http://gamma.nic.fi/~wirmaila/alaindex/indexsuku.htm
ETUSIVULLE
WIRMAILAN SUVUSTA
HEIKKI PIETARINPOJAN
JÄLKELÄISIÄ
YHTEYSTIETOJA
VIRMAILAN UUTISET
SUKUYHDISTYS
SUKUKIRJOJA
SUKUKOKOUKSET
MUITA SUKUJA


 sivun laatinut 22.2.2000
ja ylläpitää: 
Tarja Laaksonen

Wirmailan rusthollin suvun kantaisä Heikki Pietarinpoika, 
maanviljelijä ja 30-vuotisen sodan ratsumies, 
viljeli tilaansa Päijänteen suurimmassa saaressa, Virmailassa Padasjoen pitäjässä
Hänen poikansa Juho Heikinpoika oli mm. edustamassa säätyänsä valtiopäivillä Tukholmassa. 

Entisen ratsutilan maat ovat edelleen tämän hämäläisen talonpoikaissuvun omistuksessa, 
mutta suurin osa suvun haaroista on vuosisatojen kuluessa muuttanut kotisaareltaan mantereelle. 

Nykyisin sen jäseniä elää tuhatmäärin eri puolilla Suomea ja ulkomailla.

Virmailan ratsutilalliset käyttivät tilansa nimeä osittain sukunimen tapaan, 
mutta perustaessaan uusia tiloja ja muuttaessaan toisille paikkakunnille 
jälkeläiset omaksuivat muita nimiä. 
1600-luvun lopulla syntyi Wirilander-suku, 
jonka nykyinen tyyssija on Rouhialan kartano Mikkelissä. 
Tehin Tapanilan ja Kuhmoisten Pälsilän haarat ovat samaten lähtöisin 1600-luvulta. 
Näihin kuuluu nykyisin mm. suuri osa Kuhmoisten pitäjän asukkaista. 
Heistä eräs, Seppo Unnaslahti, päättää Virmailan sukuun löytämisestään 
kertovan kirjoituksensa naapurin Edlan muistelmilla: 
  Kun Kalle läks minua saattaan, nin min lählin Kallie saattaan ja 
tais Kalle läks minua saattaan 
eikä siit saattamisest tullu loppua ennenkö aurinko ol jo korkiella... 

Useihin padasjokelaishaaroihin kuuluu merkittävä osa tämän pitäjän väestöstä. 
Melkein kaikki padasjokelaiset, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet Padasjoella, 
ovat keskenään jotain sukua, hyvin usein yhteiseksi esi-isäksi löytyy Virmailan hakkapeliitta. 
Runsaasti suvun jäseniä asuu naapuripitäjissä 
Sysmässä, Asikkalassa ja Lammilla - puhumattakaan Lahden ja Helsingin seuduista, 
joille on muuttanut paljon väkeä Päijänteen rannoilta.

Suvun tutkiminen sai alkunsa jo 1920 -luvulla, 
mutta sukuyhdistyksen perustaminen tapahtui vasta 1978. 
Sukuyhdistyksen jäsenten tuella julkaistaan sukukirjoja.

Sukuyhdistyksen vuosijuhlassa 1993 Leo Suomaa toteaa puheessaan:

' Virmailan suku on yksi osa sitä taustaa, josta syntyy meidän maailmankuvamme. 
Se on sitä taustaa, jolla me hahmoitamme itsemme 
suomalaisiksi, eurooppalaisiksi ja osaksi ihmiskuntaa.'
 

 

sivu päivitetty
5.4.2000



Diplomatarium Fennicum 

FMU  4098 
 

1486, den 29 juli (på S:t Olai dag), utgafs en dom (som sedermera fanns inskrifven i en dombok på Kankas gård) ur hvilken framgick "huruledes Virmala by (i Padasjoki socken) i forna tider är blifven utsatt ifrån Nyystälä by på en omfluten holme, hvarest både Nyystälä och Jokiois boar ifrån Padasjoki och Storby (Suurikylä) boar ifrån Sysmä socken sin andel uti ägt hafva, såsom ock på det att den första åbon, som eljest Willmar är kallad vorden, skulle där blifva besutten; därföre är honom ett stycke land likasom till svinvall ifrån bemälde byars ägor innan om Waherivuori, Mäyranpesä, Korvenlain apaia, Ristikivi, Kärpänkallio och Nurmis taipale rår utelykt och tilldelt, så att bem:te Willmar skulle alla de ägor, som innan om bem:te rår ligga, enskildt bruka och behålla och ändock öfver rårna tillika med Nyystälä boar få bruka ägorna samfäldt efter sin skatt och andel."

---------------------------------------------------------------------------------------------

Se Hollola häraders dombok 164957, fol. 369 v.

--------------------------------------------------------------------------------