sitten kuitenkin se, että
millä lailla ihmisen on hyvä olla poliittisesti epäkorrekti.
Kaikki, mitä voidaan tehdä, ei ole arvokasta. Kaikki, mitä voidaan
sanoa, ei ole arvokasta.
Pidän myös melko paljon Kanadasta. Seuraan Suomen televisiosta
kanadalaisia tv-sarjoja, kun sellaisia tulee.
"Uskonasiat"
Olen käytännössä uskonnoton ihminen, mutta varpaani ovat syvällä
kristinuskon mullassa.
Varvasjuttu liittyy siihen, että pidän
Kristuksen
sovitustyöhön perustamista nerokkaana keksintönä. Se kun näyttää
toimivan, vaikka sen takana ei tosiasiassa olisikaan mitään
Jumalaa.
Uskon tieteeseen, koska se on ylivoimaisesti paras keino saada
suhteellisen luotettavaa tietoa maailmasta. Mutta toki voi sanoa
olevan olemassa myös elämyksellistä tietoa, jos niin haluaa
esittää. Mutta minusta se ei ole ihan niin kova ja pätevä juttu
laadullisesti kuin tieteeseen perustuva tieto.
Saatan sanoa: "Jumalan tahtoa ei voi vastustaa!" Mutta jos minulta
kysytään, että mitä Jumala sitten tekee tai on tehnyt, niin
vastaan, etten tiedä.
Jumala on minulle ennen kaikkea kirjallinen tehokeino.
Ja minusta paras Jumala on sellainen Jumala, johon ei ole pakko
uskoa.
Minusta näyttää siltä, että toistaiseksi ei ole ainakaan
objektiivista syytä uskoa Jumalan tai minkään jumalista
olemassaoloon.
En usko, että rukoileminen noin yleisesti ottaen olisi kauhean
hyödyllistä puuhaa. Mutta minusta se on kuin "lääke, josta ei ole
haittaa".
Uskontojen sisältämät yliluonnollista koskevat väittämät
maailmasta ovat mielestäni suurin piirtein yhtä perusteltuja kuin
etiikankin väittämät. Ja koska etiikkaakin silti tarvitaan, niin
en katso, että tehtäviini tässä maailmassa kuuluu sotajalalla
oleminen uskontoakaan vastaan yleisesti. Koska "kauneus on
katsojan silmässä."
Mutta mielestäni on asiallista vastustaa uskonnon piirissä
tapahtuvaa tiedon salaamista, sitä että ihmisiä pidetään
pimennossa eikä anneta heidän ajatella vapaasti.
Toisinajattelijoita vastaan toimiva uskonnollisuus tulee
mielestäni murskata.
Myöskin pseudotieteiden tietopohjainen kritisoiminen on mielestäni
täysin asiallista.
Vuoden 2021 keväällä
tein
havainnon, että ei edes periaatteessa tarvita turvautumista
Kristuksen sovitustyöhön (jonka takana olisi kuvitteellinen
Jumala). Riittää, että tajuaa, että ihminen ei kykene muuttamaan
itseään moraaliseksi eikä motiivejansa puhtaiksi. Eikä hänen pidä
sellaista yrittääkään. Ihminen muuttuu yrityksestään riippumatta,
jos muuttuu.
Tämä uusi näkemykseni on mielestäni myöskin peruskristinuskon
(keksimäni ilmaisu) sukulaisaate. Ja nähdäkseni lähellä sitä, mitä
Jeesus oli esittänyt. Minun käsittääkseni Jeesuksen Vuorisaarna
oli miehen juoni, jonka tarkoituksena oli saada ihmiset tajuamaan,
ettei kukaan voi täyttää moraalilain vaatimuksia. Ja hän oli myös
lausunut oppilailleen kerran, kun nämä olivat päivitelleet, että
voiko kukaan pelastua: "Mikä on ihmiselle mahdotonta, on Jumalalle
mahdollista."
Jumalakuvaltani olen nykyään eräänlainen unitaari ("Jumala on yksi
eikä moneus").
Arvostan myöskin
kveekarismia
sen yleisen rauhanomaisuuden vuoksi. Kveekarit kannattivat
uskonnonvapautta ja vastustivat orjuutta jo kauan ennen kuin
sellaisesta tuli länsimaissa muotia.
"Ihminen on poliittinen eläin"
Vuonna 2010 minulla alkoi olla ensimmäistä kertaa elämässäni
puoluepoliittinen vakaumus.
Voi miksi, voi miksi kukaan ei kutsu minua oikeistopopulistiksi?!?
Periaatteessa arvostan ihmiskasvoista
sosialismia.
Karl Marx itse kuvasi itseään: "Tiedän vain sen, että itse en ole
marxilainen." Kommunistidiktatuurit ovat lianneet osaltaan Marxin
maineen, ja se on sääli. Kuulemma nuori polvi kuitenkin kykenee
jossain määrin suhtautumaan Marxiin ilman kommunistidiktatuurien
kammottavaa historiaa riippakivenä.
Marx ajoi työläisten vapautta, ja kommunistidiktatuurit
raiskasivat hänen visionsa. Pidän "puhdasoppisena" klassisena
marxilaisuuden edustajana saksalaista sosialidemokraattista
teoreetikkoa ja poliitikkoa
Eduard
Bernsteinia. Tämä oli vielä Marxiakin marxilaisempi, kun
luopui jopa höpisemästä dialektiikasta. Bernstein sanoi, että
dialektiikka on kuvaileva teoria, mutta kun pitäisi teorian avulla
tehdä toimivia ennusteita, niin dialektiikasta ei ole siihen.
Olen joskus sanonut, että vapautta ja yksilöä kannattava aate
liberalismi tulisi ympätä wanhan kunnon ajan
Isänmaallisen
kansanliikkeen (IKL) aatteeseen. Niin saataisiin hieno
poliittinen aate.
Suhtaudun ihmiskasvoiseen sosialismiin periaatteessa hyväksyvästi,
ja jos sellaista on olemassa, niin on olemassa myöskin
ihmiskasvoista
nationalismia,
ja minä suhtaudun siihenkin periaatteessa hyväksyvästi.
Sellaiseen, joka kannattaa demokratiaa ja oikeusvaltiota ja
vastustaa rasismia, kiihkonationalismia, kiihkoisänmaallisuutta ja
poliittista väkivaltaa.
Kannatan myöskin kansainvälistä kulttuuri"nationalismia".
Mielestäni länsimaitten kulttuurinen perusta eli
kreikkalaisroomalainen antiikin perintö, kristillinen perintö,
Valistuksen perintö, ja
sananvapaus,
demokratia ja oikeusvaltio ovat sellaista, mille voi perustaa.
Hitler
halusi kaiken muun ohella tappaa mielenterveyspotilaat. Siinä yksi
syy lisää inhota miestä.
Hitlerin ja tämän kavereiden pahat teot liittyvät ihmiskasvoiseen
nationalismiin yhtä paljon kuin Pol Potin ja tämän kavereiden
pahat teot nykyaikaiseen sosialidemokratiaan. Suomi ei myöskään
olisi koskaan itsenäistynyt Venäjästä ilman nationalismia. Ilman
nationalismia me puhuisimme nykyään venäjää ja meillä olisi
venäläiset instituutiot ja hyvinvointivaltiosta voitaisiin
maassamme tai tarkemmin sanoen alueellamme vain haaveilla.
Talvisodan ihmettäkään ei olisi syntynyt ilman nationalismia.
Mutta pidän oikein pahana sitä, että sisällissotamme aikana
valkoiset tappoivat myös valkoisia kannattaneita venäläisiä vain
sen vuoksi, että nämä olivat venäläisiä. Tämä oli rasismia.
Sekin oli kyllä paha, että valkoiset tappoivat myös valkoisten
puolella taistelleita venäläisiä siitä syystä, että epäilivät
näitä vakoojiksi.
Kannatin ennen
puoluetta,
joka muun ohella kannatti myöskin
suoraa
demokratiaa täydentämään edustuksellista demokratiaa. Ja
olin sen jäsenkin. Kyllästyin kuitenkin jossain vaiheessa siihen,
että puolue ei saanut vaaleissa edustajiaan yhtään mihinkään.
James Hirvisaari oli tosin lyhyen aikaa puolueen kansanedustaja,
mutta tämä johtui siitä, että Persut oli erottanut hänet
keskuudestaan. Suoraa demokratiaa kannatan edelleen.
Persuissa oli jopa
Hallis
usean vuoden ajan puikoissa ja uuvatit poissa puolueesta, ja
puolue on mennyt entistä syvemmälle Voiman pimeällä puolella.
Ylistäkää Herraa!
Uuvatit eivät oikeastaan onnistuneet vuoden 2019
eduskuntavaaleisssa lisäämään Keskustan ja Kokoomuksen
suhteellista painoarvoa. Runollista oikeutta!
Politiikan kentällä pyrin ajattelemaan laajasti ja luovasti.
Järjestöjä
Kannatan sähköisiin oikeuksiin ja sananvapauden puolustamiseen
keskittynyttä ihmisoikeusjärjestöä
Electronic
Frontier Finlandia. Effin emojärjestö on yhdysvaltalainen
Electronic Frontier Foundation.
Arvostan pseudotieteitä vastustavaa ja tieteellistä menetelmää
kannattavaa
Skepsis-yhdistystä.
Lueskelen myös säännöllisesti yhdistyksen
keskustelupalstaa.
Kannatan
Attac-järjestön
aatteita. Attac pyrkii edistämään kriittistä
globalisaatiokeskustelua, sosiaalista oikeudenmukaisuutta,
kansalaislähtöistä demokratiaa, yhteiskunnallista avoimuutta ja
kestävää kehitystä. Järjestö on tunnettu erityisesti siitä, että
se kannattaa kansainvälistä Tobinin-Spahnin kaksivaiheista
valuutanvaihtoveroa.
Vieläpä olen
Internet-käyttäjät
ikuisesti ry:n (=IKI ry) jäsen. IKI tarjoaa
uudelleenohjausosoitteita jäsenilleen. Yhdistys ei siis tarjoa
palvelintilaa, vaan esim. ihminen voi määritellä palvelun
asetuksissa, että hänen IKI-sähköpostiosoitteeseensa saapuva posti
uudelleenohjautuu hänen käyttämäänsä varsinaiseen
sähköpostipalveluun.
Muuta elämääni liittyvää
Yhdistykseni
Kaiken muun ohella olen myös
Hyvät
Tuulet ry:n jäsen. Kyseessä on vantaalainen
mielenterveysyhdistys, jolla on kaksi kahvilatyyppistä
kohtauspaikkaa, Lauhatuuli Simonkylässä ja Myöhätuuli
kotitanhuvillani Pähkinärinteessä. Yhdistyksen toiminta perustuu
ennen kaikkea vertaistukeen.
Myöhätuuli on tiloiltaan pienempi jo kodinomaisehko, ja Lauhatuuli
taas on isohko.
Käytän sosiaalisessa mediassa Hyvistä Tuulista nimitystä
yhdistykseni.
Hyvillä Tuulilla on kaksi pysyvähköä toiminnanohjaajaa ja samoin
kaksi pysyvähköä järjestötyöntekijää. Lisäksi on palkattuna
kokkeja ja järjestöapulaisia, ja täysin sopivina aikoina myös
sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita on kuulunut
työntekijäistöömme harjoittelijoina.
Korona-ajan rajoitukset ovat pakottaneet meidät välillä pitämään
ovet suljettuina. Mutta tällä hetkellä olemme auki.
Toimipisteet ovat tällä hetkellä auki arkisin normaaliin tapaan
klo 9-15. Lauantaisin ei olla vielä auki. Mahdollisesti
lauantaiaukioloa ruvetaan pitämään joskus vuonna 2022. Tai 2023.
Kun olen itse viime ajat nauttinut työkyvyttömyyseläkettä, niin
Myöhätuuli on ollut minulle hyvä olohuoneen jatke, jossa on
tavannut ihmisiä ja jossa on päässyt myös niin halutessaan
osallistumaan erilaisiin ryhmiin ja toimintaan. Ja päässyt myöskin
osallistumaan retkille.
Yhdistyksessä voi myöskin vain olla ja möllöttää. Tai lukea
lehtiä. Kävijöille löytyy kummastakin yhdistyksen toimipisteestä
myös tietokoneita, joita voi käyttää.
Toimipisteissä saa huokeata kahvia, teetä, kaakaota, rooibosia,
matea ja pullaa nautittavakseen.
Niissä voi myös
halutessaan nauttia maittavan vain neljä euroa maksavan lounaan,
joka on hyvää kotiruokaa.
Myöhätuulessa on nykyään käytössä maksupääte.
Transaktiokustannusten vuoksi minimimaksu on sillä maksettaessa
kaksi euroa. Kun iso kahvi maksaa 50 senttiä ja samoin pulla, niin
joutuu minimimaksuun yltääkseen ostamaan vähän enemmän nautittavaa
kerralla.
Mutta onneksi on edelleen olemassa myös käteismaksumahdollisuus.
Itse olen vetänyt Myöhätuulessa erilaisia ryhmiä. Tällä hetkellä
vedän englannin kielen keskusteluryhmää ja melko usein myös
levyraatia. Olen ennen wanhaan myös vetänyt lauantaiaukioloa.
Osa Myöhätuulen porukasta saattaa myös lähteä lounasajan jälkeen
kiertämään Lammaslammen ympäri. Lenkille tulee pituutta noin
puolitoista kilometriä. Itse olen nykyään nk. nopeiden lenkkien
vetäjä, mutta tarpeen niin vaatiessa minua voi pyytää tai vaatia
kävelemään myös hitaammin.
Yhdistykselläni on kamalana korona-aikana ollut Discord-palvelussa
oma "huone". Myöskin sillä on
Facebook-sivujensa
yhteydessä
keskusteluryhmä.
Yhdistykseni viimeisimmät jäsenlehdet pääset lukemaan
täältä
(ovat PDF-muodossa).
Onneksi olemme pitkän ajan jälkeen nyt jälleen auki.
Piipponen, ei peipponen
...Tekaisin muuten aikoinaan yhtenä päivänä
Jukka
Piipponen -nimiselle kirjailijalle nettisivut. Piipponen on
tietokirjailija, joka on kirjoittanut sotiemme lentäjistä varsin
monta elämäkertateosta ja lisäksi yhden kirjan saksalaisesta
sääasemasta Barentsinmerella toisen maailmansodan aikana. Olen
lukenut kaikki tai melkein hänen kaikki kirjansa riippuen siitä,
milloin hänen viimeisin kirjansa on ilmestynyt. Voit niin
halutessasi myös käydä lukemassa
blogimerkintäni hänestä.
Piipponen on myös perustanut kahdeksanosaisen blogimuodossa olevan
jatkokertomuksen
Raitiotie, joka
kertoo raitiotien saapumisesta Tampereelle.
Ja aineista
En polta tupakkaa enkä käytä laittomia huumehia.
Toistaiseksi.

Tupakkaa
opettelen nauttimaan sitten kun Karjala on saatu takaisin.
Nautiskelen alkohoolijuomia kuitenkin joskus. Pyrin pitämään
kaikkein järjettömimmän menon silti vähäisellä tasolla.
Pintahiivaolut maistuu niistä eniten.
Itse asiassa nykyään on varmaa, että pidän keskimäärin eniten
Yhdysvalloissa valmistetuista oluista. Ja juu, Budweiser ei
kuitenkaan kuulu näihin. Monet Yhdysvalloista Suomeen tuotetuista
oluista ovat älykkäitä ja aromikkaita.
Muuten voisin sanoa, että tykkään brittiläistyylisistä oluista ja
näin sanomalla viittaisin ale-, stout- ja porter-oluisiin, mutta
en kuitenkaan voi niin sanoa, koska Yhdistyneessä kuningaskunnassa
valmistetut oluet ovat usein laimean makuisia. Parempi sanoa, että
tykkään brittiläistaustaisista oluista, kunhan ne on valmistettu
Yhdysvalloissa.
Nautiskelen mielelläni myös skottilaisvalmisteisia savuisia
viskejä.
Tosin alkoholin nauttimisessa noudatan tällä nimenomaisella
hetkellä lääkärin määräämää rajoitusta. Ja sen alettua olen tullut
huomanneeksi, että ei minulla olekaan alkoholiriippuvuutta. Ja
toiseksi, vihaan krapulaa. Näin vanhana ruumiini ei enää toivu
alkoholinkäytöstä yhtä nopeasti kuin se oli tehnyt vielä
20-vuotiaana.
Lisäksi olen kahvinisti.

Välillä olen
kuitenkin juonut joskus illemmalla ja päivälläkin(!) jopa
(kofeiinitonta) viljakahvia. Jotkut tyypit ennen vanhaan
ihmettelivät tällaista politiikkaa eli viljakahvin juomistani...
Tosin asia on niin, että välillä en lukemattomiin vuosiin löytänyt
enää lähikaupasta viljakahvia. Mutta vuonna 2019 tilasin sellaista
eräästä suomalaisesta verkkokaupasta. Ja olen sellaista tilannut
yhä uudestaan.
Ennen vanhaan nautin aina silloin tällöin myös jauheesta tehtyä
pikacappuccinoa. Vaikka eihän se tietenkään ole samaa kuin
cappuccinokeittimellä tehtävä cappuccino, mutta sitä on pärjättävä
sillä mitä on. Lopulta elämässäni alkaneet maidosta aiheutuneet
vatsavaivat olivat saaneet minut kuitenkin vähentämään cappuccinon
nauttimista. Ja lopulta vaihdoin sen sokerittomaan ja maidottomaan
kaakaoon, johon lisään runsaasti riisimaitoa ja maltillisesti
sokeria.
Em. verkkokaupasta olen tilannut myös vähäsokerista maidotonta
pikacappuccinojauhetta.
Teetä nautin paljon iltaisin ja öisin. Nautin myöskin
eteläafrikkalaista rooibos-yrittijuomaa silloin tällöin. Rooibos
ei sisällä kofeiinia.
Ei ihan uusi suuri juomauutuus elämässäni oli ollut
yerba maté.
Ilex paraguariensis on eteläamerikkalainen puu. Siitä tehdyn
juoman espanjankielisessä nimessä
yerba tarkoittaa yrttiä
ja
maté on peräisin ketšuan kielen sanasta
mati,
joka tarkoittaa kuppia. Matee on 1900-luvun alusta alkaen, kun
juoman tuntemus oli siirtynyt Argentiinan valkoisen valtaväestön
pariin, ollut erittäin suosittu sosiaaliseen yhdessäoloon liitetty
"kansallisjuoma" maassa. Sitä nautitaan käsittääkseni paljon myös
Paraguayssa ja Uruguayssa. Minulla on jopa virallinen yerba-pilli,
jolla ryystin kupista juomaa, silloin kun sitä vielä tapasin
harrastaa (monta vuotta sitten). Tosin se ei ole valmistettu
hopeasta ja kullasta, mikä on periaatteessa väärin.
Lopetin yerban nauttimisen, kun huomasin sen lisäävän nälän
tunnetta. Kun on muutenkin taipumusta ylipainoisuuteen, niin ei
sitä haluaisi juoman takia lisätä.
Lopussa olevaa tekstiä
Musiikkimaustani kerroin jo jotain ylempänä, joten ei siitä tässä
paljoa enempää. Olen musiikin suhteen melko kaikkiruokainen.
Musiikki merkitsee minulle sinänsä paljon, mutta en välitä olla
mikään alueen asiantuntija. Kolmekymmentä täytettyäni olin
suureksi hämmästyksekseni havainnut alkaneeni pitää jonkin verran
country & western -musiikista. Olen tätä nykyä aikeissa ruveta
kuuntelemaan pitkästä aikaa taas enemmän klassista.
Mutta missä pirussa ovat kaikki klassisen musiikin CD:ni? Ei, kun
nykyaikana tämä vitsi on jo vähän vanhentunut.
No kerrotaan vielä se, että pidän paljon kappaleesta "Killing me
softly with Windows".
Olen joten kuten muuten sivistynyt mies, mutta urheilusta
tai mistään siihen liittyvästä en tiedä enkä välitäkään Ikinä
tietää mitään. Kuitenkin pyrin hirveästi pitämään ikiomaa kuntoani
yllä.
Ja aina välillä laulan suihkussa. Useimmiten laulelen seuraavia
kappaleita: Paul Grossin ikivihreää balladia
Ride Forever ja
Arrogant Worms -yhtyeen kappaleita
The Mountie Song ja
Proud
to Be Canadian.
Tavallisesta suomalaisesta urheilua näkevästä sohvankuluttajasta
eroan vahvasti siinä, että minua ei tippakaan liikuta, miten
Joonas Hytönen pärjää formulakisoissa! Tämä on tosi tarina. (Mutta
anteeksi tarinan vanhentuneisuus.)
Lopuksi virallinen ihmisentaimikuvani, joka
on ollut tämän sivun lopussa jo vuodesta yksi
ja kaksi. Piirsin sen aikoinaan Windows 98:n
Microsoft Paintillä.

Painamalla kuvaa saat mahdollisesti
ladattua
englanninkielisen
Ruoki minua -kehoituksen.
Tämä sivu on yksi vanhimmista
nettisivujeni sivuista. Tämä oli olemassa jo 1990-luvun
melkein lopulla. Niin, ja alun perin sivun nimi oli Minusta
lissää tässä. Monta vuotta myöhemmin tulin erottaneeksi
tästä omaksi sivukseen Babylon 5 -sivuni.