SUOMEN VANHALUTERILAISEN
SEURAKUNNAN TOIMINTA ON PŽŽTTYNYT
Pieni ryhm„ Suomen
evankelis-luterilaisen kirkon j„seni„ katsoi 1990-luvun loppupuolella, ett„
heid„n iso „itikirkkonsa on ajautunut hengelliseen katastrofitilaan.
Kansankirkon teologisen linjauksen katsottiin praktisella tasolla siirtyneen
Lutherin n„kemyksist„, ei vain ”sivuraiteille”, vaan kokonaan eri linjoille.
Perustajajoukko katsoi, ett„ uskonpuhdistuksen perusperiaatteiden tilalle oli
Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa astunut liberaali, Raamatun arvovallan
sivuuttava linjaus. Kansankirkon aikaisempi: ”konservatiivinen ote” oli en„„ ”pelkk„
muisto.” Kirkon ”uuden suunnan” ymm„rrettiin
viestitt„v„n uskonpuhdistuksen perinn”st„ luopumista.
Liberalisoitumiskehityksen katsottiin s„teilev„n my”s kirkon sis„ll„
vaikuttaviin her„tys- ja l„hetysliikkeisiin turmiollisesti. Viimeksi mainittu
piirre n„htiin erityisen h„lytt„v„n„. Kansankirkon teologisen
”s„teilyvaikutuksen” seurauksena her„tysliikkeidenkin katsottiin luisuvan
v„hitellen pois itse evankeliumin ytimest„. N„k”piiriss„ n„htiin
her„tysliikkeillekin vain teologisten kompromissien tie. Kiinte„ suhde ”„itiin”
merkitsisi ”hovikelpoisuuden” varmistamista, jonka hintana on
liberaaliteologian hapatuksen suvaitseminen ja totuuden suhteellistaminen.
T„m„n seurauksena n„htiin vanhurskauttamis- ja pyhitysopetuksen esill„
pit„misen h„m„rtyv„n koko kirkon rintamalla: seurakunnissa ja her„tysliikkeiss„
sek„ kirkon harjoittaman l„hetysty”n piiriss„. T„m„n suuntainen kehitys n„htiin
luterilaisen tunnustuksen valossa evankeliumille vieraana kulkusuuntana.
T„m„n tunnelman vallitessa syntyi
10.10.1999 ”h„t„jarrutusreaktiona” Suomen Vanhaluterilainen
seurakuntaj„rjestelm„. Se toimi Suomen vanhauskoiset ry:n sis„ll„, toimien
yhdistyspohjaisena seurakuntana viiden (5) vuoden ajan. Osa uuden seurakunnan j„senist„ erosi
”„idist„„n” ja osa taas j„i sen helmoihin, ollen n„in tuplaj„seni„ kahdessa
seurakunnassa.
Lokakuussa 1999 syntyi siis kaksi
(2) seurakuntaa: Pohjanmaan Vanhaluterilainen seurakunta ja Pohjois-Karjalan
Vanhaluterilainen seurakunta.
Perustamisen alkuvaiheessa
”perustajien” mieless„ oli l„hinn„ er„„nlainen ”kokeilu”, kuinka maassamme
toimisi tunnustuspohjainen uuspietistispohjainen luterilainen seurakunta.
Teologisia suunnan n„ytt„ji„ vastaperustetussa seurakuntaj„rjestelm„ss„ olivat
viidennest„ her„tysliikkeest„ tutut kansankirkon edesmenneet konservatiiviset
teologit: TT Uuras Saarnivaara, Rovasti Urho Muroma ja TT Osmo Tiilil„.
Seurakuntaj„rjestelm„n tarkoituksena oli aloittaa toiminta vaatimattomasti ja
tunnustella mainitun luterilaisen uuspietistispohjaisen seurakunnan
kentt„tarvetta. Toisin kuitenkin k„vi. Seurakuntaj„rjestelm„ joutui heti
perustamisensa j„lkeen mediamyrskyn silm„„n. Suomen ev.lut.kirkon
ja sen her„tysliikeiden puolelta uusi seurakunta
tuomittiin heti.
Toiminnan alku joutui siis heti
vastatuuleen ja jatkokaan ei sujunut toivotulla tavalla. Niinp„ Suomen
vanhauskoiset ry lopetti toimintansa 29.7.2004, jolloin se poistettiin
virallisesti yhdistysrekisterist„. Samalla p„iv„m„„r„ll„ my”s Suomen
Vanhaluterilainen seurakuntaj„rjestelm„ lakkautti toimintansa.
Yhdistyksen ja seurakunnan j„senist”st„ osa liittyi takaisin Suomen
evankelis-luterilaiseen kirkkoon, osa Suomen ortodoksiseen kirkkoon ja osa j„i
rekister”ityjen kirkkojen ulkopuolelle.
Lakkautetun
seurakuntaj„rjestelm„n oppiperustaan ja muihin linjauksiin voi tutustua Suomen
vanhauskoiset ry:n toiminta-aikaan julkaiseman ”Valoa ristilt„” - lehden nettiarkiston kautta
(klikkaa sivuilla ”artikkeleita”), joka on edelleen verkossa. Klikkaamalla
t„st„ voit katsoa, milt„ seurakunnan entiset kotisivut n„yttiv„t.
Toivomme,
ett„ ne henkil”t ja yhteis”t, jotka ovat linkitt„neet t„m„n sivun itselleen,
poistaisivat linkin omilta sivuiltaan, sill„ Vanhaluterilaisen
seurakuntaj„rjestelm„ on lakkautettu. T„m„ sivu poistuu verkosta muuhun
k„ytt””n vuoden 2008 alusta.