Etusivulle

Minä ja minusta


Joitakin tietoja minusta

Nimeni on Tom Kärnä.

Olen syntynyt vuonna 1970 Helsingin maalaiskunnassa, nykyisellä Vantaalla. Päivämäärä on historiallisesti kamalan merkittävä 22.6.: samana päivämääränä Napoleon Bonaparte aloitti hyökkäyksen Venäjälle ja hieman myöhemmin Adolf Hitlerin kansallissosialistinen Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon. Ja siinä välissä tämä päivä oli myös kenraali G.A.Custerin ja hänen Tom Kärnä, Karl Marx ja Friedrich Engelsjoukkojensa viimeinen päivä leirissään ennen kuin he lähtivät tapaamaan sioux-intiaaneja.

Olen kasvanut ja elänyt KOKO elämäni Vantaalla. Asun tätä nykyä länsi-Vantaan Pähkinärinteessä loistavassa ympäristössä.

3/4 verenperinnöstäni on Karjalasta ja muu osa Pohjanmaalta.

Olen mielestäni Charles Bukowski- nimisen amerikkalaisen renttukirjailijan luoman hahmon Henry Chinaskin ja kuuluisan tv-poliisi Columbon välimuoto suuressa määrin.

Minulla on kaksi pikkuveljeä ja kiinalaisia sukulaisia.

Musiikkimakuni kuuluu: monet kelpaavat Dire Straitsista ja jazzista ja bluesista alkaen vaikka mihin. Pohjimmiltani kuitenkin kannatan kantrimusiikkia, koska olen niin paha mies. Lisäksi olen lapsesta asti pitänyt klassisesta musiikista.

Olen uskonnoton kristitty.

Arvostan aitoutta ja ystävyyttä ja epäilen materialismia, kirkkoja ja lahkoja, ylenkatson luterilaista ja varsinkin katolilaista ja ortodoksista sakramentalismia, ylitiukkaa dogmaattisuutta sekä hallitsevaa luokkaa. Olen myös evoluutikko. Poliittisesti olen netsi, maahanmuuttokriittinen ihminen, ihmisoikeustaistelija, globaalinationalisti, suorademokraatti ja kansallisbernsteinilainen. Eikä sitten muuta!

Kannatan myöskin periaatteessa ja käytännössä ihmisten yhdenvertaisuutta. Suomen kieli on mahtavan hyvä, kun siinä on tällainenkin käsite.

Ja tieteissarja Babylon 5 oli/on mahdottoman hyvä. (Mutta tämä ei ehkä päde täysin sen viidenteen eli viimeiseen tuotantokauteen.)

o
/\
"Tulevaisuuden maailmassa kaikki lapset ovat aviottomia."
(Karl Marx)

Seuraavassa syvennän tietojasi minusta

Tom Kärnä
          naamatukkataulupikkukuvassaMinulla on tällä hetkellä aika pahasti sukulaisia, mukaan lukien kiinalaiset sellaiset, ja ystäviä, ja ainakin periaatteessa Jeesuskin, sekä tietysti äänioikeus. Myös minulla oli 14.:een kesäkuuta 2009 asti kaunis sekarotuinen koirani Elmeri Kärnä (juttua Elmeristä sekä koirien kehityshistoriasta vanhalla ja jo pitkään vakavaa parantamista vaatineella sivulla Elmeri ja koirat).

Lainaan John Sheridania: "Meanwhile, for your own safety, I urge everyone to stay in your quarters until this is over." (suomennos: Sillä välin, oman turvallisuutenne vuoksi, kehotan kaikkia pysymään huoneistossaan siihen asti kunnes tämä on ohi.)

Olen monta vuotta itseäni nuoremman tai jos en niin ainakin varsin iättömän näköinen. Siitä on ollut joskus haittaakin. Tosin nykyinen joka paikkaan levittämäni kuva itsestäni saa minut yhden tuttuni mukaan näyttämään itseäni useita vuosia vanhemmalta.

Aikoinaan ajattelin muuten paljon sellaista, että voisin muuttaa kristilliseen kommuuniin asumaan... Sellaiseen jopa, jossa sukupuolet ovat aivan sekaisin, mutta sellaista ei silloin saatu aikaan.

Harrastukseni (kaikki): lukeminen, filosofoiminen, kirjoittaminen, tietokoneen käyttäminen, vapaaehtoistyö, koirien katsominen silmilläni, lenkkien tekeminen Lammaslammen ympäri, sen toivominen että voisin käydä kirkossa, kotisivujen tekeminen, bloggaaminen (ja tässä toinen suomenkielinen blogitekeleeni), poliittisen, ilkeän ja pahanlaatuisen Hommaforum-keskustelupalstan rekisteröityneenä käyttäjänä oleminen (nykyisin en enää jaksa kirjoittaa sinne, joten kyseessä on hyvin pieni harrastus), sfnet.keskustelu.evoluutio -Usenet-ryhmän seuraaminen. Usenetistä sen verran, että koska kyseessä on väistyvä teknologia, niin siksi luen nykyään Usenetin ryhmiä Googlen Google Groups -alustalta. Olen myöskin eräällä tavalla hullu kielimies.


Tietokone ja Linux

Olen nk. tietokoneihminen. Myös kotisivujen teko kuuluu harrastuksiini. Ja on se vähäisessä määrin ollut palkkatyötänikin joskus. Jos ketään kiinnostaa, niin olen aikoinani tehnyt muiden lafkojen ohella nettisivut myös Länsi-Helsingin Vihreille. Siitä on vain niin pitkä aika, että ne on aikaa sitten heitetty bittien taivaaseen ja korvattu muunlaisilla ratkaisuilla.

Kotikoneeni käyttöjärjestelmänä on Linux (linkin takana blogimerkintäni vuodelta 2014). Tällä hetkellä käytössäni on Mint Linux -niminen levitysversio Cinnamon-työpöytäympäristöllä varustettuna. "Levitysversio" tarkoittaa sitä, että ainakin periaatteessa kuka tahansa tarpeeksi pystyvä taho voi rakentaa palasista "oman" version Linux-käyttöjärjestelmästä. Helppokäyttöisiä Linuxin levitysversioita on useita olemassa, joten kenenkään ei oikeasti tarvitse itse rakentaa "omaa" Linuxiaan, ellei sitten jostain käsittämättömästä syystä aivan välttämättä tahdo. Ja Linuxin levitysversioita voi käyttää sitten ilman lisenssimaksuja, vaikka se ei ole siinä tärkeintä, vaan vapaus.

Tässä välissä voi olla tarpeen huomauttaa, että kun minä tällä sivulla ilmoitan käyttäväni jotain tiettyä Linuxin levitysversiota omassa kotikoneessani, niin ilmoitukseen kannattaa suhtautua tietyllä varauksella. Nimittäin päivitän tätä sivua suhteellisen harvoin, ja saatan aina silloin tällöin huvikseni tai muusta syystä vaihtaa käyttämääni levitysversiota. Tai ainakin siinä käyttämääni työpöytäympäristöä.

En ole kuitenkaan mikään "Linux-guru". Linux on kannettavan tietokoneeni käyttöjärjestelmänä yksinkertaisesti sen vuoksi, että pystyn käyttämään Linuxia ja myös siihen liittyvien kauniiden arvojen vuoksi. Miksi käyttää Windowsia, ellei ole pakko? 2000-luvulla on Linux-käyttöjärjestelmästä tullut yhä enemmän sopiva normaalikansalaisen PC-tietokoneessaan käyttää. Minua ei huvita olla sidoksissa mahtavaan amerikkalaiseen ohjelmistoyhtiöön nimeltä Microsoft, jolla on PC-tietokoneissa määräävä markkina-asema. Linuxhan on hajautettu ja edelleen pitkälle vapaaehtoistyöhön perustuva projekti – vaikka Linuxia hyödynnetään paljon kaupallisestikin – eikä Linuxin kernelistä eli ytimestä tarvitse maksaa lisenssimaksuja kenellekään. Vapaus on hieno arvo!

Olen auttanut useita ystäviäni ja tuttujani Linuxin käyttäjäksi siirtymisessä, vaikka en olekaan guru. Ubuntu Linux ja Mint Linux ovat ainakin tavallisen kansalaisen kannalta helposti lähestyttäviä Linuxin levitysversioita.

Linuxin levitysversiot saa tyypillisesti ladattua netistä. Sen jälkeen tarvitsee vain polttaa DVD- tai CD-levylle tämä asennuslevykuva. Asennuslevyjä saa usein myös tilattua netistä halvalla. Yleensä saman asennuslevyn avulla saa myös ennen asentamista tarkastettua, millainen lopullinen järjestelmä on. Englanniksi tällaisesta asennuslevystä käytetään nimitystä Live DVD tai Live CD. Ja itse asiassa nimitystä ei ilmeisesti ole koskaan osattu suomentaa.

Tietokonelaitteiden määrässä mitattuna Linux on maailman käytetyin käyttöjärjestelmä nykyään. Esim. digilaatikossa tai televisiossa saattaa olla ja todennäköisesti onkin Linux.

Yleisin käytetty Linux-laite maailmassa on älykännykkä, jossa on Android-käyttöjärjestelmä. Android on myös Linux. Mutta minun hieman puristiseen maailmankuvaani se on hieman liikaa, koska käyttöjärjestelmän tärkeänä kehittäjänä toimii käyttäjien yksityisyyttä raottava Google. Mutta sitä pitää pärjätä sillä mitä on. Android on järjestelmänä varsin toimiva, mutta toivoisin alalle hieman kilpailua jonkin käyttäjien yksityisyyttä enemmän kunnioittavan epäkaupallisemman lafkan Linux-järjestelmän myötä.

Ensimmäinen aikuisen oikeasti käyttämäni Linuxin levitysversio oli Mepis Linux, joka oli oikeasti helppokäyttöinen. Sen ainoa huono puoli oli se, että siihen ei saanut suomenkielistä käyttöliittymää. Myöhemmin käytin myös melko pitkään puristien suosimaa Debian Linux -nimistä levitysversiota, joka ei kylläkään ole ollut viimeisen päälle käyttäjäystävällinen tavallisen ihmisen kannalta, mutta käytin sitä, koska halusin olla erilainen. Sittemmin olen siirtynyt lähemmäksi tavallisten Linuxin käyttäjien valtavirtaa.

Linux on jo valloittanut alueita supertietokoneista palvelimiin ja mobiililaitteisiin sekä tablettitietokoneisiin. PC-työpöytien valloitus kestää jonkin verran pitempään osittain Microsoftin määräävän markkina-aseman vuoksi ja osittain hitausvoimien takia. Osasyy on kyllä Linuxissa itsessäänkin, ja tärkeimpinä ongelmakohtina tässä pidän seuraavia kahta: 1) Koska Linux on vapaa käyttöjärjestelmä, se on jonkin verran hajanainen projekti, mikä tavallisten tietokoneenkäyttäjien kannalta tarkoittaa sitä, että ei ole "yhtä ainoaa oikeaa Linuxia", vaan levitysversioiden valikoima on turhankin laaja. Vaikka se mitä löytyy Linuxin "konepellin alta" on jossain määrin samaa tavaraa, niin levitysversioiden käyttöliittymät voivat erota hyvinkin paljon toisistaan. 2) Linuxille ei ole olemassa läheskään yhtä loistavaa kaupallisten pelien valikoimaa kuin Windowsille. Tätä ei voi korvata se, että vapaita pelejä on olemassa edustava valikoima. Tosin Valven loikattua julkaisemaan Steam-alustallaan pelejä myös Linuxille tilanne on ollut tässä suhteessa viime vuosina muuttumaan päin.

Käytin välillä myös Applen koneita. Periaatteessa pidän Mac OS X:n käyttöliittymästä. Joskus hyvin kauan sitten käytin kotonani myös Windowsia PC:ssä. Eri puolilla pääkaupunkiseutua saatan käyttää välillä Windowsia vielä nykyäänkin joskus. Mutta en kotonani, koska se on pyhää maata. Tai no, käytin välillä toisessa kotikoneessani jonkin aikaa Windowsia, mutta kun kyseessä oli vanhentunut Windows XP, niin kyseessä ei kai ollut kovin suuri synti.

Toivoisin voivani käyttää sosiaalisen median yhetisöpalvelu Diasporaa paljon. Kyseessä on avoimen lähdekoodin kilpailija Facebookille ja Google +:lle. Diasporan asiakkaita ovat käyttäjät, jotka omistavat itse palveluun laittamansa datan ja kuvat (jos ne ovat omia). Kaupallisilla kilpailijoillahan mainostajat ovat varsinaisia asiakkaita. Tästä pääset näkemään Diaspora-virtani. "Virta" merkitsee Diasporassa samaa kuin Facebookissa "seinä".

Olin aikonut kirjoittaa pienen oppaan Diasporan käyttöön ottamista helpottamaan. Mutta en saanut paljoakaan aikaan, ja lopulta hermostuin itseeni. Mutta täältä pääset lukemaan suppeamman sivuni, jolle olen koonnut perusasioita palvelusta.


Ihan jotain vielä lisää

Omia luonteenpiirteitäni: Olen ystävällinen ja tulen hyvin toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Toisaalta olen melko ujo.

Ja onneksi teen paljon myös sellaista, mihin ei kuulu tietokoneen päätteen edessä möllöttäminen.

Muita tärkeitä arvostuksiani: ystävyys, ruohonjuuritason jutut, henkiset arvot yms. Lisäksi vastustan rasismia ja nykyisessä valtapolitiikassa suosittua pseudoantirasismia, joka on eräänlaista valepukuista rasismia.

Olen ehdottomasti poliittisen epäkorrektiuden kannalla. On kuin Jumala itse olisi näyttänyt minulle, miten kaunis tämä asia on. Toinen asia on sitten kuitenkin se, että millä lailla ihmisen on hyvä olla poliittisesti epäkorrekti. Kaikki, mitä voidaan tehdä, ei ole arvokasta. Kaikki, mitä vodiaan sanoa, ei ole arvokasta.

Pidän myös melko paljon Kanadasta. Seuraan Suomen televisiosta kanadalaisia tv-sarjoja, kun sellaisia tulee.

Olin kauan aikaa sitten lakannut uskomasta oppiin ikuisesta helvetinpiinasta (ja tämä ei johtunut pastori Antti Kylliäisen silloisista kuuluista jutuista). Olin ennen joidenkin vuosien ajan Suomen Vapaakirkon jäsen, ja seurakunnassa mainittiin saarnaspöntöstä käsin aina joskus ikuinen helvetinpiinakin, ja minua alkoi ärsyttää. Erosin sitten kirkosta jossain vaiheessa. Vaikkakin olen sitä mieltä, että muuten Vapaakirkko oli muuten ihan hyvä noin seurakuntayhteisönä. Ja olen valmis käymään vapaaseurakunnassa periaatteessa vastakin, jos joskus sille päälle satun. Tai ehkä en satu. Todennäköisesti en satu.

Mutta muuten Jumalalla näyttäisi olevan aika vähän tekemistä maailmassa, koska sitä hallitsevat ihan muut asiat. Minusta olisi hauska ajatella, että Jumalan suunnitelmat ohjautuvat toteutumistaan kohti maailmassa, mutta tämä ei ole varsinaisesti tiedollinen asia.

Olen muuten tieteellistä ajattelua kannattavan ja pseudotieteitä vastustavan Skepsis-yhdistyksen jäsen.

Uskon tieteeseen, koska se on ylivoimaisesti paras tapa saada suhteellisen luotettavaa tietoa maailmasta. Mutta toki voi sanoa olevan olemassa myös elämyksellistä tietoa, jos niin haluaa esittää. Mutta minusta se ei ole ihan niin kova ja pätevä juttu kuin tieteeseen perustuva tieto.

Jumala on minulle ennen kaikkea kirjallinen tehokeino. "Jumala ei heitä noppaa. Katso tänne tai Jumala ottaa pääsi irti ja pistää sen katsomaan!"

Minulla on samantapainen jumalakuva kuin maailman ehkä tunnetuimmalla fyysikolla Albert Einsteinilla. Einsteinin "jumalausko" oli laadultaan ei-uskonnollista. Vain ei-uskonnollisella tavalla käsitettynä voin itsekin "uskoa" Jumalaan.

Pidän myös Jeesuksesta ihan riippumatta siitä, onko hän tosiasiassa Kristus. Mutta elän kuitenkin jossain määrin niin kuin hän olisi Kristus. Perustan suhteeni Jumalaan yksin Kristuksen sovitustyöhön enkä mihinkään, mikä on omaani, vaikka Jumalaa ei olisikaan. Nimitän tätä asennetta instrumentalismiksi. Kristuksen sovitustyöhön perustaminen saattaapi kaiken muun ohella rauhoittaa minua, vaikka ehkä pärjäisin ilman sitäkin.

Kaikkein mieluiten olisin ehkä sellaisen kirkkokunnan jäsen, jonka jäsenten ei tarvitsisi uskoa Jumalaan tai siis pitää Jumalan olemassaoloa objektiivisesti varmana asiana. Tällainen kirkko olisi myös länsimaisen kulttuurin parhaita perinteitä ja ilmentymiä kannattava kulttuurijärjestö.

Minua voi halutessaan kutsua jonkinlaiseksi vapaudenhenkiseksi marxilaiseksi. Marxilaiseksi samassa mielessä kuin miten Karl Marx itse kuvasi itseään: "Tiedän vain sen, että itse en ole marxilainen."

Koen olevani epädogmaattinen vasemmistolainen. Vaikkakin olen kovin huono pukemaan sanoiksi tiettyjä yhteiskuntapoliittisia asenteitani.

Tunnen myös lievää viehtymystä reformi- ja liberaalijuutalaisuuteen.

En juurikaan määrittele tuota Einstein-jumalakuvajuttua syvemmin omaa jumalauskoani, sen laatua tai sen puutetta. En voi sanoa olevani teisti. En ole myöskään ateisti. En ole agnostikko, en polyteisti. En pahemmin ota kantaa.

Lähinnä omaa "kantaani" jumalauskon suhteen on deismi, jos sillä siis tarkoitetaan yksinkertaisesti epädogmaattista jumalauskoa.

Minusta paras Jumala on sellainen Jumala, johon ei ole pakko uskoa.

Voi sanoa muuten, että viime vuosina pyrkimyksenäni on ollut sovittaa yhteen sisäiset tarpeeni voida olla uskomatta persoonalliseen Jumalaan ja kokea pyhää.

Minulle Microsoft taas merkitsee Suurta saatanaa. Samalla kiintymyksellä kuin Microsoftiin suhtaudun myös Helsingin Sanomiin, joka sopii varmastikin hyvin takanpolttajaisiin ja saunan lämmitykseen ja muuhun sensellaiseen, mutta kansakunnan suurilevikkisimmäksi päivälehdeksi siitä ei voi olla, vaikka se nyt sattumalta sellainen onkin. Käytä Hesaria oikein, kun saat sellaisen käsiisi!! ... Ja oikeastaan suhtaudun nykyään vähän samoin myös Yleisradioon.

Olen myös aika kiinnostunut politiikan asioista, mutta voidaan sanoa, että poliittiselle kartalle sijoitettuna minua voitaisiin pitää nykyään outona lintuna. Tai oikeastaan ennenkin minua oltaisiin voitu pitää. Vuonna 2010 minulla alkoi olla ensimmäistä kertaa elämässäni puoluepoliittinen vakaumus.
 
Politiikan kentällä kuvailisin itseäni niin, että olen utopismin vastaisen sosialidemokratian kannattaja. Sosiaalidemokraattinen teoreetikko Eduard Bernstein on minulle läheinen ajattelija. Lisäksi suhtaudun ihmiskasvoiseen nationalismiin myötämielisesti. Jos on olemassa ihmiskasvoista sosialismia, niin on olemassa myöskin ihmiskasvoista nationalismia. Sellaista, joka kannattaa demokratiaa ja oikeusvaltiota ja vastustaa rasismia, kiihkonationalismia, kiihkoisänmaallisuutta ja poliittista väkivaltaa. Kannatan myös kansainvälistä kulttuuri"nationalismia". Mielestäni länsimaitten kulttuurinen perusta eli kreikkalaisroomalainen antiikin perintö, kristillinen perintö, valistuksen perintö, ja sananvapaus, demokratia ja oikeusvaltio ovat sellaista, mille voi perustaa.

Hitlerin ja tämän kavereiden pahat teot liittyvät ihmiskasvoiseen nationalismiin yhtä paljon kuin Pol Potin ja tämän kavereiden pahat teot nykyaikaiseen sosialidemokratiaan. Suomi ei myöskään olisi koskaan itsenäistynyt Venäjästä ilman nationalismia. Ilman nationalismia me puhuisimme nykyään venäjää ja meillä olisi venäläiset instituutiot ja hyvinvointivaltiosta voitaisiin maassamme tai tarkemmin sanoen alueellamme vain haaveilla.

Talvisodan ihmettäkään ei olisi syntynyt ilman nationalismia.

Mutta pidän oikein pahana sitä, että sisällissotamme aikana valkoiset tappoivat myös valkoisia kannattaneita venäläisiä vain sen vuoksi, että nämä olivat venäläisiä. Tämä oli rasismia.

Kannatan nykyään myös globaalinationalismia.

Kannatin ennen puoluetta, joka muun ohella kannatti myöskin suoraa demokratiaa täydentämään edustuksellista demokratiaa. Suoraa demokratiaa kannatan edelleen.

Persuissa on nykyään jopa Hallis puikoissa, uuvatit lähteneet puolueesta sen takia lisäämään Kokoomuksen ja Keskustan suhteellista parlamentaarista voimaa ensi vaalien tuloksena, ja puolue on mennyt entistä syvemmälle Voiman pimeällä puolella. Ylistäkää Herraa! Niin, olen liittynyt Persuihinkin.

Sanon vielä lisäksi, että koen olevani liberaali nationalisti.

Niin, ja lisäksi olen myös sähköisiin oikeuksiin ja sananvapauden puolustamiseen keskittyneen ihmisoikeusjärjestön Electronic Frontier Finlandin jäsen. Effin emojärjestö on yhdysvaltalainen Electronic Frontier Foundation.

Olen myös ihmiskasvoista nationalismia kannattavan Suomen Sisun jäsen.

Näiden lisäksi olen Vantaan mielenterveysyhdistys Hyvät Tuulet ry:n jäsen. Toimin yhdistyksessä aika ajoin vapaaehtoistyöntekijänä ja lisäksi sen Pähkinärinteen toimipiste Myöhätuuli toimii olohuoneenjatkeenani. Tapaan syödä siellä päivittäin huokean lounaan ja lisäksi juon siellä runsaasti kahvia.

Hyvät Tuulet tarjoaa monenlaista toimintaa, mukaan lukien retket, ja ennen kaikkea vertaistukea jäsenille ja kävijöille. Toimipisteisiin voi myös tulla vain istumaan ja viettämään aikaa. Voi jutella ihmisten kanssa tai olla juttelematta, tai esim. lukea lehtiä.

Ollut ollut jonkin aikaa työkyvyttömyyseläkkeellä. Siksi minulla onkin aikaa esim. pitää kahta, kolmea blogia ja tehdä vapaaehtoistyötä.

Hitler halusi kaiken muun ohella tappaa mielenterveyspotilaat. Siinä yksi syy lisää inhota miestä.

Tekaisin muuten jokunen vuosi sitten yhtenä päivänä Jukka Piipponen -nimiselle kirjailijalle nettisivut. Piipponen on tietokirjailija, joka on kirjoittanut sotiemme lentäjistä tosipohjaisia romaaniteoksia. Olen lukenut melkein hänen kaikki kirjansa. Voit niin halutessasi myös käydä lukemassa blogimerkintäni hänestä.

Voit myös niin halutessasi käydä katsastamassa tätä outoa projektiani.


Ja aineista

En polta tupakkaa enkä käytä laittomia huumehia. Toistaiseksi. animoitu
          oluttuoppiTupakkaa opettelen nauttimaan sitten kun Karjala on saatu takaisin. Nautiskelen alkohoolijuomia kuitenkin joskus. Pyrin pitämään kaikkein järjettömimmän menon silti vähäisellä tasolla. Pintahiivaolut maistuu niistä eniten.

Itse asiassa nykyään on varmaa, että pidän keskimäärin eniten Yhdysvalloissa valmistetuista oluista. Ja juu, Budweiser ei kuitenkaan kuulu näihin. Monet Yhdysvalloista Suomeen tuotetuista oluista ovat älykkäitä ja aromikkaita.

Muuten voisin sanoa, että tykkään brittiläistyylisistä oluista ja näin sanomalla viittaisin ale-, stout- ja porter-oluisiin, mutta en kuitenkaan voi niin sanoa, koska Yhdistyneessä kuningaskunnassa valmistetut oluet ovat usein laimean makuisia.

Nautiskelen mielelläni myös skottilaisvalmisteisia savuisia viskejä.

Lisäksi olen kahvinisti. Charlton
          Heston Mooseksena - hän on parempi Mooses kuin Paavo Lipponen
          - tai ainakin on filmissä - Kivääriyhdistys painukoon
          helvettiin!Välillä olen kuitenkin juonut joskus illemmalla ja päivälläkin(!) jopa (kofeiinitonta) viljakahvia. Tosin siitä on pitkä aika, kun viimeksi olen nauttinut sellaista. Ei sellaista löydy enää kaupoistakaan. Ehkä on parempi, että lopetan puhumisen aiheesta. Jotkut tyypit ennen vanhaan ihmettelivät tällaista politiikkaa eli viljakahvin juomistani...

Jostain syystä nautin aina silloin tällöin myös jauheesta tehtyä pikacappuccinoa. Vaikka eihän se tietenkään ole samaa kuin cappuccinokeittimellä tehtävä cappuccino, mutta sitä on pärjättävä sillä mitä on. Viime aikoina kärsimäni vatsavaivat ovat saaneet minut kuitenkin vähentämään cappuccinon nauttimista.

Teetä nautin paljon iltaisin ja öisin. Nautin myöskin eteläafrikkalaista rooibos-yrittijuomaa silloin tällöin. Rooibos ei sisällä kofeiinia.

Ei ihan uusi suuri juomauutuus elämässäni oli ollut yerba maté. Ilex paraguariensis on eteläamerikkalainen puu. Siitä tehdyn juoman espanjankielisessä nimessä yerba tarkoittaa yrttiä ja maté on peräisin ketšuan kielen sanasta mati, joka tarkoittaa kuppia. Matee on 1900-luvun alusta alkaen, kun juoman tuntemus oli siirtynyt Argentiinan valkoisen valtaväestön pariin, ollut erittäin suosittu sosiaaliseen yhdessäoloon liitetty "kansallisjuoma" maassa. Sitä nautitaan käsittääkseni paljon myös Paraguayssa ja Uruguayssa. Minulla on jopa virallinen yerba-pilli, jolla ryystin kupista juomaa, silloin sitä vielä tapasin harrastaa (joku vuosi sitten). Tosin se ei ole valmistettu hopeasta ja kullasta.

Lopetin yerban nauttimisen, kun huomasin sen lisäävän nälän tunnetta. Kun on muutenkin taipumusta ylipainoisuuteen, niin ei sitä haluaisi juoman takia lisätä.


Lopussa olevaa tekstiä

Musiikkimaustani kerroin jo jotain ylempänä, joten ei siitä tässä paljoa enempää. Olen musiikin suhteen melko kaikkiruokainen. Musiikki merkitsee minulle sinänsä paljon, mutta en välitä olla mikään alueen asiantuntija. Kolmekymmentä täytettyäni olin suureksi hämmästyksekseni havainnut alkaneeni pitää jonkin verran country & western -musiikista. Olen tätä nykyä aikeissa ruveta kuuntelemaan pitkästä aikaa taas enemmän klassista. Mutta missä pirussa ovat kaikki klassisen musiikin cd:eeni?

No kerrotaan vielä se, että pidän paljon kappaleesta "Killing me softly with Windows".

Olen  joten kuten muuten sivistynyt mies, mutta urheilusta tai mistään siihen liittyvästä en tiedä enkä välitäkään Ikinä tietää mitään. Kuitenkin pyrin hirveästi pitämään ikiomaa kuntoani yllä.

Ja aina välillä laulan suihkussa. Useimmiten laulelen seuraavia kappaleita: Paul Grossin ikivihreää balladia Ride Forever ja Arrogant Worms -yhtyeen kappaleita The Mountie Song ja Proud to Be Canadian.

Tavallisesta suomalaisesta urheilua näkevästä sohvankuluttajasta eroan vahvasti siinä, että minua ei tippakaan liikuta, miten Joonas Hytönen pärjää formulakisoissa! Tämä on tosi tarina.

vanha kunnon Kanada

 
Lopuksi virallinen ihmisentaimikuvani, joka
on ollut tämän sivun lopussa jo vuodesta yksi
ja kaksi. Piirsin sen aikoinaan Windows 98:n
Microsoft Paintillä.
ihmisentaimi
Painamalla kuvaa saat ladattua englanninkielisen
Ruoki minua -kehoituksen.




Tämä sivu on yksi vanhimmista nettisivujeni sivuista. Tämä oli olemassa jo 1990-luvun melkein lopulla. Niin, ja alun perin sivun nimi oli Minusta lissää tässä. Monta vuotta myöhemmin tulin erottaneeksi tästä omaksi sivukseen Babylon 5 -sivuni.
sähköpostiosoitteeni:
© Tom Kärnä