Etusivulle

Novial ja sen kielioppi

Novial on tanskalaisen kielitieteilijän Otto Jespersenin (1860-1943) kehittämä kansainväliseksi apukieleksi tarkoitettu kieli. Ajatus sen takana on, että erikieliset ihmiset voisivat kommunikoida keskenään sellaisella kielellä, joka ei olisi kenenkään ainakaan ainoa äidinkieli ja joka olisi myös riittävän helppo jokaisen oppia.

Novialin sanasto on peräisin romaanisista ja germaanisista kielistä. Sen kielioppi on saanut vahvasti vaikutteita englannin kielestä.

Novial on luonnollisemman oloinen kieli kuin vuonna 1887 julkaistu esperanto, mutta vähemmän luonnollisia kieliä muistuttava ja jonkin verran säännöllisempi kieli kuin 1950-luvulle mennessä valmiiksi saatu interlinguan kieli, josta sen kehittäjät ovat rakentaneet eräänlaisen yksinkertaistetun version jonkinlaisesta protoromaanisesta kielestä.

Novial esiteltiin ensimmäistä kertaa Jespersenin kirjassa An International Language vuonna 1928. Kielen sanakirja, 'Novial lexike' julkaistiin kaksi vuotta myöhemmin. Jespersenin luvalla Joel Vilkin suomentama versio 'Kansainvälinen kieli' julkaistiin vuonna 1931.

Kielen nimi tulee uutta tarkoittavasta novialin sanasta 'nov' ja kansainvälistä apukieltä tarkoittavan novialinkielisen ilmaisun International Auxiliari Lingue lyhenteestä.

PS. Tekemäni novial-suomi -sanaston pääset tarkastamaan täältä.



Aakkoset ja ääntäminen

Novialin aakkoset ovat:

A, B, CH, D, E, F, G, H, I, J, K, L, M, N, O, P, Q, R, S, SH, T, U, V X, Y

Niistä pitää mainita seuraavaa:

C-kirjain esiintyy ainoastaan kirjainyhdistelmässä CH, joka voidaan lausua samalla lailla kuin englannin sanassa 'chat' ja espanjan sanassa 'churro'. Toisin sanoen se voidaan lausua kuin lausuttaisiin "TSH" yhtenä äänteenä. Se on mahdollista lausua myöskin soinnittomana suhuäänteenä, kuten SH englannin sanassa "show". Kansainvälisessä foneettisessa aakkostossa äänteet merkitään: ʧ tai ʃ.

J lausutaan kuten J englantilaisessa nimessä James, tai vaihtoehtoisesti kuten J ranskan kielen sanassa "jour". Kansainvälisessä foneettisessa aakkostossa äänteet merkitään: ʤ tai ʒ.

Q-kirjain esiintyy ainoastaan kirjainyhdistelmässä QU, jossa Q lausutaan kuten suomen kielessäkin eli K:na ja U lausutaan joko V:n ja U:n välimuotona kuten se lausutaan englannin sanassa "question", taikka sitten V:nä tai U:na. Valinta on vapaa.

S saattaa vokaalien välissä kuulostaa soinnilliselta.

SH lausutaan kuten CH.

X lausutaan joko KS:nä tai GZ:na, jossa Z merkitsee soinnillistä S-äännettä, kuten Z englannin sanassa "zeal".

Y lausutaan kuten suomen J.

Novial on suvaitsevainen kieli (myös) siinä suhteessa, että ei ole kauheasti väliä, jos joskus unohtaa, että oliko esim. sanoissa chapele tai sharke CH vai SH.


Sanapaino

Novialin sanoissa sanapaino sijaitsee viimeistä konsonanttia edeltävällä vokaalilla. Jos sanassa ei ole viimeistä konsonanttia edeltävää vokaalia, sanapaino sijaitsee viimeistä vokaalia edeltävällä vokaalilla.

Esimerkkejä painotetuista tavuista (lihavoidut tavut): abandona, fala, egal, vie, botanike.

Ja väliä ei ole sillä, onko painotettu tavu pitkä, lyhyt vai puolipitkä, kunhan se lausutaan painokkaammin kuin muut sanan tavut.

Sanapainon paikkaa laskiessa ei oteta huomioon lopputavuja, jotka muodostuvat monikon päätteestä -s, genetiivin päätteestä -n, akkusatiivin päätteestä -m taikka menneen ajan päätteistä -d ja -t. Myöskään adverbeja muodostavia jälkiliitteitä ei oteta huomioon. Nämä jälkiliitteet ovat (alempana sivulla lueteltuina jälkiliitteet ja niitten merkitykset):  -foy, -grad, -kas, -lok, -m, -man ja -tem.


Kielioppi


Sanajärjestys

Oletussanajärjestys on sama kuin suomessa eli subjekti-verbi-objekti.


Artikkeli

Monissa kielissä – vaikka ei suomen kielessä – käytetään artikkelia osoittamaan, onko käsite määrätty vai määräämätön.

Jos käsite on määräämätön, niin novialissa ei käytetä mitään artikkelia sen ilmaisemiseen.

Jos ehdoton tarve vaatii, niin suomen sanoja "eräs" ja "muuan" vastaavana sanana voi yksikössä olevien substantiivien kanssa käyttää numeroa yksi merkitsevää sanaa un.

Jos puhutaan jostain tietystä, tunnetusta, mainitusta, lähemmin määritellystä, käytetään määräistä artikkelia li sanan edellä. Esim.:

li hunde es men – (se/tämä) koira on minun


Substantiivit

Substantiivien monikon pääte on -s (konsonanttipäätteisillä sanoilla -es).

Substantiivit voivat päättyä joko konsonanttiin tai mihin tahansa vokaaliin i:tä lukuunottamatta.

Suomen kielen tapaan yhdyssanoja voi ja saa muodostaa. Esim.:

nasetuke – nenäliina

Novialissa on kaksi sijamuotoa, genetiivi ja akkusatiivi. Muut sijat muodostetaan aina prepositioiden avulla. Kuitenkin myöskin genetiivi ja akkusatiivi voidaan ilmaista niillä.

Jespersenin alkuperäisessä kirjassa ei esitelty akkusatiivia, mutta englanninkielisessa Wikipediassa se esitetään kieleen kuuluvana, joten lähden siitä, että se siihen kuuluu.


Sukupuolen merkitseminen

Tavallisesti sukupuolisia olentoja merkitsevien sanojen sukupuolta merkitsevyys ilmaistaan päätteillä. Päätteellä -o merkitään mies- tai urospuolista ja päätteellä -a nais- tai naaraspuolista. Jos ei ole tarvetta ilmaista sukupuolta, sana saa sukupuolisesti neutraalin nk. yhteissuvun päätteen -e. Esim.:

home – ihminen
homo – mies tai miespuolinen ihminen
homa – nainen tai naispuolinen ihminen

Novialissa, jos sukupuolista olentoa tarkoittavaan substantiiviin lisää esim. adjektiivisen päätteen -al, sukupuolta merkitsevän päätteen saa säilytettyä pistämällä väliin genetiivin päätteen -n. Esim.:

homal = homenal – ihmiseen liittyvä
homonal – mieheen tai miespuoliseen ihmiseen liittyvä
homanal – naiseen tai naispuoliseen ihmiseen liittyvä


Substantiivit lukumääräneutraaleina

Kiinan tai japanin kielestä pitävät saattavat arvostaa sitä, että novialissa on periaatteessa mahdollista käyttää eläinlajeista, mukaan lukien ihmislaji, lukumääräneutraalia muotoa. Se muodostetaan poistamalla sukupuolisuuspääte -o, -a tai -e.

Leon es ferosi – Leijona on hurja (laji)
Hom es brutali – Ihminen on brutaali (laji)

Lukumääräneutraalin muodon käyttäminen on kuitenkin ilmeisesti ollut melko harvinaista novialin harrastajien keskuudessa.


Adjektiivit

Adjektiivit edeltävät suomen kielen tapaan substantiivia, jota ne määrittävät.

Adjektiivien pääte on -i, mutta sen voi halutessaan tiputtaa pois. Hyvä sääntö tässä on se, että loppu-i kannattaa liittää jokaiseen sellaiseen adjektiiviin, joka muuten päättyisi useampaan kuin yhteen konsonanttiin. Loppu-i saattaa kannattaa liittää myös muuten vain yhteen konsonanttiin päättyvään adjektiiviin, jos sitä seuraavan sanan takia näyttää tarkoituksenmukaiselta. Esim.:

boni kause – hyvä syy
nationali state – kansallisvaltio

Adjektiiveja muodostavien jälkiliitteitten -as, -os ja -is perään kannattaa laittaa loppu-i, jotta sanoja ei vahingossakaan erehdy pitämään monikollisina substantiiveina. Esim.:

laborasi – työteliäs
danjerosi – vaarallinen

Adjektiivit eivät taivu luvussa eivätkä sijassa, mutta jos ne eivät määritä jotain substantiivia, ne voivat saada substantiivin päätteitä. Esim.:

boni – hyvä
bone – hyvä ihminen tai eläin
bono – hyvä miespuolinen ihminen tai urospuolinen eläin
bonos – hyvät miespuoliset ihmiset tai urospuoliset eläimet


Vertailu
Komparatiivi muodostetaan laittamalla joku pikkusanoista plu, tam tai min adjektiivin edelle. Plu merkitsee enemmän, tam merkitsee yhtä paljon ja min merkitsee vähemmän. Esim.:

boni – hyvä
plu boni – parempi
tam boni – yhtä hyvä
min boni – vähemmän hyvä

Superlatiivi muodostetaan sanoilla maxim, eniten ja minim, vähiten, avulla. Esim.:

maxim boni – paras
minim boni – vähiten hyvä

Näiden sanojen kanssa käytettäessä "kuin" on kam. Esim.:

plu grandi kam le hunde – suurempi kuin se koira
tam grandi kam kaval – yhtä suuri kuin hevonen


Adverbit
Adverbi muodostetaan yleensä laittamalla adjektiivin päätteen -i jälkeen pääte -m. Esim.:

bonim – hyvin

Adverbien vertailuasteet muodostetaan adjektiivien vertailuasteitten tapaan sanojen plu, tam, min, maxim ja minim avulla. Esim.:

plu bonim – paremmin
tam bonim – yhtä hyvin
min bonim – vähemmän hyvin

maxim bonim – parhaiten
minim bonim – vähiten hyvin

Vaihtoehtoisesti päätteen -im sijaan voi käyttää adverbia merkitsemään päätettä -iman. Pääte tulee sanasta manere, mutta sen voi myös ajatella olevan muodostettu romaanisten kielten -mente-päätteestä. Sitä voi käyttää erityisesti sellaisissa tapauksissa, joissa on kysymys tavasta. Esim.:

altriman – toisella tavalla

Adverbin yleisellä päätteellä -im ilmaistaan myös "jollakin kielellä". Esim.:

finnim – suomeksi
fransim – ranskaksi
germanim – saksaksi


Genetiivi

Genetiivi ilmaistaan päätteellä -n (konsonanttipäätteisillä sanoilla -en). Esim.:

home – ihminen
homen – ihmisen

Vaihtoehtoisesti genetiivin voi ilmaista prepositiolla de: de me (minun), de hunde (koiran), jne.

Jos ilmaisee päätteillä monikon genetiivin, niin genetiivin pääte tulee monikon päätteen jälkeen. Esim.:

homesen – ihmisten

Genetiiviä käytetään myös kuvaannollisesti. Esim.:

arbe de korte – pihan puu

Genetiiviä voidaan käytttää laajemminkin ilmaisemaan suhdetta yleensä. Sen sovellutusalue on kuitenkin epämääräinen. Jos väärinymmärrystä voi pelätä, kannattaa käyttää jotain muuta prepositiota, kuten da, fro, pri jne. (alempana tällä sivulla luettelo prepositioista).

de + määräinen artikkeli li voidaan yhdistää: del


Akkusatiivi

Tavanomaista sanajärjestystä käyttäessä ei ole välttämätöntä merkitä objektia, sillä se ilmenee sanajärjestyksestä. Silloin, kun asiasta voi olla epäselvyyttä, voi käyttää -m-päätettä merkitsemään akkusatiivia (-em konsonanttipäätteisen sanan jälkeen).

Akkusatiivi ei sisältynyt Jespersenin alkuperäiseen novialiin (v. 1928), vaan on lisätty kieleen myöhemmin. Englanninkielisen Wikipedian mukaan kuitenkin akkusatiivisijaa käytetään nykyään.

Akkusatiivin monikon objektin pääte on -sem (-esem konsonantin jälkeen).

Objektia merkitsemään voidaan myöskin käyttää prepositiota em.

hunde – koira
me vida hunde – näen koiran
me vida hundes – näen koiria
hundem me vida tai em hunde me vida – koiran minä näen
hundes – koirat
hundesem me vida tai em hundes me vida – koiria minä näen

Silti voidaan sanoa, että aina tai melkein aina akkusatiivin käyttö on melko tarpeetonta. Yleensä voi sanoa yhtä hyvin hunde me vida kuin hundem me vida tai em hunde me vida.


Datiivi

Datiivia eli suuntaa tai päämäärää ilmaistaan prepositiolla a.

Silloin kun datiivi on ilmeinen, a-prepositiota ei tarvitse käyttää. Esim.:

me vada a dar = me vada dar – menen sinne/tuonne

me vada hem – menen kotiin
le tradukte libres fro anglum en germanum – hän kääntää kirjoja englannin kielestä saksaan

a + määräinen artikkeli li voidaan yhdistää: al


Kieltosanat

Novialissa on kaksi sanaa, jotka molemmat merkitsevät "ei".

Kieltosanaa no käytetään erillään verbistä. Esim.:

No! – Ei!

No, le es instedu hir. – Ei, hän on sen sijaan täällä.

Kieltosanaa non käytetään verbin yhteydessä. Esim.:

Disdi le non es hir. – Tänään hän ei ole täällä.

No, le non es hir disdi. – Ei, hän ei ole täällä tänään.


Ilman kysymyssanaa olevat kysymyslauseet

Jos kysymyslause vaatii vastauksekseen "kyllä" tai "ei" ja kysymyslauseen alussa ei ole kysymyssanaa, käytetään sen ilmaisemiseen, että kyseessä on kysymys, partikkelia ob. Puheessa kysymys voidaan ilmaista lauseen loppua kohti nousevalla intonaatiolla, mutta kirjoittamisessa partikkeli on melko tärkeä. Esim.:

Ob vu lekte? – Luetko sinä?
Me questionad, ob vu nun lekte. – Kysyin, luetko sinä nyt.


Käsitteellinen neutri

Käsitteiden muodostamiseksi käytetään neutrimuotoa. Sillä on kaksi päätettä, -um ja -u. Edellistä käytetään abstraktimpien sanojen luomiseen asioista ja jälkimmäistä konkreettisten sanojen luomiseen esineistä tai objekteista. Esim.:

vakui – tyhjä  ->  vakuum – tyhjiö
verum – se mikä on totta
kontributu – osallistumismaksu, kontribuutio
falsum – se mikä on väärä, virheellinen asia
novum – uutinen, uusi asia
li bonum de ti situatione es ke... – tuon tilanteen hyvä puoli on se, että...

Käsitteellistä neutria käytetään myös kielten nimissä. Esim.:

le tradukte libres fro germanum en anglum – hän kääntää kirjoja saksasta englanniksi
latinum es tro desfasil por helpolingue – latina on liian vaikeata apukieleksi

Neutripäätettä käytetään paljon pronomineissa: lum – se asia; tum – tuo asia; disum - tämä asia; quum – mikä asia; nulum – ei mikään asia; omnum – kaikki asiat; kelkum – jokin asia, jotakin; irgum – mikä tahansa asia; altrum – jokin muu asia; omnum altri = omni altrum – kaikki muu asia.

Neutripäätteitä käytetään myös, kun puhutaan toiminnan tuloksesta, tuotoksesta tai tuotteesta erotettuna siitä tavasta millä se on tehty. Tällöin sanan muodostamisessa käytetään menneen ajan partisiipin päätettä -t. Esim.:

printatu – painotuote
kopiatu – kopio


Kun muodollista subjektia ei tarvita

Aina ei tarvitse käyttää muodollista subjektia, vaikka novial ei tunnekaan verbien persoonataivutusta. Esim.:

pluva – sataa
es nesesari tu komensa nun – on tarpeellista aloittaa nyt


Persoonapronominit

persoona suomeksi
novialiksi
yksikön 1.
minä
me
yksikön 2.
sinä vu
yksikön 3.
hän (sukupuolisesti neutraali muoto, joka voi voi viitata niin mies- kuin naispuoliseen ihmiseen tai eläimeen)
le
yksikön 3.
hän (miespuolisesta ihmisestä tai eläimestä)
lo
yksikön 3.
hän (naispuolisesta ihmisestä tai eläimestä) la
yksikön 3.
se
lu
monikon 1.
me
nus
monikon 2.
te (sana ei ikinä merkitse teitittelyä)
vus
monikon 3.
he (sukupuolisesti neutraali muoto, joka voi voi viitata niin mies- kuin naispuolisiin ihmisiin tai eläimiin) les
monikon 3.
he (miespuolisista ihmisistä tai eläimistä los
monikon 3.
he (naispuolisista ihmisistä tai eläimistä) las
monikon 3.
ne
lus

Persoonapronomineilla on genetiivimuodot: men, vun, len, lon, lan, lun, nusen, vusen, lesen, losen, lasen, lusen.

se on refleksiivipronomi, toisin sanoen sana tarkoittaa suomeksi "itseään, itsensä". Siitä on olemassa myös genetiivimuoto sen. Erillistä monikkomuotoa refleksiivipronominista ei ole.

on-pronominilla ilmaistaan tarkemmin määrittelemätöntä subjektia. Sen avulla voi joissain tapauksissa ilmaista passiivia. Esim.:

on manja – syödään


Demonstratiivipronominit

dis(i) – tämä, nämä
dises – nämä, jos sanaa käyttää yksinään substantiivisena
ti – tuo, adjektiivinen versio pronominista
te – tuo; tätä versiota pronominista käytetään yksinään. Voi myös käyttää sanasta sukupuolitettuja versioita to ja ta. Pronominin versiot voivat myös saada monikon päätteen, kun sitä käytetään substantiivisena: tes, tos, tas.


Verbit

Verbeillä ei ole erityistä verbitunnuspäätettä. Kuitenkin, aina kun on tarpeellista, voidaan verbin infinitiivi ilmaista partikkelilla tu:

tu lekte stranjeri lingue es plu fasil kam tu parla
– vieraan kielen lukeminen on helpompaa kuin puhuminen

me prega vu non tu neglekte tum
– en pyydä sinua laiminlyömään sitä

me prega vu tu non neglekte tum
– pyydän teitä olemaan laiminlyömättä sitä

Verbit eivät taivu persoonissa tai luvuissa. Useimmat verbimuodot ilmaistaan verbin perusmuotoa edeltävällä apuverbillä. Seuraavassa taulukossa suluissa näkyvät persoonamuodot ja pronominit ovat siinä esimerkin vuoksi:

kielioppi
suomeksi
novialiksi
infinitiivi suojella
protekte
preesens suojelen
(me) protekte
yksinkertainen menneen ajan muoto tai imperfekti suojelin
(me) did protekte tai (me) protekted
perfekti olen suojellut (me) ha protekte
pluskvamperfekti
olin suojellut
(me) had protekte
futuuri
tulen suojelemaan
/suojelen (tulevaisuudessa)
(me) sal protekte tai (me) ve protekte
futuurin perfekti
tulen olemaan suojellut (me) sal ha protekte tai (me) ve ha protekte
menneen ajan futuuri
olin ryhtymässä suojelemaan
(me) saled protekte
konditionaalin preesens
suojelisin
(me) vud protekte
konditionaalin perfekti
olisin suojellut
(me) vud ha protekte
1. imperatiivi
Suojelkaamme!
Let nus protekte!
2. imperatiivi
Suojele!/Suojelkaa! Protekte!

Did voidaan liittää samanaikaisesti kahteen verbiin:

lo did nek ama ni estima la – hän ei rakastanut eikä kunnioittanut häntä

Ja käyttää yksinään:

lo ama la, kom lo did sen unesmi marita – hän rakastaa häntä niin kuin rakasti ensimmäistä vaimoaan

Toivomus ilmaistaan sanalla mey:

mey le viva longitem! – eläköön hän kauan

Pari ylimääräistä esimerkkiä:

le ve ha perda – tulee olemaan kadottanut

es plu agreabli tu viva kam tu ha viva o tu ve viva
– on miellyttävämpää elää kuin olla elänyt tai tulla elämään

Apuverbeistä voidaan käyttää käteviä päätteellisiä muotoja, jotka tässä merkitsevät konditionaalia, vaikka normitapauksissa ne merkitsevät imperfektiä:

povud – voisi
volud – haluaisi, tahtoisi
esud – olisi
devud – täytyisi

Ob vu povud montra a me li vie a... – Voisitko näyttää minulle tien...
Ob tu volud repeti – Haluaisitko kerrata/toistaa?
Me esud felisi si me povud. – Olisin onnellinen jos voisin.
Me devud ha dikte – Minun olisi pitänyt sanoa
Me volud questiona – Tahtoisin kysyä


Aktiivin artisiipin preesens muodostetaan -nt-päätteellä:

ama – rakastaa    amant – rakastava
protekte – suojella    protektent – suojeleva

i- ja u-päätteisissä verbeissä aktiivin partisiipin preesensin päätteen eteen tulee vielä -e-. Esim.:

voli – haluta, tahtoa    volient – haluava, tahtova
konstitu – perustaa    konstituent – perustava

Menneen ajan passiivin partisiippi muodostetaan -t-päätteellä. Esim.:

ama – rakastaa    amat – rakastettu
protekte – suojella    protektet – suojeltu
voli – haluta, tahtoa    volit – haluttu, tahdottu
konstitu – perustaa    konstitut – perustettu

Näihin muotoihin voidaan liittää päätteet -i, -e, -o ja -a. Esim.:

amanti fema – rakastava nainen
men amata – rakastettuni (naispuolinen)
marito – (avio)mies


Novial myöskin erottaa selkeästi toisistaan joksikin tulemisen passiivin ja olemisen passiivin.

Joksikin tulemisen passiivi ilmaistaan apuverbin bli avulla, jota seuraa verbin perusmuoto.

Olemisen passiivi muodostetaan apuverbin es avulla, jota seuraa menneen ajan partisiippi (perusmuoto + -t).

Seuraavassa joitakin esimerkkejä, jotka toivottavasti hyvin osoittavat näiden kahden passiivimuodon tärkeän eron:

Li porte es klosat nun; lu bli klosa chaki vespre e ve anke bli klosa dis vespre.
– Portti on nyt suljettu; se suljetaan joka ilta ja suljetaan tänäkin iltana.

Me bli nultem konvikte per lon argumentes.
– En koskaan vakuutu hänen perusteluistaan.

Me es konviktet ke lo es mentiere.
– Olen vakuuttunut (vakuutettu), että hän on valehtelija.

La es sepultet in Vantaa; ob lan marito ve bli sepulte anke dar?
– Hänet on haudattu Vantaalle; haudataanko hänen miehensä myös sinne?

Lon libres blid venda in grandi nombre.
– Hänen kirjojaan myytiin suuressa määrin.

Ti libre es vendat. = Ti libre ha bli venda.
– Sitä kirjaa on myyty.

Tum kel non bli fa disdi, morge non es fat.
– Se mitä ei tehdä tänään, ei ole huomenna tehty.

Li spenses kel non es pagat (kel non ha bli paga) ve bli paga in novembre.
– Maksut joita ei ole maksettu, tullaan maksamaan marraskuussa.

Joillakin verbeillä tämä ero on merkityksetön. Sellaisilla kuten rakastaa, vihata, kiittää, moittia, ihailla, nähdä, kuulla.

bli ama = es amat


Partisiippia, jonka pääte on -t, voidaan joissakin tapauksissa käyttää myös aktiivin perfektin partisiippina. Kyse on niistä verbeistä, joita käytetään sekä objektin kanssa että ilman: chanjat, komensat, finat voivat merkitä sekä 'muutettu, aloitettu, lopetettu' että 'muuttanut, aloittanut, lopettanut' ja analogisesti niiden kanssa voimme käyttää morit = kuollut, li falat arbre kaatunut puu, li pasat tempe (li pasatum) mennyt aika.

Muuttumattoman verbin vartalomuodon käyttämisestä johtuu sellainen etu, että se tekee mahdollisiksi seuraavanlaiset yhdistelmät:

Me non ha e non ve responda.
– En ole vastannut enkä tule vastaamaan.

Ob vu ha manja? – No, non ankore, ma men fratro ha ja e me ve bald.
– Oletko syönyt? – Ei, en vielä, mutta veljeni on jo, ja minä syön pian.

Me ama la kom me ha men matra e kom me ve men filies.
– Rakastan häntä kuten olen rakastanut äitiäni ja kuten tulen rakastamaan lapsiani.


a-päätteisistä verbeistä saadaan verbaalisubstantiivi vaihtamalla pääte o:ksi. Esim.:
sonja – nähdä unta    sonjo – unennäkö, uni
pena – nähdä vaivaa    peno – vaivannäkö
basia – suudella    basio – suudelma

e-päätteisistä verbeistä saadaan vastaavasti e/o-sanat. Esim.:

respekte – kunnioittaa    respekto – kunnioitus
atrakte – vetää puoleensa, viehättää    atrakto – viehätys
diskuse – väitellä    diskuso – väittely

a- ja e-päätteisissä verbeissä loppuvokaali häviää -o:n edeltä, mutta -i- ja u-päätteisissä verbeissä taas täytyy säilyttää loppuvokaali -o-päätteisiä verbejä johtaessa. Esim.:

Niin saamme i/io- ja u/uo-sanat. Esim.:

aboli – lakkauttaa    abolio – lakkauttaminen
suposi – olettaa    suposio – oletus

distribu – jakaa, jaella    distribuo – jakaminen, jakelu
solu – ratkaista    soluo – ratkaisu

Lisäksi on olemassa erikoinen tapausten luokka, jossa -e-päätteisestä substantiivista johdetaan -a-päätteinen verbi, ja lopuksi tavalliseen tapaan johdettu -o-päätteinen verbaalisubstantiivi.

Lukuisissa tämän luokan sanoissa substantiivi merkitsee välikappaletta ja verbi tämän välikappaleen luonnollista käyttöä. Esim.:

brose – harja    brosa – harjata    broso – harjaaminen
mesure – mitta    mesura – mitata    mesuro – mittaaminen
(tele)fone – puhelin
(tele)fona – soittaa puhelimella, käyttää puhelinta
(tele)fono – puhelimella soittaminen
glue – liima    glua – liimata    gluo – liimaaminen
grupe – ryhmä    grupa – ryhmittää    grupo – ryhmittäminen, ryhmitys
drinke – juoma    drinka – juoda    drinko – juominen

Tämän luokan sanoista saa paljon lisää osviittaa pienessä novialin sanastossani, joka ei kylläkään ole vielä ihan valmis.


Numeraalit

sero – 0
un – 1
du – 2
tri – 3
quar – 4
sink – 5
six – 6
set – 7
ot – 8
nin – 9
dek – 10
dek-un – 11
dek-du – 12
dek-tri – 13
dek-quar – 14
dek-sink – 15
dek-six – 16
dek-set – 17
dek-ot – 18
dek-nin – 19
duanti – 20
duanti-un – 21
duanti-du – 22 …jne.
trianti – 30
trianti-du – 32
quaranti – 40
quaranti-tri – 43
sinkanti – 50
sinkanti-quar – 54
sixanti – 60
sixanti-sink – 65
setanti – 70
setanti-six – 76
otanti – 80
otanti-set – 87
ninanti – 90
ninanti-ot – 98
sent – 100
sent-duanti – 120
sinksent-trianti-set – 537…jne.
mil – tuhat
mil-un – 1001
mil-sent – 1100
mil-dusent-tri – 1203
mil setsent-quaranti-du - 1742
milione – miljoona (1000.000)
miliarde – miljardi (1000.000.000)
bilione – biljoona (1000.000.000.000)

Järjestysluvut muodostetaan perusluvuista päätteen -esmi avulla, joka lisätään numeron viimeiseen osaan. Esim.:

unesmi – ensimmäinen
duesmi – toinen
trisent-quaranti-sinkesmi – kolmessadasneljäskymmenesviides (345.)

Järjestysluvut voi lyhentää: 1smi, 2smi, 345smi jne.

Substantiivit muodostetaan päätteellä -o. Esim.:

duo – kakkonen
dekduo – tusina
duanto – tiu

Murtoluvut muodostetaan päätteellä -ime. Esim.:

sentime – sadasosa
duime – puolikas
sink siximes – viisi kuudesosaa

etuliite mi- = puoli

Monistussanat muodostetaan liitteellä -opli. Esim.:

duopli – kaksinkertainen
triopli  – kolminkertainen
sentopli  – satakertainen

distributiivisanat muodostetaan liitteellä -opi(m). Esim.:

triopim – kolme kerrallaan


Etuliitteet

Etuliite
Mitä se merkitsee
Esimerkkejä sen avulla muodostetuista sanoista
ANTI- anti-,
vastaan jotain
antimilitariste, antialkoholisme, antisemite
ARKI-
yli-
arkiepiskopo (arkkipiispa), arkianjele (arkkienkeli), arkidirektere (ylijohtaja)
BO-
avioliiton kautta syntynyt sukulaisuus
bopatro (appiukko), bofilia (miniä)
DES-
epä-,
suora vastakohta
desutili (vahingollinen), desagreabli (vastenmielinen, epämiellyttävä), desavantaje (haitta), desorganisa (saattaa epäjärjestykseen), desaproba (hylätä), descharja (purkaa lasti tai lataus), desobedia (olla tottelematon), desfasil (vaikea), desquieti (tuskainen, rauhaton)
DIS-
erilleen, hajalleen
disdona (jaella, jakaa), dissenda (lähettää eri tahoille), distrancha (leikata erilleen)
EX-
entinen
exrego (entinen kuningas)
MAL-
huono, huonosti
malodoro (löyhkä, paha haju), maledukat (huonostikasvatettu), malformat (epämuodostunut), malhumerosi (huonotuulinen), malfamosi (huonomaineinen)
MI-
puoli, puoliksi
mihore (puolituntinen), milume (hämärä), miklosat (puoliksi suljettu, raollaan)
MIS-
väärin
mispronuntia (ääntää väärin), miskomprenda (ymmärtää väärin), misdukte (johtaa harhaan), miskalkula (laskea väärin)
NON-
ei-
nonexistant (olematon), nonposibli (mahdoton), nonreal (epätodellinen), nonvidabli (näkymätön), nonsavo (tietämättömyys), nonutili (hyödytön)
OM-
tehdä uudestaan, mutta toisin, paremmin ja oikeammin
omlabora, omforma, omprinta, omaranja
PAR-
täydellinen, loppuunsuoritettu toiminta
parlerna (oppia täydellisesti), parlekte (lukea loppuun, täydellisesti)
PRE- ennen
previda (nähdä ennalta), prenome (etunimi), prehistorie (esihistoria), presavo (ennakkotieto), prepaga (maksaa etukäteen), prelasti (viimeistä edellinen), preyer (toissa päivänä)
PSEUDO-
vale-
pseudoprofeto, pseudofilosofe, pseudosientiali (valetieteellinen), pseudomedike (valelääkäri)
RETRO-
takaisin;
sanaa käytetään myös itsenäisesti
retrotira (vetää takaisin), retroseda (väistyä takaisin), retrodukte (viedä, johtaa takaisin)
RI-
jälleen, uudestaan
rielekte (valita uudestaan, uudelleenvalita), ridona (antaa uudestaan), riskripte (kirjoittaa uudestaan)
STIF-
-puoli sukulaisuuden ollessa kyseessä
stifmatra (äitipuoli), stiffratro (velipuoli)


Jälkiliitteet

Substantiiveja muodostavat jälkiliitteet

Jälkiliite
Mitä se merkitsee
Esimerkkejä sen avulla muodostetuista sanoista
-AJE
tehty, kokoonpantu jostakin, luonteenomainen jollekin lanaje (villatavara)
lignaje (puutyö)
subtilaje (hienovaraisuus)
-ARIE
henkilö, johon toiminta kohdistuu tai jolle jotakin on määrätty sendarie (lähetyksen vastaanottaja)
pagarie (maksun vastaanottaja)
mandatarie (luottamustehtävän vastaanottaja)
-ARO
merkitsee kokoelmaa, ryhmää, joukkoa esineitä tai henkilöitä; useimmiten kokoomakäsitettä
homaro (ihmiskunta)
vordaro (sanasto, sanakirja)
aristokrataro (aristokratia, ylhäisö)
-ERE
jonkin asian tekijä tai harrastaja; voidaan käyttää myös joidenkin eläinten ja kasvien nimien muodostamiseen
bakere (leipuri)
klimere (kiipeäjä)
rodere (jyrsijä)
-ESO
käytetään abstraktien sanojen muodostamiseen, ilmaisee olemisen tilaa
vereso (totuus)
febleso (heikkous)
venkateso (tappio)
-IA
alue tai maa; tieteiden, filosofioiden, oppien, taitojen sekä taiteiden nimet; lisäksi -ere-päätteisistä sanoista voidaan myös muodostaa teon paikka
Anglia (Englanti)
regia (kuningaskunta)
demokratia
anarkia
arkeologia
filosofia
alkemia
homeopatia
printeria (tulostushuone)
-EDE
ilmaisee määrää, joka täyttää jonkin tilan
kulierede (lusikallinen)
manuede (kourallinen)
bokede (suuntäysi)
-IDE
jälkeläinen regide (kuninkaallista syntyperää oleva henkilö)
napoleonide (Napoleonin jälkeläinen)
-IERE
-ere- päätteen muunnos, jota käytetään merkitsemään henkilöä tai esinettä, jolle jokin esine on tunnusmerkillistä tai jota voidaan pitää sen kantajana pomiere (omenapuu)
kandeliere (kynttilänjalka)
milioniere (miljonääri)
-ILO
työkalu tai väline, jolla verbin ilmaisema toiminta suoritetaan skriptilo (kirjoitusväline)
ludilo (lelu)
sondilo (luotinuora, luotain)
komunikilo (kommunikointiväline)
-ISME
ilmaisee oppia tai aatetta
ateisme (ateismi)
kapitalisme (kapitalismi)
sosialisme (sosialismi)
-ISTE
Ihmisolennot, jotka ovat jonkin opin, aatteen, järjestelmän, puolueen tai uskonnon kannattajia. Myöskin käytetään merkitsemään ammatin tai tieteen harjoittajaa.
konsiliste (neuvonantaja)
ateiste (ateisti)
dentiste (hammaslääkäri)
sientiiste (tiedemies, tiedehenkilö)
-O
muodostaa verbaalisubstantiiveja eli ilmaisee verbin ilmaisemaa toimintaa tai tilaa ploro (itkeminen
opino (arveleminen, ajatteleminen, mielipide)
sentio (tunteen tunteminen, tunne)
-(T)IONE
toiminnan tulos tai tuloksena oleva tila tai tapa, jolla jokin tapahtuu;
– -a-, -i- ja -u-päätteisiin verbeihin yksinkertaisesti lisätään -tione, mutta -e-päätteisissä verbeissä loppu-e korvautuu kun päätteeksi laitetaan -ione
konversatione (keskustelu)
definitione (määritelmä)
evolutione (kehitys johonkin suuntaan)
satisfaktione (tyydytys)
-(T)ORE
jonkin asian tekijä tai harrastaja; tätä voi käyttää -ere-päätteen sijaan ainakin joissakin tapauksissa. Sitä voidaan myös käyttää muodostamaan sanoja laitteille. Mutta ei sovi hyvin käytettäväksi joidenkin a-päätteisten verbien kanssa, sellaisten kuten "baka", "mila", joista siis muodostetaan muodot "bakere" ja "milere".
diktatore (diktaattori)
kolaboratore (yhteistyökumppani, työtoveri, kätyri)
akumulatore (akku)
elevatore (hissi)
indikatore (mittari, mittalaite)
separatore (separaattori)
transformatore (muuntaja, muunnin, muodonmuuttaja)
ventilatore (ilmastointilaite)
-(T)ORIE
paikka, jossa jotakin tehdään
– -a-, -i- ja -u-päätteisiin verbeihin yksinkertaisesti lisätään -torie, mutta -e-päätteisissä verbeissä loppu-e korvautuu kun päätteeksi laitetaan -ore
observatorie (observatorio, tarkkailupaikka)
dormitorie (makuuhuone)
promenatorie (kävelytie, kävelykatu)
-URE
ilmaisee tulosta tai tuotetta (erotettuna toiminnasta itsestään)
pikture (maalaus, kuva)
inventure (keksintö)
fotografure (valokuva)
-YUNE
merkitsee nuorta
bovyune (vasikka)
hanyune  (kananpoika tai -tyttö)
katyune (kissanpentu)


Verbejä muodostavat jälkiliitteet

Jälkiliite
Mitä se merkitsee
Esimerkkejä sen avulla muodostetuista sanoista
-ADA
ilmaisee jatkuvaa tai toistettua toimintaa frapada (hakata jatkuvammin)
kantada (lauleskella pitempään)
parlada (puhua jatkuvalla syötöllä, pölöttää)
-ESKA
merkitsee toiminnan tai tilan alkamista dormieska (nukahtaa)
videska (huomata)
paleska (kalveta)
-IFIKA tehdä joksikin, muuttaa joksikin
justifika (oikeuttaa)
rektifika (oikaista)
-IRA muodostaa verbejä elollista olentoa tarkoittavista sanoista profetira (profetoida)
rivalira (kilpailla)
rebelira (kapinoida)
-ISA tehdä joksikin, muuttaa joksikin; varustaa jollakin, peittää jollakin
armisa (aseistaa)
harmonisa (harmonisoida)
spisa (maustaa)
kronisa (kruunata)
modernisa (modernisoida)


Adjektiiveja muodostavat jälkiliitteet

Jälkiliite
Mitä se merkitsee
Esimerkkejä sen avulla muodostetuista sanoista
-AL
jotakin koskeva, johonkin liittyvä
– ennen tätä päätettä mikä tahansa loppuvokaali yksin -u:ta lukuunottamatta häviää
universal (universaali, maailmanlaajuinen tai koko maailmaa koskeva)
national (kansallinen)
sexual (seksuaalinen)
-AN
merkitsee asukasta tai johonkin luokkaan tai puolueeseen kuulumista italian (italialainen)
urban (kaupunkilainen)
akademian (akateemikko, yliopistohenkilö, yliopisto-opiskelija)
-ARI
sovelias, mukainen reglari (säännöllinen, normaali, säännönmukainen)
populari (suosittu, kansaan menevä)
ordinari (tavallinen)
-ASI
taipuvainen, -haluinen, kärkäs
– on suositeltavaa käyttää tämän päätteen kanssa adjektiivista -i-päätettä, ettei se sekaannu monikon päätteeseen
disputasi (torailevainen)
laborasi (työteliäs)
atakasi (hyökkääväinen)
-ATRI
kaltainen, luontoinen, -hko, -mainen fematri (naismainen, naisellinen)
metalatri (metallimainen)
viratri (miesmäinen, miehekäs)
blankatri (valkeahko)
-BLI
ilmaisee passiivista mahdollisuutta, "joka voidaan"
lektebli (luettavissa)
explikabli (selitettävissä)
audibli (kuultavissa)
-ENDI
joka täytyy
– verbien -a- ja -e-päätteet tippuvat pois; verbien -u- ja -i-päätteet taas säilyvät
lektendi (pakollinen lukea)
soluendi (pakko ratkaista)

faendi (pakko tehdä)
– fa-verbiltä ei käytännön syistä putoa loppu-a pois
-INDI
jonkin arvoinen
– verbien -a- ja -e-päätteet tippuvat pois; verbien -u- ja -i-päätteet taas säilyvät
lektindi (lukemisen arvoinen)
fidindi (luotettava)
preferindi (suositeltava, mieluisampi)
-ISI
ilmaisee hyvin korkeaa määrää ilman vertailukohtaa
– on suositeltavaa käyttää tämän päätteen kanssa adjektiivista -i-päätettä, ettei se sekaannu monikon päätteeseen
grandisi (valtava)
varmisi (kuuma)
belisi (tosi hyvännäköinen, upea)
-IV(I)
omiaan johonkin, kykenevä johonkin, "joka voi"
instruktiv (opettavainen)
sugestiv (suggestiivinen)
atraktiv (puoleensavetävä, viehättävä)
-OSI
runsaasti varustettu jollakin, täynnä jotakin
– on suositeltavaa käyttää tämän päätteen kanssa adjektiivista -i-päätettä, ettei se sekaannu monikon päätteeseen
porosi (huokoinen)
kurajosi (rohkea, urhea, urhoollinen)
danjerosi (vaarallinen)


Yleiset jälkiliitteet

Jälkiliite
Mitä se merkitsee
Esimerkkejä sen avulla muodostetuista sanoista
-ET-
ilmaisee vähennystä tai pienennystä tai diminutiivia riverete (puro)
varmeti (haalea)
rideta (hymyillä)
-ON-
merkitsee suurennusta pluvono (rankkasade)
ridona (hohottaa, hekottaa, päästää röhönauru)
-ACH- alentava tai halventava merkitys
kavalache (kaakki, koni)
jurnalacharo (ei laadukkaat sanomalehdet)
kriacha (rääkäistä)


Lukusanajälkiliitteet

Jälkiliite
Mitä se merkitsee
Esimerkkejä sen avulla muodostetuista sanoista
-ANTI
muodostaa kymmeniä
duanti (kaksikymmentä)
trianti (kolmekymmentä)
otanti (kahdeksankymmentä)
-ESMI
muodostaa järjestysnumeroita
unesmi (ensimmäinen)
duantesmi (kahdeskymmenes)
sentesmi (sadas)
-IME
muodostaa murtolukuja
duime (puolikas)
sixime (kuudesosa)
sentime (sadasosa)
-O
muodostaa substantiiveja numeroista
duo (kaksikko)
trio (kolmikko)
dekduo (tusina)
-OPIM
muodostaa nk. distributiivisia adverbeja
triopim (kolmisin, kolme yhdessä)
pokopim (vähitellen)
gutopim (tippoina, tipoittain)
-OPLI
moninkertaistava jälkiliite
duopli (kaksinkertainen)
triopli (kolminkertainen)
multopli (moninkertainen)


Adverbeja muodostavat jälkiliitteet

Jälkiliite
Mitä se merkitsee
Esimerkkejä sen avulla muodostetuista sanoista
-FOY
kuinka monta kertaa dufoy (kahdesti, kaksi kertaa)
altrifoy (toisella kertaa)
kelkifoy (joskus)
-GRAD
missä määrin altigrad (suuressa määrin)
kelkigrad (jossain määrin)
pokigrad (vähäisessä määrin)
-KAS
tapaus  (substantiivista kasu)
omnikas (joka tapauksessa)
irgikas (missä tahansa tapauksessa)
tikas (siinä tapauksessa)
-LOK
paikka omnilok (kaikkialla)
nulilok (ei missään)
altrilok (jossain muualla)
-M
adverbit privatim (yksityisesti)
separatim (erikseen)
spesialim (erityisesti)
-MAN
tapa (substantiivista manere)
omniman (joka tavalla)
altriman (toisella tapaa, eri lailla)
samiman (samalla tapaa)
-TEM
aika (substantiivista tempe)
nultem (ei koskaan)
irgitem (milloin tahansa)
ultem (koskaan)


"Partikkelit" eli adverbit, prepositiot ja konjunktiot

a propo    sivumennen tai ohimennen sanoen, muuten
anke    myös
ankore    vielä, enää
apene    tuskin
bald    pian
den    sillä
dunke    siis, niin muodoin
e    ja
erste    vasta
et ... e    sekä ... että
even    edes
ja    jo
jus    juuri, vastikään
kam    kuin
kand    kun
ke    että
kom    kuten, -na
ma    mutta, vaan
nek ... ni    ei ... eikä
no    ei (käytetään erillään verbistä)
non    ei (käytetään verbin yhteydessä kieltosanana)
nun    nyt
nur    vain, ainoastaan
o    tai, vai
ob    -ko, kö, kysymyssana, jota käytetään kysymyslauseen alussa silloin, kun se ei sisällä muuta kysymyssanaa, eli lauseissa, jotka vaativan myöntävän tai kieltävän vastauksen
od ... o    joko ... tai
or    mutta nyt
poves    ehkä
preske    melkein, lähes
quam oldi?    kuinka vanha?
quam?    kuinka? miten?
quand    milloin, koska
quant    kuinka paljon, kuinka monta
quasi    ikään kuin
sat    tarpeeksi, kyllin
self    itse
si    jos
si non    ellei
si nur    jos vain
tam    yhtä
tam oldi kam me    yhtä vanha kuin minä
tamen    kuitenkin, siitä huolimatta, silti
tand    silloin
tro    liian (paljon)
ya    -han, -hän, käytetään väitteen vahvistamiseksi tai asian myöntämiseksi
yes    kyllä

Prepositiot

Silloin kun prepositiota käytetään erillisenä ilman objektia, siihen lisätään -u. Tarpeen tullen -eru supistuu muotoon -ru.

a    -lle, luo (ajallisesti ja paikallisesti), kohtaan
after    jälkeen: ~ aftru = sitten, sen jälkeen
along    pitkin: ~ alongu
an    vasten, vierellä: ~ anu
ante    ennen (vain ajasta puhuttaessa): ~ anteu = ante tum
apud    luona: ~ apudu
che    luona, kotona: ~ cheu
da    tekijäagentti, käännetty subjekti passiivilauseissa: ti libre es skriptet da Väinö Linna = tuo kirja on Väinö Linnan kirjoittama
dank    tähden, ansiosta: ~ danku = kiitos
de    genetiiviä ja suhdetta ylipäätään merkitsevä prepositio
depos    lähtien, alkaen, jostakin asti: ~ deposu = siitä saakka
devan    edessä, etupuolella: ~ devanu
dexter    oikealla puolella, oikealla: ~ dextru
durant    aikana, kuluessa: ~ durantu = sinä aikana
ek    ulos, pois; mistä aineesta (ornamente ek ore); joukosta (un ek men amikes)
en    sisään (voidaan käyttää yhtymän "a in" sijasta), -ksi
est    idässä, itä: ~ estu
exept    paitsi, lukuunottamatta: ~ exeptu = sitä paitsi
exter    ulkopuolella, ulkona: ~ extru
for    poissa
fro    -sta, -stä, -lta, -ltä (lähtökohta ajallisesti tai paikallisesti): ~ frou
hinter    takana: ~ hintru
in    -ssa, -ssä: ~ inu
insted    sijasta, asemesta: ~ instedu = sen sijaan
inter    välillä, joukossa: ~ intru
klok    ilmaisee kellonaikaa
konter    vasten, vastoin (paikallisesti, vihamielisesti): ~ kontru
koram    edessä, läsnäollessa: ~ koramu
kun    kanssa: ~ kunu = yhdessä
later    sivulla, vieressä: ~ latru
left    vasemmalla puolella, vasemmalla: ~ leftu
malgre    huolimatta, uhalla: ~ malgreu = tamen = kuitenkin, siitä huolimatta
mid   keskellä (medi = keskelläoleva): ~ midu
nord    pohjoisessa, pohjoinen: ~ nordu
oposit    vastapäätä: ~ opositu
paralel    yhdensuuntaisesti, samaan suuntaan: ~ paralelu
per    avulla, keinoin: ~ peru = siten
po    ilmaisee hintaa tai arvoa: tri melones po un euro = kolme euron melonia
por    varten, hyväksi, puolesta
preter    ohitse: ~ pretru
pri    -sta, -stä (mitä koskee, mistä on kysymys): parla pri le
pro    tähden, vuoksi: ~ prou = pro tum = siitä syystä
proxim    lähellä (proximi = läheinen, lähellä oleva): ~ proximu
relat    suhteen, suhteessa: ~ relatu
res   tasalla, korkeudella: ~ resu
segun    mukaan: paga segun li laboro = maksaa työn mukaan: ~ segunu = segun tum
sin    ilman: ~ sinu
sirk    ympäri(llä); noin, suurin piirtein: ~ sirku
sis    tällä puolella: ~ sisu
sub    alla, alapuolella: ~ subu
sud    etelässä, etelä: ~ sudu
super   yläpuolella, päällä (koskematta): ~ supru
sur   -lla, -llä (yhdyssanoissa ei ole tarpeellista käyttää -u-päätettä): ~ suru
til    luo; asti, saakka (paikasta ja ajasta)
tra    läpi, kautta: ~ trau
trans    toisella puolen, takana: ~ transu
ulter    ohella: ~ ultru = sen lisäksi, edelleen
vers    kohti, päin: ~ versu
vest    lännessä, länsi: ~ vestu
ye    epämääräinen prepositio, jota käytetään, kun mikään muu prepositio ei tarkoin vastaa merkitystä

Joitakin prepositioita voidaan käyttää yhdessä. Esim.:

a hinter    taakse
a inter    väliin
a trans    toiselle puolelle
fro che nus – meidän luotamme
fro hinter li arbre – puun takaa
fro inter li arbes – (niiden) puiden välistä
fro sur li table – pöydältä
salta a sur li stule    hypätä tuolille

Liite: hieman parannuksia

Keksin parannuksia novialiin. Kirjoitin niistä sivun novialiksi, ja julkaisin sen näillä nettisivuillani. Oi, katso: Men reformes por novial

Kirjoitin myös itsestäni lyhyen sivun novialiksi.

Olen myöskin pitänyt periaatteessa novialinkielistä blogia. Siis periaatteessa, sillä käytän blogissa omaa murrettani, josta käytän nimitystä hesperum.




Tein tämän sivun vuonna 2016.
sähköpostiosoitteeni:
© Tom Kärnä