Etusivulle

Minä ja minusta


Joitakin tietoja minusta

Nimeni on Tom Kärnä.

Olen syntynyt vuonna 1970 Helsingin maalaiskunnassa, nykyisellä Vantaalla. Päivämäärä on historiallisesti kamalan merkittävä 22.6.: samana päivämääränä Napoleon Bonaparte aloitti hyökkäyksen Venäjälle ja hieman myöhemmin Adolf Hitlerin kansallissosialistinen Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon. Ja siinä välissä tämä päivä oli myös kenraali G.A.Custerin ja hänen Tom Kärnä, Karl Marx ja Friedrich Engelsjoukkojensa viimeinen päivä leirissään ennen kuin he lähtivät tapaamaan sioux-intiaaneja.

Olen kasvanut ja elänyt KOKO elämäni Vantaalla. Asun tätä nykyä länsi-Vantaan Pähkinärinteessä loistavassa ympäristössä.

3/4 verenperinnöstäni on Karjalasta ja muu osa Pohjanmaalta.

Olen kristitty.

Olen mielestäni Charles Bukowski- nimisen amerikkalaisen renttukirjailijan luoman hahmon Henry Chinaskin ja kuuluisan tv-poliisi Columbon välimuoto suuressa määrin.

Musiikkimakuni kuuluu: monet kelpaavat Dire Straitsista jazzista ja bluesista alkaen vaikka mihin. Pohjimmiltani kuitenkin kannatan kantrimusiikkia, koska olen niin paha mies.

Arvostan aitoutta ja ystävyyttä ja epäilen materialismia, kirkkoja ja lahkoja, ylenkatson luterilaista sakramentalismia, ylitiukkaa dogmaattisuutta sekä hallitsevaa luokkaa. Eikä sitten muuta!

Aikaisemmin olen ollut maskulisti eli olen kannattanut sukupuolten välistä tasa-arvoa. Nykyään olen aidosti sitä mieltä, että luonto ei ole tehnyt sukupuolia tasa-arvoisiksi. Pääset lukemaan blogissani olevaa tähän aiheeseen liittyvää tekstiäni "Olen sovinistisika" klikkaamalla tätä linkkiä. Silti olen oikeastaan sitä mieltä, että molemmat sukupuolet on hyvä ottaa huomioon poliittisessa päätöksenteossa.

Kannatan myöskin periaatteessa ja käytännössä ihmisten yhdenvertaisuutta. Suomen kieli on mahtavan hyvä, kun siinä on tällainenkin käsite.

Ja tieteissarja Babylon 5 oli/on mahdottoman hyvä. (Mutta tämä ei ehkä päde täysin sen viidenteen eli viimeiseen tuotantokauteen.)

o
/\
"Tulevaisuuden maailmassa kaikki lapset ovat aviottomia."
(Karl Marx)

Seuraavassa syvennän tietojasi minusta

Tom Kärnän ja hänen naamatukkataulunsa, hattunsa sekä
        alkava partansaNeljänkympin kriisi oli minulle pahempi kuin kolmenkympin kriisi. Lisäksi minulla on tällä hetkellä aika pahasti sukulaisia, Jeesus ja ystäviä, sekä tietysti äänioikeus, mutta ei menestystä eikä vaikutusvaltaa. Myös minulla oli 14.:een kesäkuuta 2009 asti kaunis sekarotuinen koirani Elmeri Kärnä (juttua Elmeristä sekä koirien kehityshistoriasta sivulla Elmeri ja koirat)

Lainaan John Sheridania: "Meanwhile, for your own safety, I urge everyone to stay in your quarters until this is over." (suomennos: Sillä välin, oman turvallisuutenne vuoksi, kehotan kaikkia pysymään huoneistossaan siihen asti kunnes tämä on ohi.)

Olen monta vuotta itseäni nuoremman tai jos en niin ainakin varsin iättömän näköinen. Siitä on ollut joskus haittaakin.

Aikoinaan ajattelin muuten paljon sellaista, että voisin muuttaa kristilliseen kommuuniin asumaan... Sellaiseen jopa, jossa sukupuolet ovat aivan sekaisin, mutta sellaista ei saatu aikaan.

Harrastukseni (kaikki): lukeminen, filosofoiminen, kirjoittaminen, tietokoneen käyttäminen,  vapaaehtoistyö, koirien katsominen silmilläni, lenkkien tekeminen Lammaslammen ympäri, sen toivominen että voisin käydä kirkossa, kotisivujen tekeminen, bloggaaminen (ja tässä toinen suomenkielinen blogitekeleeni), poliittisen, ilkeän ja pahanlaatuisen Hommaforum-keskustelupalstan rekisteröityneenä käyttäjänä oleminen (nykyisin en enää jaksa kirjoittaa sinne, joten kyseessä on hyvin pieni harrastus), sfnet.keskustelu.evoluutio -Usenet-ryhmän seuraaminen. Olen harrastanut myös novialin kieltä.


Tietokone ja Linux

Olen nk. tietokoneihminen. Myös kotisivujen teko kuuluu harrastuksiini.

Kotikoneeni käyttöjärjestelmänä on Linux. Tällä hetkellä käytössäni on Mint Linux -niminen levitysversio Cinnamon-työpöytäympäristöllä varustettuna. "Levitysversio" tarkoittaa sitä, että ainakin periaatteessa kuka tahansa tarpeeksi pystyvä taho voi rakentaa palasista "oman" version Linux-käyttöjärjestelmästä. Helppokäyttöisiä Linuxin levitysversioita on useita olemassa, joten kenenkään ei oikeasti tarvitse itse rakentaa "omaa" Linuxiaan, ellei sitten jostain aivan käsittämättömästä syystä välttämättä tahdo. Ja Linuxin levitysversioita voi käyttää sitten ilman lisenssimaksuja.

Tässä välissä voi olla tarpeen huomauttaa, että kun minä tällä sivulla ilmoitan käyttäväni jotain tiettyä Linuxin levitysversiota omassa kotikoneessani, niin ilmoitukseen kannattaa suhtautua tietyllä varauksella. Nimittäin päivitän tätä sivua suhteellisen harvoin, ja saatan aina silloin tällöin huvikseni tai muusta syystä vaihtaa käyttämääni levitysversiota. Tai ainakin siinä käyttämääni työpöytäympäristöä.

En ole kuitenkaan mikään "Linux-guru". Linux on koneeni käyttöjärjestelmänä yksinkertaisesti sen vuoksi, että pystyn käyttämään Linuxia ja myös siihen liittyvien kauniiden arvojen vuoksi. Miksi käyttää Windowsia, ellei ole pakko? 2000-luvulla on Linux-käyttöjärjestelmästä tullut yhä enemmän sopiva normaalikansalaisen tietokoneessaan käyttää. Minua ei huvita olla sidoksissa mahtavaan amerikkalaiseen ohjelmistoyhtiöön nimeltä Microsoft, jolla on PC-tietokoneissa määräävä markkina-asema. Linuxhan on hajautettu ja edelleen pitkälle vapaaehtoistyöhön perustuva projekti - vaikka Linuxia hyödynnetään paljon kaupallisestikin - eikä Linuxin kernelistä eli ytimestä tarvitse maksaa lisenssimaksuja kenellekään. Vapaus on hieno arvo!

Olen auttanut useita ystäviäni ja tuttujani Linuxin käyttäjäksi siirtymisessä, vaikka en olekaan guru. Ubuntu Linux ja Mint Linux ovat ainakin tavallisen kansalaisen kannalta helposti lähestyttäviä Linuxin levitysversioita. Aikaisemmin tapasin tyrkyttää ihmisille Ubuntu Linuxia. Mutta kun version 11.10 (lokakuussa 2011) myötä Ubuntun käyttäjät pakotettiin käyttämään alkuperäisen Gnome-työpöytäympäristön sijaan alunperin miniläppäreitä varten kehitettyä Unity-työpöytää, niin minulla keitti yli. Ja vaihdoin pian toiseen levitysversioon. Monet kyllä tykkäävät Unitystä, mutta en usko, että minulta se onnistuu ikinä!

Linuxin levitysversiot saa tyypillisesti imutettua netistä. Sen jälkeen tarvitsee vain polttaa levylle asennuslevykuva. Asennuslevyjä saa usein myös tilattua netistä halvalla.

Ensimmäinen oikeasti käyttämäni Linuxin levitysversio oli Mepis Linux. Myöhemmin käytin myös melko pitkään Debian Linux -nimistä levitysversiota, joka ei kylläkään ole ollut viimeisen päälle käyttäjäystävällinen tavallisen ihmisen kannalta, mutta käytin sitä, koska halusin olla erilainen. Sittemmin olen siirtynyt lähemmäksi tavallisten Linuxin käyttäjien valtavirtaa.

Linux on jo valloittanut alueita supertietokoneista palvelimiin ja mobiililaitteisiin sekä tablettitietokoneisiin. PC-työpöytien valloitus kestää jonkin verran pitempään osittain Microsoftin määräävän markkina-aseman vuoksi ja osittain hitausvoimien takia. Osasyy on kyllä Linuxissa itsessäänkin, ja tärkeimpinä ongelmakohtina pidän seuraavia kahta: 1) Koska Linux on vapaa käyttöjärjestelmä, se on jonkin verran hajanainen projekti, mikä tavallisten tietokoneenkäyttäjien kannalta tarkoittaa sitä, että ei ole "yhtä ainoaa oikeaa Linuxia", vaan levitysversioiden valikoima on turhankin laaja. Vaikka Linuxin "konepellin alta" löytyvä on jossain määrin samaa tavaraa, niin levitysversioiden käyttöliittymät voivat erota hyvinkin paljon toisistaan. 2) Linuxille ei ole olemassa läheskään yhtä loistavaa kaupallisten pelien valikoimaa kuin Windowsille. Tätä ei voi korvata se, että vapaita pelejä on olemassa edustava valikoima. Tosin Valven loikattua julkaisemaan Steam-alustallaan pelejä myös Linuxille tilanne on ollut tässä suhteessa muuttumaan päin.

Käytin välillä myös Applen koneita. Periaatteessa pidän Mac OS X:n käyttöliittymästä. Joskus hyvin kauan sitten käytin kotonani myös Windowsia PC:ssä. Eri puolilla pääkaupunkiseutua saatan käyttää välillä Windowsia vielä nykyäänkin joskus. Mutta en kotonani, koska se on pyhää maata.

Tai ai niin. Minulla on nykyään kakkoskannettava, jossa on käyttöjärjestelmänä Windows XP. Se ei ole yhdistettynä internetiin, koska Microsoft ei ole aikoihin tuottanut enää järjestelmälle tietoturvapäivityksiä. Käytän sitä ainoastaan The Operational Art of War -tietokonepelin pelaamiseen. Niin, ja luultavasti TOAW ei edes toimisi siinä, jos siinä olisivat kaikki Microsoftin päivitykset asennettuina.

Ja kuten ylemmässä osiossa "Seuraavassa syvennän tietojasi minusta" sanoin, niin pidän myös blogeja. Siis monikko on tosiaan kyseessä. Ne löytyvät täältä ja täältä.

Mutta olen lopettanut käytännössä Facebookin käytön. Ja sen kilpailijan Google Plussan käytön. Aikuisen oikeasti ja mielelläni käytän sosiaalisen median yhteisöpalveluista ainoastaan avoimen lähdekoodin kilpailijaa Diasporaa, koska se on niin kiva. Diasporassa käyttäjä omistaa itse palveluun laittamansa datan ja kuvat. Tästä pääset näkemään Diaspora-virtani. "Virta" merkitsee Diasporassa samaa kuin Facebookissa "seinä".


Ihan jotain vielä lisää

Onneksi teen paljon myös sellaista, mihin ei kuulu tietokoneen päätteen edessä möllöttäminen.

Muita tärkeitä arvostuksiani: ystävyys, ruohonjuuritason jutut, henkiset arvot, suora demokratia tms. Lisäksi vastustan rasismia ja nykyisessä valtapolitiikassa suosittua pseudoantirasismia, joka on eräänlaista valepukuista rasismia.

Olen ehdottomasti poliittisen epäkorrektiuden kannalla. On kuin Jumala itse olisi näyttänyt minulle, miten kaunis tämä asia on.

Pidän myös melko paljon Kanadasta. Seuraan Suomen televisiosta kanadalaisia tv-sarjoja, kun sellaisia tulee.

Olin kauan aikaa sitten lakannut uskomasta oppiin ikuisesta helvetinpiinasta (ja tämä ei johtunut pastori Antti Kylliäisen jutuista). Olin siihen aikaan ollut joidenkin vuosien ajan Suomen Vapaakirkon jäsen, ja seurakunnassa mainittiin saarnaspöntöstä käsin aina joskus ikuinen helvetinpiinakin, ja minua alkoi ärsyttää. Erosin sitten kirkosta jossain vaiheessa. Vaikkakin olen sitä mieltä, että muuten Vapaakirkko oli muuten ihan hyvä noin seurakuntayhteisönä. Ja olen valmis käymään vapaaseurakunnassa periaatteessa vastakin, jos joskus sille päälle satun. Tai ehkä en satu.

Mutta muuten Jumalalla näyttäisi olevan aika vähän tekemistä maailmassa, koska sitä hallitsevat ihan muut asiat.

Uskon tieteeseen, mutta lisäksi uskon, että Kristuksen sovitustyö toimii, vaikka Jumalaa ei olisikaan olemassa.

Jumala on minulle ennen kaikkea kirjallinen tehokeino. "Jumala ei heitä noppaa. Katso tänne tai Jumala ottaa pääsi irti ja pistää sen katsomaan!"

Suhteeni kristinuskoon on ennen kaikkea instrumentaalinen. Siihen liittyen voit käydä blogistani lukemassa kirjoitussarjani Jossain määrin skeptishenkisiä kristillisiä kirjoituksia. Linkin takaa löytyy kirjoitussarjan ensimmäinen osa, ja joka osan – viimeistä tai viimeisintä lukuun ottamatta – lopussa on linkki seuraavaan sarjan kirjoitukseen. Kirjoitussikermäni saattaa järkyttää joitakin ihmisiä, ja jotkut ihmiset se saa varmaan pitämään minua outona. Joten, omalla vastuulla...

Ko. kirjoitussarjan sisällöstä huolimatta saatan silloin tällöin edelleen tulla sille päälle, että annan kunnian Jumalalle tai jotain sellaista. En oikeastaan haluakaan päästä sellaisesta eroon.

Minulle Microsoft taas merkitsee Suurta saatanaa. Samalla kiintymyksellä kuin Microsoftiin suhtaudun myös Helsingin Sanomiin, joka sopii varmastikin hyvin takanpolttajaisiin ja saunan lämmitykseen ja muuhun sensellaiseen, mutta kansakunnan suurilevikkisimmäksi päivälehdeksi siitä ei voi olla, vaikka se nyt sattumalta sellainen onkin. Käytä Hesaria oikein, kun saat sellaisen käsiisi!! ... Ja oikeastaan suhtaudun nykyään vähän samoin myös Yleisradioon.

Olen myös aika kiinnostunut politiikan asioista, mutta voidaan sanoa, että poliittiselle kartalle sijoitettuna minua voitaisiin pitää nykyään outona lintuna. Tai oikeastaan ennenkin minua oltaisiin voitu pitää. Vuonna 2010 minulla alkoi olla ensimmäistä kertaa elämässäni puoluepoliittinen vakaumus.
 
Politiikan kentällä kuvailisin itseäni niin, että olen utopismin vastaisen sosialidemokratian kannattaja. Eduard Bernstein on minulle läheinen ajattelija. Lisäksi suhtaudun ihmiskasvoiseen nationalismiin myötämielisesti. Jos on olemassa ihmiskasvoista sosialismia, niin on olemassa ihmiskasvoista nationalismiakin. Sellaista, joka kannattaa demokratiaa ja oikeusvaltiota ja vastustaa rasismia, kiihkonationalismia ja poliittista väkivaltaa. Kannatan myös kansainvälistä kulttuuri"nationalismia". Mielestäni länsimaitten kulttuurinen perusta eli kreikkalaisroomalainen antiikin perintö, kristillinen perintö, valistuksen perintö, ja sananvapaus, demokratia ja oikeusvaltio ovat sellaista, mille voi perustaa.

Olen tai olin kannattanut viime vuosina Muutos 2011 -nimistä puoluetta, tuttavallisemmin Muutospuolue,  jota on voinut nimittää kansanliikkeenomaiseksi kansallisliberaaliksi puolueeksi. Se on kannattanut myöskin suoraa demokratiaa täydentämään edustuksellista demokratiaa. Valitettavasti paha mies James Hirvisaari, josta tuli Muutoksen eduskuntaryhmä kesken kauden, ei uusinut paikkaansa vuoden 2015 eduskuntavaaleissa eikä kukaan muukaan Muutoksen ehdokkaista päässyt läpi. Nyt Muutoksen tilanne on vaikea, koska se ei saanut kuluvan Herran vuoden 2017 kunnallisvaaleihin mennessä kerättyä 5000 kannattajakorttia, joiden avulla se olisi päässyt takaisin puoluerekisteriin. Ja jos ja kun uusia kerätään, niin vanhimmasta päästä kortit tuppaavat vanhenemaan.

Voisin periaatteessa äänestää Persuja. Nyt siellä on jopa Hallis puikoissa, uuvatit lähteneet puolueesta sen takia, ja puolue on mennyt entistä syvemmälle Voiman pimeällä puolella.

Omia luonteenpiirteitäni: Olen ystävällinen ja tulen hyvin toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Toisaalta olen melko ujo.

Tekaisin muuten jokunen vuosi sitten yhtenä päivänä Jukka Piipponen -nimiselle kirjailijalle nettisivut. Jukka Piipponen on tietokirjailija, joka on kirjoittanut sotiemme lentäjistä tosipohjaisia teoksia. Olen lukenut melkein hänen kaikki kirjansa. Voit niin halutessasi myös käydä lukemassa blogimerkintäni hänestä.


Ja aineista

En polta tupakkaa enkä käytä laittomia huumehia. Toistaiseksi. animoitu
          oluttuoppiTupakkaa opettelen nauttimaan sitten kun Karjala on saatu takaisin. Nautiskelen alkohoolijuomia kuitenkin joskus. Pyrin pitämään kaikkein järjettömimmän menon silti vähäisellä tasolla. Pintahiivaolut maistuu niistä eniten.

Lisäksi olen kahvinisti. Tai ainakin olen ollut. Charlton
          Heston Mooseksena - hän on parempi Mooses kuin Paavo Lipponen
          - tai ainakin on filmissä - Kivääriyhdistys painukoon
          helvettiin!Välillä olen kuitenkin juonut joskus illemmalla ja päivälläkin(!) jopa (kofeiinitonta) viljakahvia. Jotkut tyypit ihmettelevät kyllä tällaista politiikkaa...

Jostain syystä nautin aina silloin tällöin myös jauheesta tehtyä cappuccinoa. Vaikka eihän se tietenkään ole samaa kuin cappuccinokeittimellä tehtävä cappuccino, mutta sitä on pärjättävä sillä mitä on.

Viimeisin suuri juomauutuus elämässäni on ollut yerba maté. Ilex paraguariensis on eteläamerikkalainen puu. Siitä tehdyn juoman espanjankielisessä nimessä yerba tarkoittaa yrttiä ja maté on peräisin ketšuan kielen sanasta mati, joka tarkoittaa kuppia. Matee on 1900-luvun alusta alkaen, jolloin juoman tuntemus oli siirtynyt Argentiinan valkoisen valtaväestön pariin, ollut erittäin suosittu sosiaaliseen yhdessäoloon liitetty "kansallisjuoma" maassa. Sitä nautitaan käsittääkseni paljon myös Paraguayssa ja Uruguayssa. Minulla on jopa virallinen yerba-pilli, jolla ryystin kupista juomaa, silloin sitä vielä tapasin harrastaa (joku vuosi sitten). Tosin se ei ole valmistettu hopeasta ja kullasta.


Lopussa olevaa tekstiä

Musiikkimaustani kerroin jo jotain ylempänä, joten ei siitä tässä paljoa enempää. Olen musiikin suhteen melko kaikkiruokainen. Musiikki merkitsee minulle sinänsä paljon, mutta en välitä olla mikään alueen asiantuntija. Kolmekymmentä täytettyäni olin suureksi hämmästyksekseni havainnut alkaneeni pitää jonkin verran country & western -musiikista. Olen tätä nykyä aikeissa ruveta kuuntelemaan pitkästä aikaa taas enemmän klassista. Mutta missä pirussa ovat kaikki klassisen musiikin cd:eeni?

No kerrotaan vielä se, että pidän paljon kappaleesta "Killing me softly with Windows".

Olen  joten kuten muuten sivistynyt mies, mutta urheilusta tai mistään siihen liittyvästä en tiedä enkä välitäkään Ikinä tietää mitään. Kuitenkin pyrin hirveästi pitämään ikiomaa kuntoani yllä.

Ja aina välillä laulan suihkussa. Useimmiten laulelen seuraavia kappaleita: Paul Grossin ikivihreää balladia Ride Forever ja Arrogant Worms -yhtyeen kappaleita The Mountie Song ja Proud to Be Canadian.

Tavallisesta suomalaisesta urheilua näkevästä sohvankuluttajasta eroan vahvasti siinä, että minua ei tippakaan liikuta, miten Joonas Hytönen pärjää formulakisoissa! Tämä on tosi tarina.

vanha kunnon Kanada

 
Lopuksi virallinen ihmisentaimikuvani, joka
on ollut tämän sivun lopussa jo vuodesta yksi
ja kaksi. Piirsin sen aikoinaan Windows 98:n
Microsoft Paintillä.
ihmisentaimi
Painamalla kuvaa saat ladattua englanninkielisen
Ruoki minua -kehoituksen.




Tämä sivu on yksi vanhimmista nettisivujeni sivuista. Tämä oli olemassa jo 1990-luvun melkein lopulla. Niin, ja alun perin sivun nimi oli Minusta lissää tässä. Monta vuotta myöhemmin tulin erottaneeksi tästä omaksi sivukseen Babylon 5 -sivuni.
sähköpostiosoitteeni:
© Tom Kärnä