Viljan ja palkokasvien yhdistäminen ravintotaloudessa on ollut varhaisten kulttuurien nerokkaimpia keksintöjä.
Kuvassa muinaisegyptiläistä viljan korjuuta.

Viljan ja palkokasvien yhdistelmä

Palkokasveja on viljelty lähes yhtä kauan kuin viljoja. Lähi-idässä viljeltiin jo varhain ohran ja vehnän rinnalla hernettä, linssiä ja kahvihernettä (kikherne). Palkokasvien viljelyn edut on todennäköisesti huomattu jo maanviljelyn varhaisvaiheissa. Viljelyssä palkokasvien suurimpana etuna on se, että ne eivät tarvitse typpilannoitusta. Juuribakteeriensa vaikutuksesta ne voivat käyttää hyväksi ilmakehän typpeä. Siemeniinsä ne varastoivat runsaasti proteiineja. Ihmiset ovat jo varhain havainneet palkokasvien tuleentuneiden siementen arvokkaat ravinto-ominaisuudet. Viljan ja palkokasvien yhdistäminen ravintotaloudessa on ollut varhaisten kulttuurien nerokkaimpia keksintöjä. Näin yksinkertaisella tavalla on voitu vanhastaan tyydyttää ihmisten hiilihydraattien ja proteiinien tarve ja lisäksi melkoinen osa vitamiinien, kivennäisten ja hivenaineiden tarpeesta. Maanviljelyn yleistyessä ja väestön lisääntyessä metsästys oli menettänyt merkityksensä ihmisten ravintotaloudessa. Metsästys oli muuttunut aristokratian harjoittamaksi urheilu- ja huvittelumuodoksi. Tavallisten ihmisten jokapäiväinen ateria ei sisältänyt lihaa. Siinä yhdistyivät hyvin yksinkertaisessa muodossa vilja ja palkokasvit. Puurot, vellit, keitot ja soseet olivat helppoja valmistaa ja sopivat erittäin hyvin suurten massojen ravinnoksi. Näiden kasvisruokien voimalla rakennettiin Egyptin pyramidit ja Kaksoisvirran maan palatsit.

Kirjan sisällys

ESIPUHE

1. KÄDELLISTEN EVOLUUTIO - HYÖNTEISSYÖJISTÄ KASVINSYÖJIKSI
Dryopithecukset ja ramapithecukset 11
Apinat 14
Eri lajeilla on erilaisia tehtäviä 14

2. VARHAISET HOMINIDIT OLIVAT KASVINSYÖJIÄ
Pystyasento ja kaksijalkaisuus 15
Australopithecukset 17

3. HOMO-SUKU LAAJENTAA KÄDELLISTEN PERINTEELLISTÄ RUOKAVALIOTA
Aivojen koon kasvu 19
Lihansyönnin raadolliset alkuvaiheet 20
Ravinnon jakaminen 22
Metsästystä ja keräilyä 24
Metsästyksen suosio 27
Pyyntikulttuuri ei ollut paratiisi 29

4. KERÄILYÄ 1900-LUVULLA
Kung/bushmannit 32
Hadza 34
Australian aboriginaalit 36

5. KERÄILIJÄT RAVINTOKASVIEN TYÖSTÄJINÄ
Kivikautista prosessointia: rouhiminen ja jauhaminen 39
Nykyiset luonnonkansat ravintokasvien työstäjinä 40

6. VILJELYN ALKUVAIHEITA
Tie domestikaatioon 43
Teorioita ja malleja 45
Varhaiset domestikaatiokeskukset: Lähi-Itä 46
Varhaiset domestikaatiokeskukset: Kaakkois-Aasia 50
Varhaiset domestikaatiokeskukset: Kiina 53
Varhaiset domestikaatiokeskukset: Afrikka 55
Varhaiset domestikaatiokeskukset: Keski- ja Etelä-Amerikka 58

7. VILJAA JA VIHANNEKSIA VARHAISISSA JOKILAAKSOJEN KULTTUUREISSA
Viljelystä syntyi kulttuuri 69
Jokilaaksojen viljat 71
Alussa oli puuro 72
Leivän valmistuksen alkuvaiheita 72
Viljan ja viljelyn kulttuurimerkityksiä 73
Viljan ja palkokasvien yhdistelmä 74
Pirteyttä puutarhoista 75
Vanhoja öljykasveja 76
Mausteita Intiasta 78
Ravintoa hedelmistä 79
Olutta ja viiniä 81

8. LEIPÄ KUNNIASSA ANTIIKIN AIKANA
Kreetalainen puutarhakulttuuri 83
Karthagolaisten hedelmätarhat 84
Muutoksia Kreikan ja Rooman maanviljelyssä 84
Kehittyvä leiväntuotanto 86
Neljä välimerellistä hyötykasvia 87
Erilaisia ruokavalioita 88
Kasvisten koko kirjo 89
Mausteita ja yrttejä 90
Antiikinaikaista hedelmänviljelyä 91

9. ISLAMILAISET KEHITTÄVÄT KASVISRAVINNON TUOTANTOA
Maanviljely peruselinkeinona 93
Alkuperäistä luomuviljelyä 94
Lisää satoja 94
Runsas kasvivalikoima 95
Ruokakulttuuri islamilaisessa imperiumissa 97

10. MAISSIN MAAILMA-INTIAANIEN AMERIKKA
Intiaanit viljelijöinä 100
Maissi - intiaaninen pyhä kasvi 101
Runsas valikoima muita kasveja 104
Intiaanien ruokakulttuuri 105

11. LIHA JA LEIPÄ KILPASILLA - EUROOPAN KESKIAIKA
Karjataloutta ja maanviljelyä 109
Uudistuksia ja uudisraivausta 110
Eurooppalaisia viljoja 112
Luostarit levittävät puutarhaharrastusta 114
Keskiajan ruokakulttuuri 115

12. KAUKOIDÄN RIISIMAAT ENNEN JA NYT
Monimuotoinen riisi 119
Kiina 121
Intia 125
Japani 127

13. KASVISRAVINNON TUOTANTOA SAHARAN ETELÄPUOLISESSA AFRIKASSA
Viljelyn haasteita 131
Sekaviljelyn edut 132
Ravintokasvien vaihtosuhteita 134
Siirtomaa-ajan perintö 134

14. KASVISRAVINNON TUOTANTO LISÄÄNTYY EUROOPASSA UUDELLA AJALLA
Maanviljelyn alhainen tuottavuus 137
Alankomaiden malli 138
Englannin kaupallistuva maatalous 139
Painopisteen siirtyminen lihasta leipään 139
Porvarien puutarhat 140
Kasvinjalostusta ja uusia kasveja 141
Kasvisravintoa Puolassa 144
Uusia ja vanhoja juomia 145

15. MAATALOUDEN VALLANKUMOUS JA TEHOMAATALOUDEN SYNTY LÄNSIMAISSA
Fysiokratismi 147
Väkilannoitteet 148
Kasvinjalostus 149
Muita tekijöitä 150
Peruna 151
Juurikassokeria 152
Apila 153
Torjunta 154
Maatalouden vallankumous Amerikassa ja Australiassa 155

16. KASVISRAVINTO NYKYISISSÄ RUOKAKULTTUUREISSA
Intialainen keittiä 157
Kiinalainen keittiö 161
Japanilainen keittiö 164
Italialainen keittiö 166
Ranskalainen keittiö 171
Venäläinen keittiö 173
Meksikolainen keittiö 178
Arabikeittiö 180

17. VEGETARISTEJA JA KASVISRAVINTOJÄRJESTELMIÄ
Antiikin ajan vegetaristeja 183
Vegetarismi harhaoppina keskiajalla 184
Pythagoralainen dieetti uudella ajalla 185
Teosofian vegetarismi 187
Adventistien vegetarismi 188
Waerlandin järjestelmä 190
Makrobiotiikka 192
Elävä ravinto 195
Diamondin järjestelmä 199
Veganismi 202

18. KASVISRAVINNON KULUTUS AVAINASEMASSA UUDELLA VUOSITUHANNELLA
Viljelymahdollisuudet kaventuneet 205
Väärin suunnattu tuotanto 205
Epätaloudellinen rehun tuotanto 206
Ongelmana kulutus 206
Ravintotottumuksia voidaan muuttaa 207
Kasvisruokaa riittää kaikille 207

Tilaa nyt tekijältä
Hinta 12,00 € sisältää postikulut

Takaisin kirjaesittelyihin